runot

Tilaa aihepiirin runot RSS-syöte
2502 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1981–2000.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haen runoa, jossa kerrotaan vanhasta miehestä, keinutuolista ja kaappikellosta. Siinä käydään elämänkaarta läpi. Lapset? vievät kaappikellon vintille ja mies… 3804 Tämänkaltainen runo löytyy Larin-Kyöstin runoteoksesta Ota sun kaunis kantelees, johon on koottu valikoima Larin-Kyöstin runoja vuosilta 1897-1946. Runon nimi on Vaari ja vaarin kello ja se alkaa seuraavalla tavalla: Kaappikello se käy ja kukkuu, pankolla herää vanha vaari, tiki-taki-tiki-taki vanha vaari, vaarill' on piippu ja tulusmaari ja Mirri, mi nurkassa nukkuu.
Onko T. Tranströmerin runo Preludium suomennettu? 1119 Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Löytyykö tietoa seuraavasta runon katkelmasta? "Intiassa tumma poika reipas pulikoi Gangesjoen antaa liian kauas kantaa..." Kyseisen runon on isäni oppinut… 1001 Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä: Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama. Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta...
Etsin runoa jossa kerrotaan miten ristini oli minulle raskas ja sain päivän mittaan koettaa erilaisia ristejä kunnes päivän päättyessa totesin, että oma… 2586 Runo on mahdollisesti Hilja Karhulan kirjoittama. Runon nimestä on eri versioita kuten Vaikea risti, Sopiva risti tai Oma risti, se sopivin risti. Runoon löytyy useampia linkkejä Internetistä, tässä niistä pari: http://www.city.fi/yhteisot/blogi/kaunis_uni/90220/ http://www.jklhelluntaisrk.fi/?ib=artikkelit&id=38
Onko Percy Bysshe Shelleyn runo Epipsychidion suomennettu, ja jos on, onko nimi sama kuin alkuperäisessä runossa? 1142 Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole. Runo ei myöskään ole antologioissa tai kokoelmissa, joissa on hänen yksittäisiä runojaan. Eva Maria Korsisaaren väitöskirjassa Tule, rakkaani: naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006) käsitellään mm. tätä Shelleyn runoa. Teoksessa käsitellään pitkän runoelman joitakin suomennettuja säkeitä. Säkeiden suomentaja on Tuomas Nevanlinna. Väitöskirja on mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Runoelmasta käytetään sen alkuperäistä nimeä.
Missä teoksessa ja kenen kirjoittama on seuraavia säkeitä sisältävä runo: "hyvä on katsella tähtien kaikkeusrataa, hyvä on tuntea: pieni on ihminen, hyvä on … 1920 Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'. Tämä hakemasi viimeinen säkeistö on usein käytetty värssy adresseissa: http://www.huiskula.fi/huiskula.asp?viewID=236&newsID=173&node=3
Haen runoa Elämän pitsiliina. En osaa nimetä runoteosta, missä kyseinen runo on. Runo on mahdollisesti Edit Södergranin. Jos kyseinen runo jostain teoksesta… 1057 Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Mistä löydän tietoa lasten kulttuurihistoriasta, esim. riimien ja lorujen kasvatukseen liittyvästä perinteestä, lasten esiliinoista ja lasten nenäliinoista,… 1793 Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa: Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym. Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939 Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Kenen kirjoittama mahtaa olla seuraava runo: "Minä vihaan sanaa keittiö: se naisen valtakunta, koppi johon maailma pusertuu kuin liian suuri nyrkki pienen… 1592 Tätä runoa etsittiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta kukaan ei näytä tunnistavan runoa. Tekijäksi epäiltiin mm. Arja Tiaista, mutta hänen kokoelmistaan runoa ei löytynyt. Myös useiden muiden - lähinnä kotimaisten naisrunoilijoiden - teoksista etsittiin tuloksetta. Palaamme asiaan jos runoilija tunnistetaan.
Olisin tiedustellut, mistä Pentti Saarikosken runoista seuraavat katkelmat ovat. Ovat todennäköisesti ilmestyneet hänen Runot-teoksessaan. Lisäksi: onko… 1516 Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Onko Paavo Haavikon teosta "Puut, kaikki heidän vihreytensä" käännetty englanniksi ja jos on, millä nimellä teos on ilmestynyt? 2910 Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan teos Puut kaikki heidän vihreytensä on käännetty vain saksaksi. Tässä linkki http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Mistä löydän runon? Puolukassa tai puolassa Metsässä puoloja punanaan oottavi poimijoita missä on ystävät marjamaan tuolta jo tulevi noita. tulevat ttulena… 2128 Runo on nimeltään Puolukkamailla ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa näin: "Metsikkö puoloja punanaan, kutsuvat poimijoita." Runo löytyy esim. kirjasta Hellén, Immi: Runoja (Valistus, 1951, s. 93-94). Kirja näyttää olevan Merikarvian kirjastossa varastossa. Runo on myös sävelletty, mutta esim. nuotissa Musiikkia oppimaan (Fazerin musiikkikauppa, 1957) on vain kolme ensimmäistä säkeistöä, kun Hellénin kirjassa on kahdeksan säkeistöä. Runon on säveltänyt Maiju Sirkiä.
Etsin ranskalaisen Nobel-kirjailijan (1960) Sain-John Perse:n runoa tai runon osaa joka menee näin: "Varjoistaan tietämättöminä ja tuntiessaan kuolemastaan sen… 1776 Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä. Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kenen kirjoittama on runo joka alkaa : "mitä näistä sanoista" Runon jatkossa toukka kirjoitti omat sanansa lehdelle ja perhonen ilmaan angervoniityn yllä. Runo… 6024 Valitettavasti mekään emme löytäneet kysymääsi runoa. Tarkistin muutamista netissä olevista tietokannoista ja laitoin kysymyksesi listalle, jota lukevat kirjastonhoitajat ympäri Suomen, mutta kukaan ei tunnistanut runoa! Säkeen tyylin perusteella tarkistimme Risto Rasan ja Jukka Parkkisen runokirjoja, mutta ei osunut. Runotietokantoja ja -sivustoja on netissä paljon, valitettavasti mikään niistä ei ole kovin kattava. Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja. Toinen paljon käytetty...
Etsin runoa, jossa sanotaan muistaakseni näin: "Maastamuuttaja, maahanmuuttaja, mieli kulkee kohti avoimia kotimaita". Luulen, että runon on kirjoittanut Aila… 1433 Runo on Aila Meriluodon kirjoittama ja nimeltään ”Kotimaa ilmassa”. Se löytyy kokoelmista Silmämitta (WSOY, 1969) ja Kootut runot (WSOY), josta on useita painoksia.
Taas on yksi runo kadoksissa. Asiakkaan kuvailun mukaan se on ehkä 1950-luvulta ja siinä etsitään parannuskeinoa reumatismiin. Potilas istuu muurahaispesään -… 2157 Hei! Runo on Väinö Aholan, ja se löytyy Katja Pentikäisen toimittamasta teoksesta Muurahaiskylpyjä ja kultahoitoa: kertomuksia reumasta, (Helsinki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1992) sivulta 66.
Mistähän kokoelmasta löytyisi P.Mustapään runo "Relatiivisuuden ylistys"? 1537 Relatiivisuuden ylistys on P. Mustapään Linnustaja-kokoelmasta (1952).
Kenen runo? Suunnilleen näin, en muista tarkasti. Sain sen, mitä halusin rakkauden. Ja sentään olenko onnellinen. 1886 Runo on Lauri Viidan Onni. Se löytyy mm. kokoelmasta Runo kukkii, toim. Anna-Leena Härkönen ja Jarkko Laine, Tammi 1985.
Haluaisin löytää sanat kahteen runoon jotka aikoinaan olivat koulun lukukirjoissa. Toinen on Pekka; Oli Pekka ilkimys aikamoinen..Toinen ; Kun äiti aata… 2796 Ensimmäinen runo on T. H. Körnerin Maailman tekijä. Se löytyy Keskikoulun lukukirja 1:stä (3.p. 1965). Pekasta kerrotaan Olli Vuorisen Kova pää -runossa, joka sisältyy teokseen Lausuntarunoja nuorelle väelle (Valistus 1951). Kumpaakin teosta voi tiedustella esim. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
Tarvitaan runo. Missä kokoelmassa ja kirjassa on Matti Nummensalo : Oodi naiselle 3389 Matti Nummensalon runo Oodi naiselle löytyy teoksesta Valittuja runoja, jonka on kustantanut Isonkyrön kotiseutuyhdistys.Teos sisältää runoja useammasta eri kokoelmasta. Oodi naiselle on runo kokoelmien ulkopuolelta, emmekä onnistuneet löytämään sitä muista teoksista. Voitte hakea teoksen saatavuustietoja esimerkiksi seuraavista linkeistä: Mikkelin pääkirjasto: http://mikkeli.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0001102C%252…% Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/anummensalo/anummensalo/1%2C1%2C8%2… sekä Yliopiston kirjastot: https://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=16&ti=1,16&LANGUAGE…