| Minä vuonna Oiva Paloheimo on kirjoittanut runon Auttamaton Pekka ja löytyykö mistään kyseisen kirjailijan ajatuksia tähän runoon liittyen? Esim. mikä inspiroi… |
5919 |
|
|
|
Runo on julkaistu alunperin vuonna 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Se löytyy myös myös seuraavista kirjoista:
- Paloheimo, Oiva ; Runot, WSOY, 1955
- Tämän runon haluaisin kuulla 2, 1.-2.p., Tammi, 1987
Kirjassa Levoton Lippi : Isäni Oiva Paloheimo (kirj. Matti Paloheimo) käsitellään Paloheimon ensimmäistä kokoelmaa Vaeltava laulaja ja siinä mainitaan myös Auttamaton Pekka (sivut 53-55).
Kirjallisuuden tutkijain seuran vuosikirjassa nro 28 käsitellään Oiva Paloheimon lapsuutta. Kasvatusperiaatteita koskevassa kappaleessa (s. 83) kerrotaan, että hänen kuvanneen esikoisrunokokoelmassaan humoristisesti kasvatuksen konfliktitilanteita esim. runoissa Pöytärukous ja Auttamaton Pekka, joiden oletetaan pohjautuvan häneen omiin muistikuviinsa... |
| Äiti haluaisi tietää seuraavan laulun sanoittajan ja säveltäjän. Mahtaako siinä olla muitasäkeistöjä kuin nämä netistä löydetyt: Toisin taaskin usvailloin kun… |
1730 |
|
|
|
Runon nimi on Annin usko ja sen kirjoittaja on Immi Hellén. Runo löytyy useistakin lastenrunokirjoista, mutta se on esim kirjassa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja s. 175. Sävellyksen on tehnyt R. Raala eli Berndt Sarlin ja se löytyy esim. R. Raalan Laululeivosesta.
|
| Lapsena kuulin runon, joka alkaa:"seitsemän neitoa esitän teille" muistaaksena kirjoittaja oli Immi Hellen. Mistä runokirjasta runo on. |
1156 |
|
|
|
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituuttin kokoelmatietokannan mukaan runo löytyy seuraavista teoksista:
Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu / Immi Hellén, julk. Helsinki : Valistus, 1930
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen; somistanut G. Paaer, julk. Helsinki : Valistus.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
|
| Mistä löytyisi Mika Waltarin runo, joka alkaa sanoilla Minun sydämeni on säteitä täynnä - ette tiedä, miten kahdeksantoistavuotias voi palaa." Runon nimi… |
4415 |
|
|
|
Runo löytyy kokoelmasta: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 / Mika Waltari. Runon nimi on Kahdeksantoista.
|
| Kenenköhän runosta on seuraava ote: "oli siellä ruustinnaa ja riiherrinnaa, kaikki sitä samaa rapiata luuta". Runon nimi tod.näk haudankaivaja. On ehdotettu… |
2492 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla P. Mustapään runo nimeltä Vanhan haudankaivajan kertomus?
Tässä pätkä haudankaivajan runoa:
” […] Ja hän hautarivit näki / ja mietti, että siinä nukkui pitäjän vanha väki: / oli paronia ja riiarinnaa ja rovastia ja muuta / – vaan itseasiassa kuitenkin vain rapiata luuta, / joka helponlaisesti murenee ja tomuksi, tuhkaksi / hajoaa, / kun kaivaessaan lapion terällä hiukkasenkin kajoaa.”
Mustapää runoilee näin kokoelmassaan Laulu vaakalinnusta (1927). Runo kuuluu kuusiosaiseen sikermään nimeltä Dominus Krabbe. Vanhan haudankaivajan kertomus löytyy myös P. Mustapään Kootuista runoista (WSOY, 1974), sivulta 119.
|
| Onko Aale Tynnin runoja käännetty englanniksi? Erityisesti Kaarisilta- runo kiinnostaisi. Kiitos! |
3260 |
|
|
|
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://finna.fi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php , ainoastaan saksan kielinen... |
| Mistä löytyy runo "anna lapselle sininen pallo", esitetty runoraadissa |
2175 |
|
|
|
Etsimänne runo lienee Tuomas Timosen Kasvatusohjeita 1, joka on hänen teoksessaan Oodi rakkaudelle (Teos 2007). Siinä ei varsinaisesti esiinny mainitsemaanne lausetta, eikä siinä mainita lasta, mutta mitä ilmeisemmin on kyse lapsen kasvattamisesta.
Ote runosta:
"[...]Anna hänelle sininen pallo.
Jos hän ottaa sen, lyö häntä.
Jos hän ei ota sitä, lyö häntä lujaa.[...]"
|
| Heippa. Taas olisi kysyttävää runosta. Kirjailija on kaiketi Vilho Rantanen, mutta kun en tiedä onko Viisi pappia taivaan portilla runo vai kirjan nimi. Jos on… |
2440 |
|
|
|
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
|
| Etsin runoa "Teekannu" |
2555 |
|
|
|
Teekannu-nimistä runoa ei löytynyt. Solveig von Schoultzilla on Lohkeillut teekannu –niminen runo, joka löytyy ainakin kokoelmasta Puitten takaa kuulee meren – valitut runot 1940-1989. H. C. Andersenilla on lyhyt satu nimeltä Teekannu. Se on mm. Andersenin suuri satukirja –nimisessä kirjassa. On myös olemassa englantilainen lastenlaulu / lastenloru nimeltä I’m a little teapot. Se on esim. tällä sivulla:
http://kids.niehs.nih.gov/lyrics/teapot.htm
Laulu on muutamilla kirjastoistakin löytyvillä levyillä, samoin kuin nuottina, mm.
Nursery rhymes : well known favourites for happy little one
Simply kids : 4 cd's of nursery rhymes, songs and stories
Just for kids not! : Fun songs / Edited by Milton Okun ; Arranged by Edwin McLean
Voisiko... |
| Kuka on sanonut "Jumala on hyvä kysymys, mutta huono vastaus"? |
1195 |
|
|
|
Paavo Haavikko on tosiaankin lausunut näin:
"Siis, Jumala on Hyvä kysymys mutta huono / vastaus. / Älä kysy vastauksella. Älä vastaa kysymyksellä."
Säkeet päättävät runon, joka alkaa sanoilla: "Toinen käsipari, se joka sijaitsee siipien / kohdalla, /". Runo on Haavikon kokoelmasta Prosperon runot: 45 runoa (Art House, 2001).
|
| Sisältääkö Dylan Thomasin runoista koottu "Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan" runon "The Force That through the Green Fuse Drives the Flower"? (Tai… |
2220 |
|
|
|
Sisältää. Runo The force that through the green fuse drives the flower (Voima joka vihreää sytyslankaa pitkin työntää kukkaa, suomentanut Marja-Leena Mikkola) on julkaistu valikoimassa Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan.
|
| Onko olemassa (selvästikin äidin kirjoittamaa) runokirjaa: MISTÄ TUNTEE MURKUN Olen joskus kopioinut jostain kirjasta herkullisia runoja , päälle olen… |
1855 |
|
|
|
Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
|
| Onko mahdollista saada Tommy Tabermanin runo, jonka loppu menee: Vannottiin suut verillä, silmät kiiluen: Koskaan emme palaa ihmisiksi, suostu orjiksi. |
1081 |
|
|
|
Runo Muodonmuutos löytyy Tommy Tabermannin kokoelmasta Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus 2005).
|
| Haluaisin saada sanat "Hyvää huomenta Punahilkka, miltäs maistuis kahvitilkka..." |
16731 |
|
|
|
Kyseessä on Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä. Se on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005).
|
| Onko Eino Leinon Korkea veisu käännetty ruotsiksi ? |
1365 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
|
| Kuka on kirjoittanut Pikku Malla -runon? |
1517 |
|
|
|
Pikku Malla -runon kirjoittaja on Urho Somerkivi.
|
| Mistä teoksesta löytyisi Lauri Pohjanpään "jellonaksi minäkin sitä ensin luulin - - " Etsin tekstiä runoesitystä varten. Olen etsinyt sitä runokokoelmista,… |
8199 |
|
|
|
Runo ei ole Lauri Pohjanpään vaan Oiva Paloheimon. Runo on nimeltään Auttamaton Pekka. Runon Pekka arvelee villakoiraa jellonaksi eikä muuta mieltään, vaikka äiti toruu häntä uhmakkaaksi. Äiti pyytää Pekkaa pyytämään Jumalalta anteeksi uhmakkuuttaan. Runon lopussa s-kirjainta osaamaton Pekka kertoo Jumalan sanoneen näin: "Kat hattumpaa, ei hattumpaa, titä jellonakt minäkin entin luulin."
Runo on ilmestynyt Oiva Paloheimon kokoelmassa Vaeltava laulaja (1935). Se löytyy myös kokoelmasta Runot (1981). Runo löytyy myös lausuttuna LP-levyltä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja (Yrjö Jyrinkoski esittää). Kirjat ja levy löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
|
| Edesmennyt isoäitini toisteli usein punahilkka runoa kun olin alle kouluikäinen, siis yli 30 vuotta sitten. Itse olen sitä yrittänyt muistella ja saada… |
4381 |
|
|
|
Runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä kokoelmasta Lasten runokirja (1930). Runo löytyy ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hintikan laatimasta Kultaisesta lukukirjasta 5. painos 1965, kokoelmasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, teoksesta Tarujen kultamaat, Suomen lasten runottaresta v.1994, Pikku Pegasoksesta v. 1987, Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta v. 1943 ja Immi Hellénin Lapsuuden lauluista v. 1991.
|
| Kysyn O. Paavolaisen Punainen Fiat runosta eli toivoisin tietoa julkaisusta. |
3276 |
|
|
|
Punainen Fiat runo löytyy Paavolaisen (Olavi Lauri -nimellä) yhdessä Mika Waltarin vuonna 1928 julkaisemasta kokoelmasta Valtatiet. Otava otti vuonna 1982 kirjasta näköispainoksen. Teoksen on kuvittanut Sylvi Kunnas.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=valtatiet&searc…
Teoksessa Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan , WSOY, 2004, on analyysi kyseisestä runosta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/trunosta+runoon/trunosta+runoon/1%2C2%…-
|
| Kenen runo on "Vanha mies joka voisi järkyttää"? Alkaa sanoilla: Mielisairaalan nimi on nyt Koivulehto... |
1842 |
|
|
|
Runo on Tommy Tabermannin varhaista tuotantoa 1970-luvulta; se sisältyy ainakin kokoelmaan nimeltä Kaipaus (Weilin+Göös, 1976). Teksti alkaa sanoilla "Mielisairaalan nimi on nyt / Koivukehto [...]".
|