sadut

Tilaa aihepiirin sadut RSS-syöte
523 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–220.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Opin lukemaan hyvin varhain, siinä 4-5 vuotiaana. Muistan lukeneeni kesämökillä aina erityisesti yhtä kirjaa. Se oli joko japanilainen tai kiinalainen… 441 Etsimääsi satua emme onnistuneet löytämään.  Alla pari 1950-luvulla ilmestynyttä kirjaa, joista toisessa on japanilaisia ja toisessa kiinalaisia satuja. Ehkä satusi löytyisi näistä. - Nipponin satusetä kertoo--valikoima japanilaisia satuja  (1952) - Kiinalaisia kertomuksia: venäjän kielestä suomentanut Sylvi Nokelainen (1954) Alla myös joitakin sopivanikäisiä kirjasarjoja, joissa on mm. japanilaisia tai kiinalaisia satuja: - Satuprinssi:  tarulipas pienille pojille / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1964) - Satuprinsessa: tarulipas pienille tytöille / toimittanut Erkki Valkeila (1923-1966)   - Satumaailma: kuvallinen taruaarre nuorisolle / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1956)                                       
1950-luvulla lainasin Vesannon Sonkarin kylän kansakoulun kirjastosta muistaakseni japanista käännetyn, jonkinlaisen satukirjan. Yhdessä tarinassa poika meni… 262 Ihan täsmälleen kuvauksen kaltaista satua en löytänyt, mutta Marta Keravuoren suomentamaan japanilaisten satujen valikoimaan Aamun maan tarinoita (Otava, 1950) sisältyvä kertomus Kissoja piirtävä poika osuu verrattain lähelle. Siinä tarinan piirtäjäpoika menee temppeliin, jossa hän käy pieneen komeroon nukkumaan. Keskiyöllä hän herää meteliin, tappeluun ja kirkunaan, joka on niin pelottavaa, ettei hän uskalla edes tirkistää ovenraosta. Aamulla, kun poika hiipii ulos piilopaikastaan, hän näkee, että temppelin lattia on täynnä verta ja että keskellä lattiaa makaa kuolleena lehmää suurempi kummitusrotta. Hän kummastelee, kuka rotan on tappanut, ja huomaa, että hänen edellisenä iltana piirtämiensä kissojen suut ovat punaiset verestä. Poika...
Satukirja, jossa perinteiset roolit väärinpäin. Muistelen tarinaa Punahilkasta. Isoäiti oli kamalan ilkeä ja susi kiltti. Punahilkka ja susi rakastuivat,… 515 Punahilkasta on tehty paljon erilaisia mukaelmia. Näistä lähimmäs kysymyksessä kuvailtua mennee Tomi Ungererin kirjasta Petronella ja muita satuja (Weilin+Göös, 1975) löytyvä versio. Siinä Punahilkka lähtee viemään viikoittaista ruoka-avustusta läpikotaisin pahalle isoäidilleen. Matkallaan tyttö kohtaa ystävällisen suden, joka tahtoo viedä hänet palatsiinsa. He lähtevät, menevät naimisiin, saavat paljon lapsia ja elävät onnellisina ikänsä kaiken. Sen sijaan ilman ruokaa jäänyt isoäiti kutistui, kunnes oli enää vaaksan mittainen. Viimeksi hänet nähtiin tyhjentämässä muuatta ruokakomeroa erään sopulin seurassa. Sadun lopussa on kuva isoäidistä reikäjuuston ääressä enemmän rottaa tai hiirtä kuin sopulia muistuttavan jyrsijän kanssa.
Voisitteko suositella muutamaa satukokoelmaa, jotka voisin ostaa omaksi lapsenlapsilleni. Yksi voisi sisältää perinteiset prinsessasadut. 521 Tässä muutama kokoelma: Tammen suuri satuaarre Tie satulinnaan : klassisia satuja Sadun taikamaa Rakkaimmat iltasadut : kauneimmat klassikot ja uudet tarinat   Gummeruksen kauneimmat satuaarteet Otavan suuri satukirja
Nyt edesmennyt mummuni luki mulle kirjaa, josta en valitettavasti muista paljoakaan, mutta vuosikausia oon yrittänyt muistella sen nimeä. Siinä oli pieni tyttö… 330 Välitin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle.  Listalla ehdotettiin kirjaa Mummin kanssa seikkailuun / Pirkko Kivinen, ilmestynyt vuonna 1969.  
Etsin yhtä satukirjaa, jossa on satuja eri maista. Kokeilin kysyä aiheesta yhdessä ketjussa, mutta en ole varma tuliko viesti perille yms (en ole ihan varma… 764 Satu on nimeltään "Viikko jossa oli pelkkiä sunnuntaipäiviä". Se sisältyy pohjoismaisena yhteistyönä vuosina 1963-1965 ilmestyneen Satumaailma-antologian 8. osaan "Sateenkaaren portti" (Otava, 1965, s. 98-101, sivulla 201 ovat sadun taustatiedot). Tämän irlantilaisen sadun alkuperäinen nimi on "A week of Sundays" ja se on ilmestynyt kirjassa "Favorite stories" vuonna 1942. Sen on suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Kuvittaja on Staffan Torell. Sama satu löytyy myös kirjasta "Lapsuuden satuaarre" (Otava, 1987, s. 134-139), joka on valikoima tästä 8-osaisesta Satumaailma-antologiasta. Suomennos on sama, mutta kuvittaja on Anna Bengtsson (tekijätiedot löytyvät kirjan lopusta numeroimattomilta sivuilta Sisällys-otsikon alta). Erittäin hyvä...
Olen jo pitemmän aikaa etsinyt erästä satua, joka ei millään hakusanalla tai kirjastoseikkailulla tunnu löytyvän. Nimen muistelisin liittyneen jollakin tasolla… 621 Kaivattu satu saattaisi olla Clemens Brentanon Satu Ruusunnupusta, joka ilmestyi suomeksi Lisbeth Zwergerin kuvittamana kirjana vuonna 1985. Tarinan alussa kuvauksen keskipisteenä on Rosmitalin herttuan kaunis sisar Rosaliina, jolla on kaksi intohimoa: kukat, erityisesti ruusut, ja hänen kaunis tukkansa, jota oli alinomaa palmikoitava ja kammattava. Hänen tyttärensä Ruusunnuppu varttuu päivä päivältä yhä suuremmaksi ja viehkeämmäksi ja jonka hiukset kasvavat yhtä ihaniksi ja pitkiksi kuin äidin hiukset. Kateus alkaa versoa Rosaliinan sydämessä, sillä lapsen tukka oli paljon kauniimpi kuin hänen omansa. Taivas rankaisee Rosalinaa: näkymättömien saksien napsutus alkaa kuulua hänen yläpuoleltaan ja keritsevät hänen päästään kaiken tukan....
Mikähän olisi seuraavanlainen satu: Muistan lukeneeni lapsilleni satukokoelmaa 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, mutta en muista sadun tarkkaa nimeä. Satu… 384 Kuvaustasi vastaava satu on Tuulikki Soinin kirjoittama "Keskijämestari Kommerverkin paras keksintö" (joissakin lähteissä sadun nimi on virheellisesti "Keskijämestari Kommervenkin paras keksintö"). Löysin sadun seuraavista kirjoista: Soini, Tuulikki: Nukkumatin satuja (Gummerus, 1977) Satusaari. Hulivilivuori (Weilin & Göös, 2005) Satuparaati : seikkailuja lukuhetkiin (WSOY, 2009)
Onko Zacharias Topelius kirjoittanut sadun Tapion ukko? 267 Tapion ukko on Zacharias Topeliuksen runomittaan kirjoitettu satunäytelmä. Se sisältyy Topeliuksen kertomusten kokoelmaan Lukemisia lapsille. Satu löytyy kaksiosaisen laitoksen toisesta osasta tai kahdeksanosaisen laitoksen kahdeksannesta osasta. https://finna.fi/ http://lastenkirjainstituutti.fi/ Zacharias Topelius: Lukemisia lapsille. Toinen osa. (1982)    
Kirpputoreilla näkyy runsaasti Tuhkimo-aiheisia kanavatöitä. Onko teillä tietoa kuva-aiheen alkuperästä (mistä tuo kyseinen Tuhkimo-kuva on peräisin)? Entä… 2197 Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. " Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat...
Sakari Topeliuksen satuja saksan kielellä. 608 Zacharias Topeliuksen (1781–1831) satujen saksannoksia on luettavissa ainakin seuraavissa teoksissa:   Finnländische Märchen (useita painoksia) Das Wichtelmännchen in der Burg Turku (Tomtegubben i Åbo slott, 2002) Das Wichtelmännchen im Åboer Schloss (1977) Walters Abenteuer : Lausbubengeschichten aus dem Land der Wälder und Seen (Walters äventyr, saks. Gisbert Jänicke, kuv. Maija Karma, 1988) Kleiner Lappe Sampo : ein Lappenmärchen (Sampo Lappelill, 1986) Die grosse Reise des kleinen Lutz (Lasse Liten, 1966) Märchen und Erzählungen für Kinder : von Zacharias Topelius (Sampo Lappelill ; Adalminas perle ; Von dem Sommer, der nie kam ; Der Himbeermade ; Der Barmherzige ist reicht ; Walthers Abenteuer ; Der Schlittschuhläufer ; Eli...
Mikä on sen sadun nimi, jossa kerrotaan tunturiketusta, jonka hännän heilutus saa aikaan revontulet? Mistä voisin löytää ko. sadun? 1027 Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi. Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa. Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä. Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.   Lähteitä: http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm http://ilmatieteenlaitos.fi/...
Hyvä kirjastonhoitaja! Etsin tuttavani puolesta satukokoelmaa, jota hän on lukenut 1940-luvulla. Kokoelman nimi oli "Satuja", se on todennäköisesti julkaistu… 344 Olisikohan Laura Sointeen satukirja "Satuja" vuodelta 1946 ko. kirja? Kirjassa on satu "Hukkasaaren salaisuus", jossa sanotaan ikimuistoisesti "Annan pisaran verta!. Kirjasta on otettu uusia painoksia 1950, 1976 ja 1991. Joku näistä painoksista löytynee lähikirjastosi varastosta. Tämän kirjan sadut ovat todellisia kauhusatuja, jotka ovat painuneet useamman lapsisukupolven muistiin.
Eskariryhmä kävi kylässä ja he kyselivät satukirjaa, jossa on ainakin hiiriä ja oravia. Tarinaan sisältyy myös uunissa sälilytettävä aarre ja kirjoja on… 565 Kyseessä saattaisivat olla Riikka Jäntin Vaahteratuvan väestä kertovat kirjat, joissa seikkailevat Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri kumppaneineen. Nokikätkön ritarit ja Kuuhiisi -kirjassa (2005) remontoidaan Vaahteratuvan keittiötä. Leivinuunista löytyy nyytti, jossa on salaperäisiä karttoja. Uunin perältä löytyy vielä luola, joka johtaa Rottalan kartanoon liittyvään seikkailuun. Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto -kirjassa (2008) selvitellään metsästä löytyneiden suuren pedon jälkien arvoitusta. Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous (2010) vie vaahteratupalaiset ilmapalloaluksella Kivihovin kaupunkiin. Siellä Toivon päälle langetetaan kirous, josta on selviydyttävä ennen kuin kotimatka voi alkaa. Nökö, Toivo ja Iiris...
Lapsena 80-luvulla tykkäsin erittäin paljon eräästä kirjasta, jonka kannessa oli muistaakseni mustat reunat ja jokin kuva. Siitä on jäänyt mieleen sellainen… 509 Olisikohan kyseessä Jan Lööfin kirja Vaarini on merirosvo ja kaksi muuta satua (Tammi, 1987). Kirjan ensimmäisessä tarinassa poika ja vaari seikkailevat merirosvoina maailman merillä. Vaari vangitaan ja hänet suljetaan torniin. Kun vaari on päässyt vapaaksi, poika ja vaari pakenevat saarelta. He eivät tosin lähde tornista lentävällä matolla vaan ilmalaivalla, mutta kyllä lentäviä mattojakin tarinassa esiintyy.
Mistä löytäisin sadun, jota mummoni (s. 1929) kertoi minulle 1980-luvun alussa. Satu on nimeltään Ahti meren kuningas, tai ainakin sillä nimellä mummo sitä… 605 Vedenhaltija Ahdista on monia satuja. Yksi on Arvid Lydeckenin Meren pohjalla -kertomus. Se on alkujaan julkaistu vuonna 1915, mutta siitä on sen jälkeen otettu useita painoksia. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo sadusta näin: "Johanneksen sisar Annikki oli kadonnut uintiretkellä ja hänen uskotaan hukkuneen. Vanha Maija pitää kuitenkin Johanneksen toivoa yllä kertomuksillaan Ahdin valtakunnasta ja unessa Annikki itsekin kertoo Johannekselle olevansa Ahtolassa. Johannes päättää hakea Annikin pois Ahdin valtakunnasta ja eräänä aamuna hän huomaa heränneensä meren pohjalla. Ahdin puoliso, paha Aallotar vihaa kaikkia ihmisiä ja upottaa Ahdin poissa ollessa laivoja. Johannes tutustuu Ahdin valtakuntaan ja pääkaupunkiin, Ahtolaan....
Minulla oli 50-luvun alkupuolella pehmeäkantinen satukirja, jonka kannessa muistelen olleen kuvan prinsessasta. Mieleeni on jäänyt satu paimentytöstä, jonka… 617 Suomuorin maitoa, kahvia ja karpalomehua lypsävä lehmä tavataan Saara Heinon Pienen väen satukirjan (Valistus, 1951) sadussa Taikalehmä. Aakkosista kerrotaan sadussa Pikku Leenan ihmeellinen aapinen. Tonttusadun nimi on Saunatontun syntymäpäivät. Kirjan mustavalkoinen piirroskuvitus on Helga Sjöstedtin.
Mistä löytäisin sadun tai lorun: Sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona biljoona tsiljoona kissaa? 1129 Satu "Miljoona kissaa" löytyy kirjasta Rakkaimmat eläinsatuni, jonka on toimittanut Lesley O'Mara (Kustannus-Mäkelä, 1992, s. 161-175). Sadun on kirjoittanut ja kuvittanut Wanda Ga'g (näin sukunimi on kirjoitettu tässä kirjassa). Sadun alkuperäinen nimi on Millions of cats. Tähän kirjaan sen on suomentanut Raija Viitanen ja mukana on siis myös alkuperäiskuvitusta. Sadussa on "sata kissaa, tuhat kissaa, miljoona, biljoona, triljoona kissaa". Vanhempi suomennos löytyy nimellä "Miljoonia kissoja" Martti Haavion, Aale Tynnin ja Väinö Mäkelän toimittamasta kirjasta Tarua ja totta (Uusi kansakoulun lukukirja 1, WSOY, 1961, s. 70-73). Kirjailijan nimi on tässä kirjassa kirjoitettu näin: Wanda Gag. Suomentajan nimeä ei mainita eikä sadussa ole...
Etsin yhtä tiettyä satukirjaa, jossa on tyttö/prinsessa, joka muuttuu/muutetaan taian vaikutuksesta vanhaksi akaksi ja/tai rumaksi ja epämuodostuneeksi. Siinä… 498 Voisikohan kyseessä olla kuvakirja "Sir Gawain ja Rumahinen"? Se on Kuningas Arthurin tarinoita, ja sen on kertonut Selina Hastings. Tarinassa eräs Arthurin ritareista, Sir Gawain, joutui menemään naimisiin kammottavasti epämuodostuneen naisen kanssa, mutta saadessaan aviomiehen nainen vapautuu taiasta, ja osoittautuu kuvankauniiksi neidoksi. Kirja löytyy meiltä pääkirjastosta ja autosta, mistä sen saa varaamalla: http://tkuaurora/AuroraVaskiSilver/aurorasilver.html
"Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt!" sanoo Myrsky Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste -sadussa. Onkohan sanonta Topeliukselta peräisin? 3692 Topelius-sitaattihan tämä on ("Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!"). Suomenkielisessä muodossaan "Hei, pois tieltä, risut ja männynkävyt" se esiintyy jo Aatto Suppasen vuonna 1893 julkaistussa Lukemisia lapsille -suomennoksessa. Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan myöhempi tulkinta (1906) ei näiltä osin poikkea Suppasen näkemyksestä.