| Kenen sanat tai mistä runosta tai runoista: Silloin kun aurinko kirkkain ois, voi pilvet sen pimentää. Silloin kun elämä kaunein ois, voi kuolema yllättää… |
629 |
|
|
|
"Silloin kun aurinko kirkkain ois..." ja "Tulit tuoni sä armoton..." ovat molemmat 1900-luvun alkupuolella suosittuja sanomalehtien kuolinilmoituksissa käytettyjä värssyjä, joista löytyy useita sanamuodoltaan hieman toisistaan poikkeavia variaatioita. Ensin mainitun alkuperää en valitettavasti pystynyt jäljittämään, mutta jälkimmäisen säkeet ovat alun perin runosta Armaani haudalla, jonka sotkamolaisen Hilja Parraksen aviopuoliso oli Kajaanin Lehdessä 20.6.1906 julkaistun kirjoituksen mukaan tämän hautajaistilaisuudessa luettavaksi sepittänyt.
20.06.1906 Kajaanin Lehti no 49 A - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Onko Robert Louis Stevensonin runoa "Heather Ale" koskaan suomennettu? Jos on, mistä sen voisi löytää? |
290 |
|
|
|
Yksittäisiä Robert Louis Stevensonin runoja on julkaistu suomeksi eri antologioissa. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy 28 osumaa, mutta mikään näistä ei ole ”Heather Ale”. Juhani Lindholmin kirjassa ”Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia” (2021 Aporia) löytyy myös muutama Stevensonin suomennettu runo, joita ei löydy runotietokannasta, mutta mikään näistäkään ei ole kyseinen runo. Lisäksi Stevensonilta on suomennettu lastenrunoja teoksissa ”Lapsen runotarha” (WSOY 1987) ja ”Runojen puutarha” (Kolibri 1992), mutta myöskään näistä ei kyseistä runoa löydy.
Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu. |
| Muistiini on jäänyt runo tai mikä tämä nyt onkaan. Tekijää en muista, en löydä netistä enkä kirjahyllystäni. Löytäisittekö te sille tekijän ja vuosiluvun? Ehkä… |
234 |
|
|
|
Runo, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, on Runo ja kivääri V. A. Koskenniemen vuonna 1940 julkaistusta kokoelmasta Latuja lumessa. |
| Kysyn brittirunoilijaa runolle, joka päättyy: but you were still in the sea where I pushed you Where I wish I had pushed you before. |
153 |
|
|
|
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968). |
| Etsin tietoja Tommy Tabermannin runosta |
151 |
|
|
|
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326 |
| Kenen runo? Kun sinä synnyit syntyivät kaikki kukat ja kastemaljassa lauloivat satakielet. |
455 |
|
|
|
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit... |
| Olisin kysynyt että missä teoksessa tämä Jyrki Pellisen runo on julkaistu? "On olemassa kirkas ja valoisa tie / pisarat ja kukkasten lehdet putoavat… |
196 |
|
|
|
Kyseinen runo on julkaistu Jyrki Pellisen esikoisrunokokoelmassa Näistä asioista (Otava, 1962).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_47040
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1450700
|
| Onkohan tätä William Blaken runoa suomennettu, ja mistä suomennoksen löytäisi? https://www.poetryloverspage.com/poets/blake/clod_and_pebble.html Kiitos avusta… |
291 |
|
|
|
William Blaken runon The Clod and the Pebble suomennos sisältyy teokseen William Blake & vimmainen genius (Sanasato 2001, s. 89). Runon on suomentanut Risto Ahti.
https://finna.fi/Record/heili.17465
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Etsin joulurunoa, jonka tunnelma kosketti minua syvästi heti ensilukemalta (se julkaistiin joskus 90-luvulla Kirkko ja kaupunki -lehdessä). Muistan runosta… |
308 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Näin juhannuksen lähestyessä tuli mieleen vanha runo, jota ehkä olen joskus lausunut. Siinä on säe, ehkä alussa: "En ymmärrä tätä mikä näin mikä näin voi… |
373 |
|
|
|
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31). |
| Miten alkaa runo: Ruiskukkaehtoo? Onko Raittilan runo? |
843 |
|
|
|
Ruiskukkaehtoo on Anna-Maija Raittilan runo saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1947.
Runo alkaa riveillä Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa!
https://finna.fi/
|
| Onko mahdollista saada runon ”A red red rose” by Robert Burns suomennosta sähköpostiin? |
377 |
|
|
|
Valter Juva on suomentanut Robert Burnsin runon A red red rose kaksikin kertaa. Suomeksi runon nimi on Mun kultani on ruusunen. Voit lukea suomennokset alla olevasta linkistä. Suomennokset löytyvät myös teoksista Lauluja ja balladeja (1918) ja Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (1926).
https://fi.wikisource.org/wiki/Mun_kultani_on_ruusunen
Oskar Uotilan suomennos runosta sisältyy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Mistä löydän Claes Anderssonin runon Kesät me muistamme? Entä onko Kiurujen kesä Hannu Salakan yksittäinen runo vai runokokoelman nimi? |
1066 |
|
|
|
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
|
| Vaan mikä onni rakas olla ja mikä onni rakastaa! Tämä von Goethe saksaksi? |
339 |
|
|
|
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ |
| Luin lukiossa suomalaisen runon hirvestä, joka taisi esiintyä siinä jonkinlaisena myyttisenä metsän valtiaana. Voisitteko auttaa minua löytämään kyseisen runon… |
810 |
|
|
|
Löytämistäni kotimaisista hirviaiheisista runoista lähimmäs metsän valtias -teemaa osunee Larin-Kyöstin Sokea hirvi, joka säkeissään kuvailee hirveä esimerkiksi näin: "Muinoin metsän kuninkaana / kulki kemppi kruunu päässä / sadat salot riistamaana -- ".
Sokean hirven voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Eläinrunojen kirja
Larin-Kyösti, Korpinäkyjä : toinen sarja
Larin-Kyösti, Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946
Muita tunnettujen kotimaisten lyyrikoiden hirvirunoja:
Viljo Kajava, Hirvi
Kirsi Kunnas, Legenda
Marja-Leena Mikkola, Hirvi odottaa talvea
Lauri Pohjanpää, Haavoitettu hirvi
Matti Rossi, Hirvilähde
Tommy Tabermann, Hirvien kapina |
| Onko Jane Kenyonin runo Peonies at Dusk suomennettu? |
186 |
|
|
|
Jane Kenyonin Peonies at Dusk -runoa ei valitettavasti ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… |
| Kenen runo tämä on ja mistä se löytyy? 92-vuotias äitini on sen aina esittänyt näin: Taas on syytä sydämessä kiitoksehen kyllä, vaik on synkät syksyn pilvet… |
220 |
|
|
|
Tätä runoa ei pystytty valitettavasti tunnistamaan. Olisiko lukijoillamme tietoa runon tekijästä? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään. |
| Mummo vainaa vielä pahasti dementoituneena suolsi vanhaa runoa, jota olen koittanut löytää tuloksettomasti. Pystyttekö selvittämään kenen runo menee näin tai… |
1177 |
|
|
|
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä... |
| Kuulin kauan sitten hienon lausuntaesiryksen Lauri Viidan runosta ”Luominen”. Yrjö Jyrinkoski tai Kaarlo Kultalahti? Olisiko jostain kuultavissa? |
244 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
|
| Sitä, mitä kaipaamme, emme menetä koskaan. Sitä, jota rakastamme, kaipaamme aina. Tämä teksti on usein kuolinilmoituksissa. |
3345 |
|
|
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c… |
Kysy kirjastonhoitajalta