| Onko mahdollista saada Tommy Tabermanin runo, jonka loppu menee: Vannottiin suut verillä, silmät kiiluen: Koskaan emme palaa ihmisiksi, suostu orjiksi. |
1090 |
|
|
|
Runo Muodonmuutos löytyy Tommy Tabermannin kokoelmasta Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus 2005).
|
| Haluaisin saada sanat "Hyvää huomenta Punahilkka, miltäs maistuis kahvitilkka..." |
16773 |
|
|
|
Kyseessä on Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä. Se on julkaistu mm. kokoelmissa Hopoti hoi: lastenrunoja isoäidin ajoilta (Otava 1990) ja Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa (Otava 2005).
|
| Onko Eino Leinon Korkea veisu käännetty ruotsiksi ? |
1371 |
|
|
|
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
|
| Kuka on kirjoittanut Pikku Malla -runon? |
1527 |
|
|
|
Pikku Malla -runon kirjoittaja on Urho Somerkivi.
|
| Mistä teoksesta löytyisi Lauri Pohjanpään "jellonaksi minäkin sitä ensin luulin - - " Etsin tekstiä runoesitystä varten. Olen etsinyt sitä runokokoelmista,… |
8287 |
|
|
|
Runo ei ole Lauri Pohjanpään vaan Oiva Paloheimon. Runo on nimeltään Auttamaton Pekka. Runon Pekka arvelee villakoiraa jellonaksi eikä muuta mieltään, vaikka äiti toruu häntä uhmakkaaksi. Äiti pyytää Pekkaa pyytämään Jumalalta anteeksi uhmakkuuttaan. Runon lopussa s-kirjainta osaamaton Pekka kertoo Jumalan sanoneen näin: "Kat hattumpaa, ei hattumpaa, titä jellonakt minäkin entin luulin."
Runo on ilmestynyt Oiva Paloheimon kokoelmassa Vaeltava laulaja (1935). Se löytyy myös kokoelmasta Runot (1981). Runo löytyy myös lausuttuna LP-levyltä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja (Yrjö Jyrinkoski esittää). Kirjat ja levy löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
|
| Edesmennyt isoäitini toisteli usein punahilkka runoa kun olin alle kouluikäinen, siis yli 30 vuotta sitten. Itse olen sitä yrittänyt muistella ja saada… |
4403 |
|
|
|
Runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä kokoelmasta Lasten runokirja (1930). Runo löytyy ainakin Martti Haavion, Aale Tynnin ja A. Hintikan laatimasta Kultaisesta lukukirjasta 5. painos 1965, kokoelmasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, teoksesta Tarujen kultamaat, Suomen lasten runottaresta v.1994, Pikku Pegasoksesta v. 1987, Aukusti Salon Meidän lasten aapisesta v. 1943 ja Immi Hellénin Lapsuuden lauluista v. 1991.
|
| Kysyn O. Paavolaisen Punainen Fiat runosta eli toivoisin tietoa julkaisusta. |
3311 |
|
|
|
Punainen Fiat runo löytyy Paavolaisen (Olavi Lauri -nimellä) yhdessä Mika Waltarin vuonna 1928 julkaisemasta kokoelmasta Valtatiet. Otava otti vuonna 1982 kirjasta näköispainoksen. Teoksen on kuvittanut Sylvi Kunnas.
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=valtatiet&searc…
Teoksessa Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan , WSOY, 2004, on analyysi kyseisestä runosta.
http://www.helmet.fi/search*fin?/trunosta+runoon/trunosta+runoon/1%2C2%…-
|
| Kenen runo on "Vanha mies joka voisi järkyttää"? Alkaa sanoilla: Mielisairaalan nimi on nyt Koivulehto... |
1850 |
|
|
|
Runo on Tommy Tabermannin varhaista tuotantoa 1970-luvulta; se sisältyy ainakin kokoelmaan nimeltä Kaipaus (Weilin+Göös, 1976). Teksti alkaa sanoilla "Mielisairaalan nimi on nyt / Koivukehto [...]".
|
| M. A. Numminen: Vaalipolkka sanat |
2467 |
|
|
|
M. A. Numminen on laulanut Vaalipolkan muutamilla levyillään, ainakin Taisteluni - in memoriam ja M. A. Nummisen 60-luku. Vaalipolkan sanoittaja on Viina-Matiksi nimitetty Matti Viinamaa (syntyi 1859 ja kuoli 1936). Viina-Matin runoja on julkaistu Hilkka Merikallion toimittamassa kirjassa Viina-Matin veisuja (1968), joka löytyy monien kirjastojen kokoelmista. Kirjassa on runo nimeltä Vaaliruno, joka lienee hakemasi.
Tietoa Viina-Matista mm. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemistosta: http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=viinamaa&formid=kirre&rppg=50&s…
|
| Onko mitään keinoa hakea runoa, josta ei muista nimeä eikä kirjoittajaa, vain hajanaisia sanoja/ aiheita? Kysymys on runosta, jossa verrataan muistojen… |
1396 |
|
|
|
Kyseessä lienee Irja Askolan runo Sielusi kellarissa. Runo löytyy ainakin kokoelmasta Jos olet, ole nyt (Kirjapaja, 2006).
|
| Eino Leinon Marjatan laulu englanniksi ? |
3127 |
|
|
|
Eino Leinon runoa Marjatan laulu ('keinutan kehtoa, laulatan lasta…') ei löydy Leinon englanniksi käännetyistä runoteoksista. Toivo Kuulan kyseiseen runoon säveltämä yksinlaulu (op.8 nro 2) on kuitenkin sanoitettu englanniksi (Cradle Song, alkusanat 'Baby is now in his cradle reclining', käänt. Alex Bryan). Laulu löytyy muun muassa Karita Mattilan levyltä From the Heart of Finland : Favourite Finnish Songs Sung by Karita Mattila. Laulujen sanat on painettu levyn kansilipukkeeseen. Levy on myös Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta tällä hetkellä lainassa. Voitte halutessanne tehdä siitä varauksen netissä (kirjasto.kuopio.fi) tai ottaa yhteyttä musiikkiosastolle (182325).
|
| Kenenköhän kirjoittama on seuraava runo: Kuoleminen on taito Niin kuin kaikki muu Teen sen epätavallisen hyvin Teen sen niin että tuntuu helvetiltä Teen sen… |
2513 |
|
|
|
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
|
| {t:En Valsmelodi} {st:text:Nils Ferlin} {st:musik:Lille Bror Söderlundh} Am F H7 E7 Dagen är släckt, mörkret har väckt F Dm … |
5119 |
|
|
|
Ainakin yksi suomennos löytyy kirjasta Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit / Nils Ferlin, suom. Leo Saukkoriipi (1990). Kirja sisältää suomennettuina Ferlinin kolme ensimmäistä kokoelmaa: En döddansarens visor, Barfotabarn ja Goggles. Runo En valsmelodi on suomennettu nimellä Valssia, ja käännös näyttää olevan sillä tavoin uskollinen alkutekstin rytmille, että myös suomennos sopii hyvin laulettavaksi tuolla Lille Bror Söderlundhin sävelmällä. Kirja on saatavissa monesta HelMet-kirjastosta.
(Asiaankuulumaton huomautus: itse pidän tästä laulusta erityisesti Staffan Percyn esityksenä.)
|
| Kysymys1)Haluaisin tietää onko Alpo Noposen runoa: Minähetkena ihminen kaunein on? ruotsiksi? Miten ja mistä saisin sen? Kysymys 2) Onko Ylva Eggehornin laulua… |
4609 |
|
|
|
Kysymys 1)
Tämä Alpo Noposen runo, joka alkaa sanoilla ”Olen miettinyt toisenkin tuokion, / minä aikana ihminen kaunein on”, on nimeltään Mahdoton ratkaista. Runoa ei tiettävästi ole ruotsinnettu. Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan mukaan Noposen tekstejä ei ole käännetty lainkaan. Katso http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php > haku tekijän sukunimellä ja etunimellä. (Tässä osoitteessa olevaa tietokantaa ei enää päivitetä. Pääset etsimään uudempia käännöstietoja klikkaamalla linkkiä ’Suomen kirjallisuuden käännökset’. Tietokantojen yhdistäminen on vielä kesken.) Tarkistin käännöstietoja myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ , Unescon Index translationum -... |
| Etsin Cecil Eric Lewis Lynen runolle suomennosta. Runo alkaa näin: I have seen you when the hand of war has been heavy on you, gone were the... |
1350 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )... |
| Etsin Arnulf Överlandin runoa joka alkaa Vihertää metsä, nurmikin, pian kuolee poika naapurin... Mistä teoksesta löytyy? |
1281 |
|
|
|
Arnulf Överlandin runo nimeltään Runo kuolemasta (alkuperäinen nimi En dikt om döden) löytyy teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. ja suom. Aale Tynni, Wsoy, 2004 (sivut 900-907)
Teos näyttää olevan Kauhajoen kirjastossa hyllyssä. Saatavuuden voi tarkistaa Krannit-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://194.137.230.34/Krannit?formid=form1
|
| Etsin Kuolema -nimistä(?) runoa, joka menee suurinpiirtein näin Kuolema istuu olkapäälle----- ja päättyy Lähdetään. |
1951 |
|
|
|
Aaro Hellaakoskella on samanalkuinen runo teoksessa Huomenna seestyvää vuodelta 1953. Se ei kuitenkaan lopu "lähdetään" vaan "kaikki salvat aukeaa".
|
| Onko George Gordon Byronin (Lord Byron) runoa Ode to Napoleon Buonaparte Suomennettu? Jos ei, niin mikä olisi hyvä englanninkielinen lähde runon symboliikan… |
1303 |
|
|
|
Fennica-tietokannan - Suomen kansallisbibliografian (https://finna.fi ) mukaan Lord Byronilta olisi suomennettu teos Kolme runokokoelmaa, mutta Ode to Napoleon Bobaparte ei ole siinä mukana. Teos sisältää seuraavat runokoelmat: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi ) hakusanoilla Byron and Napoleon (komentohaku) antoi tulokseksi seuraavat kaksi teosta, joista toinen on englanninkielinen ja toinen saksankielinen. Ehkä näistä teoksista löytyi tulkinnan avain.
- Cronin, Richard: The politics of romantic poetry : in search of the pure commonwealth, St. Martin’s Press 2000
- Eggert, Gerhard: Lord Byron und Napoleon, Mayer & Müller 1933
|
| Kenen runo,vaiko äitini oma? Minun voimani jäi sinne,teidän kaikkien rakkaiden luo. Ja kaikissa tarinoissa, minä aina saavun luo. Mutta muistakaa, elämä tämä,… |
639 |
|
|
|
Runon tekijä ei ainakaan toistaiseksi ole valitettavasti selvinnyt.
|
| Kenen runo tämä on, ja mikä on oikea kirjoitusasu: Olen katsonut silmäni sokeiksi unelmaini kirkkauteen. En onnea pyydä - mut unet - suo nähdä mun uudelleen. |
5224 |
|
|
|
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
|