sadut

523 osumaa haulle. Näytetään tulokset 241–260.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Satukuirjan/kuvakirjan nimi? Ilmestynyt tod.näk. -70-80 luvulla, kannessa laiha nalle, joka seisoo takajaloilla. Nallen päässä on neliskanttinen foliohattu,… 651 Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
Mistä löytäisin vanhan ajan joulutarinoita tai satuja luettavaksi. Ei romaania vaan lyhyehköjä satuja tai tarinoita. 5626 Joulutarinoita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista: Hauskaa Joulua!: Joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta. Koonnut Erkki Valkeila. Hauskaa joulua: Vanhoja joulukertomuksia. Toim. Juri Nummelin. Astrid Lindgren: Joulukertomuksia. Mika Waltari: Joulutarinoita. Tuutikki Tolonen: Joulusatuja: 24 satua joulun odotukseen.
Mistä löytyisi suomen kielellä satujen alkuperäisiä versioita? Siis sellaisia kuin ne olivat ennen kuin Disney teki niistä lapsille sopivia elokuvia. Näissä… 3206 Kannattaa tutustua Raija Jänicken ja Oili Suomisen toimittamaan ja suomentamaan kolmiosaiseen kokoelmaan Grimmin sadut (Tammi, 1999). Se on ensimmäinen täydellinen suomennos Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder und Hausmärchen -kokoelmasta, ja tuttujen klassikoiden lisäksi siinä on yli 50 ennen suomentamatonta satua. Charles Perraultin Hanhiemon saduista on puolestaan saatavilla vuoden 1922 suomenkielisen käännöksen näköispainos (Lasipalatsi 1999). Sekä Grimmit että Perrault kirjoittivat satunsa paitsi suullisen, myös kirjallisen eurooppalaisen tarinaperinteen pohjalta. Monet Perraultin 1600-luvulla tunnetuksi tekemät sadut saivat Grimmeiltä 1800-luvulla uudenlaisen tulkinnan, ja Perrault puolestaan käytti omien versioidensa pohjana muiden...
Tällä kertaa olisikin kuunnella hukassa. 80-luvun alkupuolelta/puolivälistä joulusatukuunnelma, jossa pikkupoika joutuu mukaan satukirjan seikkailuun?… 858 Aili Somersalon saduissa seikkailevat Jukka-Pekka ja tonttu Tietäväinen. Kuvailemasi mukaista satua ei hänen tarinoistaan kuitenkaan löydy. Tässä muutamia Aili Somersalon kirjoja: Prinsessa etsii satua / Aili Somersalo ; kuvittanut Rauha Nuolivaara-Manninen Hämeenlinna : Karisto, 1947. - 153 s. : kuv. ; 19 cm. Sid. Saduissa seikkailevat muiden muassa Somersalon tutut hahmot: Jukka-Pekka, Tonttu Tietäväinen, Musti ja Mirri. - Mustavalkoinen kuvitus. Kannessa prinsessa kulkee kynttilän kanssa öisessä metsässä. 85.2 ku SWAN, Anni Jussi-poika Tonttulassa / Anni Swan ; kuvittanut N. O. [= Nils Olof] Mether-Borgström Porvoo : WSOY, 1947. - [2], 39 s. : kuv. ; 15 x 21 cm. Nid. Jussi pääsee seikkailuihin tonttulan väen luo - lentämällä Metsokukon...
Etsin lapsuuteni 1950-60- luvun kirjaa toistamiseen, mutta en muista olenko sitä Teiltä kysellyt vai mistä. Se oli jonkinlainen mustavalkotussipiirroksin… 800 Etsitty "kummituskirja", jossa TonKeHaLi (Tonttujen, Keijukaisten ja Haltioiden Liitto) ja YhMöPeKu (Yhtyneet Möröt, Peikot ja Kummitukset) esiintyvät, on Kirsti Ahlmanin Toivomuskone : seikkailu satumetsässä (Gummerus, 1953).
Mikä satukirja mahtaisi olla kyseessä? Kirjaa lueskelin n -90 -luvun alkupuoliskolla, siinä oli isoja kuvia, nimenomaan kultaisia, eli värikuvia mitä ihailin… 440 Näyttävistä "kultaisista" kuvista tulee ensimmäisenä mieleen Onni Mansneruksen kuvitus Aili Somersalon kirjaan Mestaritontun seikkailut. Siinä pitkähiuksinen Saraste-neito joutuu rangaistukseksi ylpeydestään kutomaan kultaista viittaa miltei maata viistävistä hiuksistaan. Langasta tosin ei kirjassa ole kuvaa, mutta Sarasteesta kyllä.
Vanha satu hahmo pitkä laiha korkea hattu värikäs pitkät kynnet. 847 Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Mikäköhän lastenkirja on kyseessä...Vuonna 1977 tai -78 meille luettiin koulussa kirjaa, jossa kerrottiin tarinaa mammuteista, samassa tarinassa seikkailivat… 658 Tässä kaksi ehdotusta. Ritva Toivolan lastenkirjassa Taikametsän tuliketut seikkailee mammutteja ja kettuja - tosin ei hopea- vaan tuli-. Kirja on julkaistu vuonna 1974. Derek Sampsonin kirjassa Luolamies Nuru ja karvamammutti (1. painos 1973) on mammutteja ja sapelihammastiikeri, mutta ei kettuja. Olisiko toinen näistä etsimäsi? Toivolan kirja on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa ja Munkkiniemen kirjastossa. Sampsonin kirja on kirjavarastossa ja Kauniaisten kirjastossa. Laina-Annikki Rinteen satukirja Kuka vei Veerun lapset ilmestyi vuonna 1968. Kaksi kappaletta tätä kirjaa löytyy kirjavarastosta. http://www.helmet.fi/fi-FI Aika monessa kirjastossa eri puolella Suomea se vielä on kokoelmissa. Myös jotkut antikvariaatit näyttävät kirjaa...
Minulla olisi hakusessa satukirja, jonka muistan lapsuudestani 80-luvulta. Kirjassa oli useita satuja, mm. Kastehelmi ja Kaskas muuttaa Amerikkaan. Kiitos jo… 509 Kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla kollega arveli, että kyseessä voisi olla kirja "Saturetki: 80 eläinsatua" vuodelta 1988. Kirjaan sisältyvät sadut nimeltä Kastehelmi sekä Kaskas Kanadassa. Kirjan sadut on myös aiemmin julkaistu kokoelmassa nimeltä "100 eläinsatua", jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1978. -- Hei! Pahoittelen vastauksen viipymistä juhannuspyhien johdosta. Valitettavasti täällä Lahden kaupunginkirjastossa emme saaneet vielä selville, mikä satukirja voisi olla kyseessä. Olen välittänyt kysymyksen valtakunnalliselle kirjastojen sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi, mistä kirjasta on kyse.
Satukirja, jossa kuva poika ratsastamassa hirvellä?? toinen kuva jossa tyttö istuu lammen/lähteen reunalla?? 444 Molemmat ovat John Bauerin kuvituksia. Löytyvät teoksesta John Bauerin satumaailma.
Heikki ja Pekko-peikko lienee olemassa, kun ko- kirjaa oman Heikkini kassa luettin. Oliko se Aale Tynnin Kirjoittama? Divareista ei sitä ainakaan löydä.... 640 Hei, kyseessä saattaisi olla Aale Tynnin satukirja Heikin salaisuudet vuodelta 1956 (WSOY). Siinä Heikki-poika tapaa Jokke-peikon joka ryhtyy Heikille veljeksi. Kirjaa on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston lastenosastolla. On myös olemassa Lauri Pohjanpään runo Heikki ja Peikko (teoksessa Pieni aarreaitta 3, WSOY 1993).
Lapsena (= 1970-luvun alussa) luin satukirjaa, jonka nimen haluaisin tietää. Teksti alkoi ehkä näin: "Kääpiömme Nikki on, kaikin puolin moitteeton." Sitten… 357 Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951). Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään. Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi. http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/ https://fennica.linneanet.fi/
Kiinnostaa Topeliuksen satu missä kalstajan tytär kuolee. Muistaako joku sen sadun? kiitos 518 Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen. Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta. Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Sain 7 vanhana joululahjaksi ( v. 1955) satukirjan : Lentävät sukset. Se kertoi lappalaispojasta , muistaakseni Aslakista, kaunis ja lupussa surullinenkin… 593 Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Etsin kummitytön suosikkisatukirjaa, jota hänelle on luettu lapsena 90-luvulla. Kirjassa oli ainakin kertomus Rontti Supisesta (pesukarhu), joka on… 1210 Kirja on Amy Rosenbergin Eläinlasten kepposia, joka julkaistiin suomeksi vuonna 1989 Lasten parhaat kirjat -kirjakerhon kirjana. Piirakkarosvo-sadussa esiintyy tosiaan Rontti Supinen. Helmet-kirjastoissa kirjaa ei ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta sen saa halutessaan kaukolainaksi. Kirjan voi myös ostaa: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1339598 http://www.huuto.net/kohteet/amye-rosenberg--elainlasten-kepposia-1p/37…
Yritän selvittää erään Grimmin satujen suomennoksen tekijänoikeuksia. Ymmärtääkseni myös suomennosta koskee tekijänoikeus, mutta kyseisessä teoksessa tekijän… 797 Tekijänoikeuslaki antaa kääntäjälle toissijaisen oikeuden (toissijaisen siinä mielessä, että se syntyy vain alkuperäisen tekijän luvalla), joka on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuoleman jälkeen. Käyttäjien kannalta kääntäjä on siis samassa asemassa kuin tekijä. Tilanne, jossa kääntäjää ei ole mainittu, on hankala. Laki suojaa kääntäjän oikeutta, vaikkei hänen nimeään ole mainittu. Toisaalta se, ettei kansallisbibliografiassakaan mainita kääntäjän nimeä, viittaa siihen mahdollisuuteen, että tämä tieto on kadonnut (joko vuonna 1930 julkaistussa teoksessa on käytetty anonyymiä käännöstä tai sitten kustantaja ei ole katsonut kääntäjän nimen merkitsemistä tarpeelliseksi). Varsin yleinen käytäntö kustannusalalla on avoimissa tapauksissa käyttää...
Lumikin seitsemän kääpiön nimet venäjäksi, viroksi ja japaniksi? On kova halu tietää. 3953 Lumikki-sadun seitsemän kääpiötä ovat japaniksi Sensei (Viisas), Okorinbo tai nNgamushi (Jörö), Nobosuke tai Nemuriya (Unelias), Teresuke (Ujo), Gokigen tai Nonkiya (Lystikäs), Kushami (Nuhanenä) ja Otoboke tai Nukesaku (Vilkas). Joillakin kääpiöillä on siis Japanissa kaksikin nimeä. Venäläiset seitsemän kääpiön nimet ovat Professor, Vorčun, Zasonja, Skromnik, Vesel´chak, Čixun ja Prostak. Nimet on translitteroitu englannin kielen käytännön mukaan. Kääpiöiden nimet ovat viroksi Doktor (Viisas), Toriseja (Jörö), Ninatark (Lystikäs), Unimuts (Unelias), Häbelik (Ujo), Aevastaja (Nuhanenä) ja Onneseen (Vilkas). Alla olevasta linkistä löydät nimien japanin- ja venäjänkieliset kirjoitusasut sekä kääpiöiden nimet myös 22 muulla kielellä. http://...
Kuka on kirjoittanut sadun: pieni lapinpoika Aslak? Onko se jonkin useamman sadun sisältävässä teoksessa, vai oma kirjansa? Sadussa lappalaispoika haluaa… 1361 Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Haluaisimme käyttää Marjatta Kurenniemen satua menninkäisestä joka löysi kuunsirun Suomen Partiolaisten sudenpentukilpailujen tehtävien taustatarinana… 934 Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti. Heikki Poroila
Lapsena omistin kuvitetun satukirjan jossa oli auringonkukkakuningas tms. Muistaakseni kirja oli saksalainen alunperin. Haluaisin tietää kirjan nimen ja vielä… 406 Ikävä kyllä vastausta ei löytynyt, vaikka kysyimme valtakunnallisella kirjastolaisten postituslistalla. Toivottavasti joku palstaa seuraava tunnistaa kirjan!