sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
776 osumaa haulle. Näytetään tulokset 361–380.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tervehdys! Minulla on muistikuva, että Nalle Puhin ystävä kysyi häneltä jossain yhteydessä: "Mitä sanat tarkoittavat?" ja Puh vastasi: " Sanat tarkoittavat… 619 Enemmän kuin A. A. Milneä ja Nalle Puhia kysymyksen kielifilosofinen muistikuva panee ajattelemaan Lewis Carrollia ja hänen Liisaansa. Peilimaailmassa Liisa kohtaa Tyyris Tyllerön, joka tekee selkoa kielen olemuksesta seuraavasti: - Kun minä käytän jotakin sanaa, vastasi Tyyris Tyllerö pilkallisesti, - se tarkoittaa juuri sitä mitä minä haluan - juuri eikä melkein. - Mutta kysymys on siitä, sanoi Liisa, - voitko todella saada sanat tarkoittamaan eri asioita. - Ei, vaan kysymys on siitä, kuka määrää ja päättää, sanoi Tyyris Tyllerö. - Siinä kaikki. (suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)
Mikä on aho? 2201 Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan. Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä. Aho voi olla myös: yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen metsittymään, viljelemättä jätetty pelto. aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto. metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta. alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta. alava luonnonniitty. metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.  http://...
Mistä tulee sana haarniska? Mistä se juontaa juurensa? 1901 Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen. Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kirjassa "Eräpäivä! Voimasanoja kirjastosta" sivulla 47 mainitaan päiväperhokirjallisuus. Mitä se tarkoittaa? 278 Päiväperho(nen)-sanan kuvaannollisesta merkityksestä "nopeasti ohimenevä muoti-ilmiö" johdettu päiväperhokirjallisuus tarkoittaa hetkellisesti suosittua kirjallisuutta, jonka kysyntä laantuu nopeasti. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/päiväperhonen
Mistä tulee nimi pattijoki,kysyy rent pattinen, nykyinen raahalainen 908 Hei, Suomalaisen paikannimikirjan (2007, 323) mukaan on todennäköistä, että kunnan nimen takana on sekä joennimi että entiset kylännimet. Vuonna 1546 on mainintana kylä Patioki, vuonna 1554 kylä nimeltä Patteioki ja vuonna 1649 joennimenä Pata Jocki. Kirjan mukaan on mahdollista, että joennimeen sisältyy sana patti. Tämä sana on alueen murteissa tarkoittanut sanaa 'lammikko'. Tähän viittaa myös Alpo Räisänen artikkelissaan 'Silmäkkeiden nimet ja nimitykset suomen kielessä'. Patti-nimien levikkialue on Räisäsen mukaan ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ja niiden lähialueet. Hänen mukaansa joen ja entisen kunnan nimi Pattijoki kuuluvat todennäköisesti näihin Patti-alkuisiin silmäkkeitä/lammikoita tarkoittaviin nimiin. Raahen alueella on myös...
1) Mitä merkitsee tuo "kaukokuvastin"? 2) Mikä oli 1930-luvulla "orderikirja 375 Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone? Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti: "Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –...
Polku-sanan etymologia? 1028 Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä. Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie...
Terve, Mulla on yksi ja simppeli kysymys, mistä tulee sana blehat/plehat? Pienellä netin kampaamisella löysin jotain keskustelupalstojen viestejä että sana… 7060 Aurinkolaseja tarkoittavan plehat / blehat –sanan alkuperästä ei ole valitettavasti löytynyt mitään varmaa tietoa.    
Miten sana 'pääkallonpaikka' kääntyy englanniksi? Entä 'kampata'? Google kääntäjä ei tajua näitä sanoja 1139 Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
Sanan "ripestikkeli" alkuperä? 789 Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä. Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Mitkä sanat on tunnetkos liisukan hei hän rantaan pyykkiä vei vaan pyykki kuivunut ei...<. 2169 Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi: Känner du Lotta min vän som bor i Fiskaregränd hon har en söt liten vän kom ska vi dansa  med den. Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma: tunnetko Liisukan, hei hän rantaan pyykkiä vei vaan pyykki kuivunut ei kun tuuli kaiken sen vei http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla. Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1 https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt Myös You Tubesta löytyy...
Täytyisi saada selville povata-sanan alkuperä. Povaus/povaaminen siis ennustamismerkityksessä. Kiitos jo etukäteen etymologian selvittämisestä. 1078 Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Joskus olen miettinyt, mitkä ovat monikon genetiivin muodot sanoista nukke, nalle ja pelle. Nehän ovat nukkejen, nallejen ja pellejen, mutta onko myös… 940 Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on. Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien Nalle : mon. gen. nallejen, nallein Pelle : mon. gen. pellejen, pellein https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Ekonomin ja ekonomistin ero? 10312 Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan ekonomi merkitykseksi ’kauppakorkeakoulussa määrätutkinnon suorittanut henkilö’. Sanan ekonomisti merkitykseksi puolestaan kerrotaan ’taloustieteilijä; myös yrityksen, laitoksen tms. talousasiantuntijasta’. Ekonomisti on siis tuon määritelmän mukaan yleisempi talousasiantuntija, joka ei ole välttämättä valmistunut juuri kauppakorkeakoulusta. Vitsi on kerrottu toisenlaisessakin muodossa, jossa se on ymmärrettävämpi. Kysy.fi:n osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-vitsin-mukaan-ekonomin-ja-ekonomistin-… löytyvässä vanhassa vastauksessa on kerrottu se ja mahdollisia selityksiä.
Ystäväni kysyi jo tätä, mutta ei ole saanut vastausta. Mitä tarkoittaa sanonnassa "ei hurra perään hauku" tuo hurra? itse oletan sen tarkoittavan koiraa, mutta… 674 Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa." Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä." Lähde: Suomen...
Millä sanalla alkavat yleensä suomalaiset laulut? Tavanomaisin ensimmäinen sana? 1664 Tietoa laulujen yleisimmästä ensimmäisestä sanasta ei löytynyt, mutta Inkeri Tuikan Suomen kielen pro gradu -tutkielmasta Laululyriikat S2-oppimateriaalina (Oulun yliopisto, 2016) löytyy tietoa laulujen yleisimmistä sanoista. Tutkimusmateriaalina on tosin vain kahden laulukokoelman 165 laulua. Tutkielman mukaan laulujen yleisimmät  ovat sanat olla, ja, minä (s. 27). Tutkielmasta käy myös ilmi, että sanat aina, jos, kaunis, lähteä, nähdä, sinä, vain ja yö esiintyvät laulujen sanoina huomattavasti yleisemmin kuin vertailusanastoissa  (s. 25). Tutkielma on luettavissa myös verkossa: http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201605191807.pdf  
Mitä tarkoittaa Kalevalassa sana "katsehista"? 508 Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja kertoo, että "katse" kysymyksessä mainitussa yhteydessä tarkoittaa "loitsimalla valmistettua lääkettä". Vastaavasti yksi katsoa-verbin monista merkityksistä on "hoitaa loitsulääkkeillä" (voiti niillä voitehilla, katsoi niillä katsehilla | 9:471).
Montako palindromisanaa suomen kielessä on? 5444 Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras) Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen...
Mistä juontuu sana hule, kuten hulevedessä? Mitä hule tarkoittaa? 8946 Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'. Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’). Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
Mistä tulee supliikki? 3134 Tarkoitat ilmeisesti supliikki-sanan alkuperää. Sana on lainaa vanhasta uusruotsista, jossa supplik merkitsi anomuskirjelmää. Ruotsiin sana on puolestaan lainattu ranskan kielen samaa merkitsevästä sanasta supplique. Menestyksekkään anomuksen esittäminen on varsinkin entisaikoina edellyttänyt hyviä puhumisen ja selittämisen taitoja. Suomen kirjakielessä supliikki on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1709, alkuperäisessä kirjallisen anomuksen merkityksessään. Suullista esitystaitoa merkitsevä supliikki mainitaan muun muassa Elias Lönnrotin sanakirjassa vuonna 1880. Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.