| Mikähän runo mahtaisi olla kyseessä, menee jotekin näin. Miltähän tuntuu , kun mies täyttää 50 vuotta... |
912 |
|
|
|
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen yhteiseltä tietopalvelun sähköpostilistalta. Jos sitä kautta asia selviää, lähetän tiedon. Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
|
| Onko John Miltonin Lycidas-runoa suomennettu? Tarvitsisin siitä seuraavan: To morrow to fresh woods, and pastures new |
824 |
|
|
|
Kokonaisuudessaan Lykidasta ei ole suomennettu, mutta fragmentti siitä (viimeinen kolmannes) löytyy Aale Tynnin kääntämänä antologiasta Tuhat laulujen vuotta. Siinä runon päätössäe kuuluu seuraavasti: "laitumet uudet antaa huominen".
|
| Vaikka en ymmärräkään, mitä tuossa lopussa tapahtuu, riittäisi, jos tietäisi, onko lainaus sanatarkka välimerkkeineen. Alkuperäinen rivityskin auttaisi. Kiitos… |
843 |
|
|
|
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt... |
| Etsin Edith Södergranin runoa, josta minulla on hämäränlainen muistikuva. Siinä puutarhan kasvit kyselevät, mihin joku on mennyt ja miksi kaikki ei ole hyvin… |
3115 |
|
|
|
Hei, Edith Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, kootut runot -kirjassa on runo nimeltä Sureva puutarha (s.43):
"Voi, että ikkunat näkevät
ja seinät muistavat
ja puutarha voi surra
ja puu voi kääntyä kysymään:
Kuka ei ole tullut ja mikä ei ole hyvin,
miksi on tyhjyys raskas eikä sano mitään?
Katkerat neilikat seisovat riveissä tien varrella,
missä kuusen hämäryys on tutkimaton."
Monet Edith Södergranin runoista kertovat luonnosta, kasveista ja puista ja jos tämä ei ollut se runo,jota etsit, kirjastoissa on toki muitakin Södergranin runoteoksia, joista kysytty runo saattaa löytyä.
|
| Kuulin Eino Haukan kirjoittaman runon: "Mitä karjalaisuus on" Mistähän saisin runon sanat? |
1332 |
|
|
|
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
|
| Mistä löytäisin Alli Nissisen runoja? Miten äniitä kannattaisi lähteä perkkaamaan? Vanhoissa lukukirjoissa niitä esimerkiksi on, mutta miten runojen jäljille… |
1642 |
|
|
|
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon... |
| Yritin löytää Aale Tynnin runoa Jotakin jatkuvuudesta ruotsiksi. Ei löytynyt kirjastonhoitajan avulla ja hän neuvoi, että täältä kannattaisi kysellä… |
1215 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole käännetty. Aale Tynniltä ei ole ruotsinnettu yhtään kokonaista teosta, vaan ainoastaan yksittäisiä runoja. Jotakin jatkuvuudesta -runo on teoksessa Pidä rastaan laulusta kiinni (1969).
Palvelussa on aiemmin kysytty Aale Tynnin ruotsinnoksista, ja sitä kautta löytyvät teokset, joissa on hänen runojaan. Vastauksen jälkeen on ilmestynyt yksi teos lisää: Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson. Vastaus vuodelta 2007 löytyy täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=a37e4d85-fda9-4eb…
|
| Mistähän saisin Jaakko Haavion runon Excelsior, joka alkaa "Ylös vuorille tie yli rotkojen....." |
1304 |
|
|
|
Kysymäsi runo sisältyy WSOY:n vuonna 1947 julkaisemaan kokoelmaan Ikikevät : runoja / Jaakko Haavio.
|
| Onko seuraava William Blaken runo suomennettu: I felt angry toward my friend. I told my wrath. My wrath ended. I felt angry toward my foe. I told him not. My… |
970 |
|
|
|
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
|
| Etsin suomennosta Alfred Tennysonin runolle The Vision of Sin. |
885 |
|
|
|
Alfred Tennysonin runolle "The Vision of Sin" ei valitettavasti löydy suomennosta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
http://www.kirjasampo.fi/fi
|
| Haluaisin tietää mistä päin Suomea on lähtöisin seuraava (vanha) laulu? Onko se jotain tiettyä murretta? "Oipa sie Maarie moamaseni / olisko miulla tsirkun… |
1463 |
|
|
|
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
|
| Ilpo Tiihonen on muistaakseni kirjoittanut Helsinki-aiheisia runoja. Missä runokokoelmassa näitä olisi? |
2314 |
|
|
|
Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisia runoja löytyy seuraavista teoksista:
Teille ei tarjoilla enää : runoja (WSOY, 1978)
Ei-Kaj Plumps : hyppyjä Helsinkiin (WSOY, 1989)
Tähtipumppu (WSOY, 1992)
Jees ketsuppia! (WSOY, 1999)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
|
| Kenen runo ja missä teoksessa? Runo alkaa näin: Kesä oli pitkä, kuuma ja aurinkoa täysi. |
1570 |
|
|
|
Kyseessä on Maaria Leinosen runo "Kesä oli pitkä, kuuma" kokoelmasta "Lähemmäs askel askeleelta" (Kirjapaja, 2007).
Lähde:
http://cutfornummela.blogspot.fi/2013/05/maaria-leinosen-runokokoelman-…
Leinonen, Maaria: Lähemmäs askel askeleelta (Kirjapaja, 2007)
|
| Kenen kirjoittama runo alkaa sanoilla:"Kuljen kevätyössä tietä hämyisää..". Muistaaakseni toinen säkeistö jatkui:"On kuin neva aava hiljaa unelmois, puiden… |
3853 |
|
|
|
Kyseessä on Einari Vuorelan kirjoittama runo Kevätyö. Se löytyy kokoelmasta Veräjäpuu (1952).
|
| Minulta on kadonnut runo, joka alkaa muistaakseni näin: "Ostakaa, ostakaa, kamalasti tavaraa! Moottorikampaa, sähkökukkaa..." Runo oli Hyvä Suomi 5 oppilaan… |
969 |
|
|
|
Etsimäsi runo on Kaarina Helakisan "Makasiinin ja Makaroonin mainospala". Mainitsemasi äidikielen oppikirja ei ollut käytettävissäni, mutta runo löytyy myös Helakisan teoksesta "Annan ja Matiaksen laulut" (Otava). Runo alkaa juuri noin kuten muistat. Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Helakisa Kaarina: Annan ja Matiaksen lauluja (Otava)
|
| Haluaisin tietää, miten menee Lauri Pohjanpään runo, joka päättyy: "on vain isän koti ei kuolemaa"? |
2726 |
|
|
|
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo "Koti". Runo alkaa näin:
Kuolema kulki
yössä mun läheltäin.
Totuutta hetken
kasvoista kasvoihin näin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa "Väsyneet kädet" vuonna 1930. Runo sisältyy esimerkiksi Helena Anhavan toimittamaan Lauri Pohjanpään runojen kokoelmaan "Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954" (WSOY,1989) ja Lauri Pohjanpään uskonnollisten runojen kokoelmaan "Hiljene maa" (Kirjapaja, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
|
| Koti- ja ulkomaista lyriikkaa aiheista skitsofrenia, mielenterveys, mielisairaus, mielisairaala, psykoosi. Miten voisin hakea kyseistä materiaalia?… |
2684 |
|
|
|
Lauri Viidan Kootut runot sisältää varmaan joitakin aiheeseen sopivia runoja. Vuoden 2006 painos on uusin, ja siinä on alussa luonnehdintaa runoilijasta. Uuno Kailaksen runoissa on myös mielenterveyteen liittyviä runoja. Hänestä on Kalle Achte julkaissut kirjan: Uuno Kailas, runoilija psykiatrin silmin. Kirjassa on myös Kailaksen runoja asiayhteyksissä. Häneltä on ilmestynyt lukuisia runokokoelmia, yksi koottujen runojen kokoelma on Palava laulu : valitut runot, 2000.
Uuno Kailas on kääntänyt suomenruotsalaista runoutta, ja niistä L. Onervan ja Edith Södergranin runoissa on teemaan sopivia runoja, esimerkiksi kokoelmissa L. Onerva: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952;
Edith Södergran: Levottomia unia ja Kultaiset linnut. Uudempien... |
| Muistelen että Tommy Tabermann on joskus kirjoittanut runon, jonka sisltä on suurinpiirtein tämä: "ei riitä, että kaadetaan patsaat, on kaadettava myös… |
1377 |
|
|
|
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
|
| Kukahan on kirjoittanut tämän runon/lorun: Vauvan käyttöohje: Hellin käsin kannetaan, suukko lämmin annetaan, syliin usein suljetaan, yhdessä näin kuljetaan |
2096 |
|
|
|
Runon tekijä on tuntematon.
|
| Mistäköhän Jaan Kaplinskin suomennetuista teoksista löytyisi hänen runonsa, joka eestiläisittäin alkaa sanoilla "Õõtsub mandri ja mere vahel"? |
889 |
|
|
|
Õõtsub mandri ja mere vahel sisältyy alunperin Jaan Kaplinskin vuonna 1967 julkaistuun kokoelmaan Tolmust ja värvidest, jonka runoja suomeksi tulkittuina löytyy Kaplinski-valikoimasta Sama meri kaikissa meissä (Otava, 1984). Tätä nimenomaista runoa ei kuitenkaan ole tähän kirjaan otettujen runojen joukossa, eikä sitä löytynyt Kaplinskin runoja sisältävistä antologioistakaan (esimerkiksi 20 nykyvirolaista runoilijaa ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa). Erinomainen Linkki maailman runouteen -runotietokantakaan ei onnistunut ohjaamaan sen suomennoksen äärelle.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
|
Kysy kirjastonhoitajalta