| Mikä on pätö-sanan etymologinen tausta? |
1678 |
|
|
|
Mainioissa kielipakinoissaan Ernst Lampén käsitteli pätö-sanaa kahdessa yhteydessä: merkitykseltään jokseenkin yhtenevän eto-sanan kanssa ja suhteessa sanaan pätevä.
"Eto-sana tällaisenaan ei koskaan merkitse muuta kuin pienuutta, vähäpätöisyyttä, mutta ilmaisee samalla ihmettelyä siitä, että tämä vähäpätöinen on saanut suuria aikaan. 'Eto l. pätö asiasta viihtivät riiellä'."
"Pientä ja pienuutta [pätö] merkitsee niinkuin etokin ja on yhtä taipumaton kuin eto ja aitokin."
"Mutta pätevähän merkitsee vallan toista ja on yleisesti kirjakielessäkin käytännössä kaikkine johdannaisineen, kuten pätevyys, epäpätevä, epäpätö. Siis tässä viimeisessä esimerkissä pätö-sanaa on käytetty pätevän asemesta. -- Pätö olisi niin ollen pätevän kielteinen... |
| Kirjoitetaanko lompakonvartija yhteen vai erikseen? Molempia kirjoitusasuja näyttäisi löytyvän kyseisestä sanayhdistelmästä. |
354 |
|
|
|
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,... |
| Miksi viivyttelyä sanotaan puhekielessä kuppaamiseksi? |
460 |
|
|
|
Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
|
| Mitä on sanan kylä etymologia? |
1361 |
|
|
|
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%... |
| Kumpi on tärkeä leveä vai kapea? |
216 |
|
|
|
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä. |
| Mitä sana Lakeija tarkoittaa? |
2977 |
|
|
|
Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Miten taipuu sana mumma? |
1024 |
|
|
|
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ |
| Mitä uuvelo tarkoittaa puhekielessä ? |
2515 |
|
|
|
Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat) |
| Mikä on prontteli? |
251 |
|
|
|
"Prontteli oli hieman koheneva astia, metallista tai tuohesta tai miksei muustakin tehty. Prännärillä poltettu kahvi pidettiin kaffeepronttelissa ja äijillä oli tuohesta tehty tupakkiprontteli, jossa oli pyöreä pohja, tuohiset sivut ja kansi päällä." - F. E. Sillanpää, Sanoja Hämeenkyrön murteesta (teoksessa Päivä korkeimmillaan : suhteita ihmisiin ja ihmisryhmiin) |
| Mikä on ruotimuori? |
1559 |
|
|
|
Taloryhmää, johon kuuluvien talojen velvollisuutena vanhan köyhäinhoitolainsäädännön mukaan oli vuoron perään elättää yksi köyhäinapua nauttiva, kutsuttiin ruoduksi. Vaihtoehtoinen muoto ruotu-sanalle oli ruoti, joskus myös ruoto. Ruodulle - tai ruodille - joutuneita köyhäinavun nauttijoita nimitettiin ruotuvaivaisiksi, ruotulaisiksi, ruotilaisiksi, ruotiukoiksi, ruotiäijiksi, ruotimummoiksi, ruotimuoreiksi, ruotipojiksi jne. (Nykysuomen sanakirja. 4, O-R) - "Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin -- " - Aleksis Kivi, Nummisuutarit). |
| Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… |
462 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Mitä tarkoittaa piittaamattomuus, piittaamaton. Kuinka sanan sisältöä kuvataan? |
995 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta:
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe |
| Mikä on oikea adjektiivi sanalle neulanen? Esimerkiksi miten tulisi ilmaista, että havupuun neulanen on sininen tai keltainen? Olen nähnyt jossain jutussa… |
689 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin |
| Antero Manninen: Kangasniemen historia I sivulla 71 puhutaan anekin 355 kohdalla Läyllien maasta. Samalla sivulla alaviitteessä 392 se on yhdistetty nykyisin… |
484 |
|
|
|
Suomalainen paikannimistö -kirjan mukaan Läyli-, Läyly-, Laylä- ja Läylö-nimiä on Suomessa kahdella alueella: Hämeessä lähialueineen ja Karjalankannaksella. Ne liittyvät paikkoihin, joissa on suolampia tai soiden ympäröimiä kangasharjanteita. Läyli paikannimissä merkinnee kirjan mukaan pehmeässä, upottavassa paikassa sijaitsevaa tai pehmeärantaista. Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää. Sanoja läyli tai läylä voidaan pitää myös äänteellisesti kuvailevina sanoina samaan tapaan kuin esim. sanoja lällä tai löllö. (s. 253)
Kysyin sanasta Läyliäisten kyläyhdistyksestä, mutta siellä ei Läyllejä tunnettu, vaikka erämaaomistuksia onkin saattanut olla lähialueiden ulkopuolella. Joten... |
| Onko suomenkielistä synonyymia silta-sanalle? En hyväksy esim. riipppusilta-sanaa. Ja vieraskieliset, kuten akvedukti ei myöskään hyväksytä. |
1291 |
|
|
|
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt. |
| Mistä tulee sana toimitusjohtaja? Erityisesti kiinnostaa, mistä tulee sanan johtaja edessä oleva sana toimitus? Mitä toimitusjohtaja toimittaa? Mitä… |
878 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa on jo ehditty vastaamaan tähän kysymykseen.
"23.09.201113:32
Helsingin kaupunginkirjasto
"Toimitus" on aiemmin merkinnyt myös toimeenpanoa. Näin esimerkiksi Klas Coranderin Yleisessä maa-tieteessä (1862) lausutaan: "Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima." Venäjän keisarilla ei siis tässä lainauksessa kerrota olevan valtaa toimittaa lehtiä tai toimitella tavaroita paikasta toiseen, vaan valtaa panna päätöksiä täytäntöön. "Toimitusjohtaja" lienee sitten vakiintunut käyttöön ennen kuin sana "toimitus" toimeenpanon merkityksessä on jäänyt pois käytöstä.... |
| Mikä on sanan kato vastakohta? |
693 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.
|
| Mitä tarkoittaa sana tikistää? |
1403 |
|
|
|
Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti".
Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978) |
| Mikä on suomen kielen näyttelijä-sanan etymologia? |
580 |
|
|
|
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika... |
| Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… |
757 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
Kysy kirjastonhoitajalta