| Suomennan kirjaa, jossa on kaksi Emily Dickinsonin runoa. Ensimmäinen on ilmestynyt suomeksi, toisesta en löydä tietoja. Ensimmäinen runo: (En ole kukaan –… |
720 |
|
|
|
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla... |
| Joku kyseli viime vuonna Hilja Haahden runoa Lapsuuden koti, mutta sitä ei löytynyt. Runo ei olekaan Hilja Haahden, vaan Katri Suorannan kirjoittama. |
358 |
|
|
|
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin. |
| Etsin keskiaikaisten ranskankielisten truveerien (eng/ransk. "trouvère") käännöksiä nykykielille muinaisranskasta (kaikki kelpaa). En ole löytänyt juuri mitään… |
541 |
|
|
|
Truveerien tekstejä nykykielillä löytyy helpoimmin äänilevyjen tekstilipukkeista. Esimerkiksi suomalainen Oliphant-yhtye on levyttänyt truveerien lauluja, ja levyjen tekstilipukkeissa ovat laulujen sanat myös esimerkiksi englanniksi ja suomeksi. Truveerien lauluja voit etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla truveerit ja rajata hakua esimerkiksi aineistolajilla tai -tyypillä. Myös nimeltä tunnettujen truveerien nimiä voit käyttää hakusanoina (esim. Adam de la Halle, Gace Brulé). Aineiston kuvailutiedoista pitäisi ilmetä esimerkiksi cd-levyjen esityskieli, mutta myös tekstilipukkeen sisältö (esimerkiksi: "Laulujen sanat tekstilipukkeessa: ranska, englanti, suomi.")
Truveereja: http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=... |
| Tahtoisin tietää enemmän proosalyriikasta, mahd. lukea yhden malliksi. |
1855 |
|
|
|
Proosaruno on lyhyt proosamuotoinen teksti, jossa on runoudelle ominaisia rakenteellisia ja tyylillisiä piirteitä. Se on väliaste proosan ja runon välillä. Proosarunossa ei kuitenkaan ole samanlaisia rytmiin perustuvia toistuvia kuvioita kuin runossa: sointuisuutta, sanajärjestyksen poikkeavuutta, poistoja, toistoja, asyndeettisuutta (sidesanattomuutta), ym.
Tunnettuja proosarunoja ovat esimerkiksi Charles Baudelairen runot kokoelmassa Pariisin ikävä (1869). - Teoksen jälkisanoissa on Väinö Kirstinän kirjoitus Baudelairen proosarunoudesta.
Unto Kupiainen määrittelee suomalaisten klassikkokirjailijoiden teoksista proosarunoiksi esimerkiksi Juhani Ahon lyhyet tunnelmalastut ja Johannes Linnankosken pienet ns. sirpaleet .
Uudemmasta... |
| Luettelo uusmaalaisista runoilijoista. |
223 |
|
|
|
Listaa uusmaalaisita runoilijoista ei näytä netistä löytyvän. Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelun avulla voit etsiä uusmaalaiset runoilijat kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanat "runoilijat Uusimaa". Hakutulos ei valitettavasti ole aakkos- tai aikajärjestyksessä.
http://www.kirjasampo.fi/fi#.WlxbGE32RoI
Kirjasammossa on myös listoja maakunnittain, mutta näissä listoissa ei ole erikseen kirjailijoita genren mukaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#.WlxdLE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242111013945#.WlxelE32RoI
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242314771514#.WlxepE32RoI
|
| Te kirjastonhoitajat olette auttaneet minua ennenkin, joten kokeilen taas kepillä jäätä. |
664 |
|
|
|
Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin... |
| Atticus (ATTICUS (@atticuspoetry)) kirjoittaa aivan upeasti, mutta vaikuttaa salaperäiseltä tyypiltä. Mitä hänestä tiedetään? Onko kuvaa? |
429 |
|
|
|
Hän on todella hieman salaperäinen...
Kuvat ovat yleensä naamion suojista otettuja.
Löysin yhden, joka voisi olla sama henkilö (runoilija myös)
http://insideofknoxville.com/2012/01/first-night-knoxville-2012-part-4-…
Saattaa kuitenkin olla vain hieman saman oloinen.
Tietoja on yhtä harvakseltaan:
https://studybreaks.com/2017/11/10/atticus-masked-poet/
|
| Etsin vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita. Löytyykö vielä muita kuin Tommy Tabermann, Jarkko Laine, Tua Forsström, Arja Tiainen, Leena Krohn, Matti… |
459 |
|
|
|
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
|
| Etsin tietoa lyyrikko Toivo Lyystä (Mähönen). Millaista tietoa teillä olisi hänestä? |
469 |
|
|
|
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Toivo Lyystä. Tässä muutamia linkkejä:
Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928577057#.WYQ…
Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli: http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=269
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Lyy
Kirjalähteitäkin löytyi niukanlaisesti, mutta ainakin teoksesta Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (WSOY, 1954), löytyy lyhyt elämäkerta hänestä.
Myös Aulis Ranteen ja Pentti Törrösen teoksesta Mansikkapaikka, eli, Rajatorppa : alueen historia ja lähiöön tutustuminen (Rajatorppaseura, 1990) löytyy mainintoja Lyystä.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-... |
| Etsin runoilijaa, naisrunoilijaa. Hän on kirjoittanut runon, tai runoteoksen, tai kokoelmansa nimi sisältää seuraavan ajatuksen: "En vastaa kirjeisiin, jotka… |
586 |
|
|
|
Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
|
| Etsin Arvo Turtiaisen kirjoittamaa pitkää runoa, jonka alkusäkeet ovat joko "He rakensivat Helsinkiä" tai "He rakentavat Helsinkiä". |
1906 |
|
|
|
Arvo Turtiaiselta ei löydy runoa, joka varsinaisesti alkaisi noin, mutta kokoelmaan Minä paljasjalkainen (1962) sisältyy sikermä, joka on otsikoitu He rakensivat Helsinkiä.
Runo on luettavissa kokonaisuudessaan myös esimerkikisi teoksesta Turtiainen, Arvo: Runoja 1934 - 1968 (Tammi, useita painoksia).
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Mistä löytäisin hyvän runohakukoneen? Varsinkin joulurunoja on vaikea löytää vain jonkin sanan perusteella Missä runossa, ja kenen tekemässä, mainitaan … |
2204 |
|
|
|
Tarpeitasi vastaavaa runohakukonetta ei löydy tällä hetkellä (Kuusankosken kirjastolla oli joskus tämäntapainen). Käännösrunoja voi etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Runohaku toimii alkusanoilla ja sisältää lähinnä antologioissa julkaistuja käännösrunoja. Sivut ovat osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Runohaun lisäksi sivusto sisältää osan Linkit, jossa esitellään melkoinen määrä muita runosivustoja ja hakemistoja.
Googlesta saattaa löytää hyvällä tuurilla etsimänsä, vaikka kokonaisia runoja ei tekijänoikeuksista johtuen saisi verkkoon ilman lupaa laittaakaan. Myös kirjastojen tietokannoista kannattaa kokeilla, jos muistaa runon alkusanat. Kaikkien runojen... |
| Mikä runo, en muista tarkkaan, mutta olen pienenä joskus 50-60-luvulla esittänyt sitä juhlassa....alkua en ihan tarkkaan siis muista, mutta jotain tällaista… |
1385 |
|
|
|
Runo on Immi Hellénin runo Kotini
Silmät avaan aamusella,
nousen, riennän ikkunaan.
Näen tyynen kotirannan,
viheriäisen pihamaan.
Puut ja pensaat kutsuu sinne
metsän varjoon vilpoiseen,
tunnen niityn kukkain tuoksun,
kuulen kiurun säveleen.
Istun kodin portahilla,
kiitos nousee rinnastain.
Kysyn kyynelsilmin – näin miks’
kaunihin mä kodin sain?
– Kesävihantina tuolla
kotipeltoin pientareet,
isän aura pellon kynti,
höysti isän askeleet.
Kotipolkuja mä kuljen,
joka kumpu tarinoi,
joka aho, aitovieri
mulle säveleitä soi.
Veikko reipas vierelläni,
sisko kättä tarjoaa.
Ja kun katson kauemmaksi –
siell’ on suuri synnyinmaa.
Metsän polkujakin... |
| Ystävälläni oli joitain vuosia sitten runokirja, jonka hän on sittemmin laittanut kiertoon. Teoksen nimeä en muista, kirjailijan etunimi on Arto (sukunimi?)… |
625 |
|
|
|
Jyväskyläläinen Arto Kotilainen on julkaissut runokokoelman nimeltä Epätodellinen kahvitauko (Otava, 1988). Olisikohan se etsimänne kirja? Kirja on tätä kirjoittaessani hyllyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta, johon kootaan kaikki keskisuomalainen kirjallisuus, löytyi myös Arto Lähteelän runokirja Tunnemyrskyjä (omakustanne, 2011). Lähteelä ei ilmeisesti ole kuitenkaan ainakaan kirjan julkaisun aikaan asunut Jyväskylässä.
|
| Osaisitteko auttaa erään runon julkaisutietojen etsinnässä? Haluaisin saada selville Heli Karjalaisen runon julkaisutiedot ja mahdollisesti runon nimen. Runo… |
581 |
|
|
|
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
|
| Etsin lähdettä alla olevalle hyvin käytetylle äitienpäivävärssylle. Kukakohan sen on kirjoittanut / kääntänyt: Äiti lohduttaa sadesäällä,
äiti lohduttaa, kun… |
697 |
|
|
|
Runo on varmaan peräisin äitienpäiväkortista, siis jonkun nimettömän korttitaiteilijan runoilema.
Ainut tekijämerkintä, jonka löysin on "tuntematon"
|
| Onko William Blaken runoa "London" (kokoelmasta "Songs of Experience", 1794) käännetty suomeksi? Ja jos on, missä suomennos on julkaistu? |
545 |
|
|
|
William Blaken kokoelmasta ”Songs of Experience” vuodelta 1794 on suomennettu osa runoista. Ne sisältyvät Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) Ahdin suomeksi kääntämänä.
Runoa ”London” ei tiettävästi ole suomennettu.
Alla linkki Lahden kaupunginkirjaston ”Linkki maailman runouteen” –tietokantaan, josta löytyy listaus Blaken suomennetuista runoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
|
| Mistä kirjasta löytäisin parhaan suomenkielisen käännöksen Rumin runosta 1300-luvulta, joka alkaa "Mieli/ihmisyys on kuin majatalo"? Netissä liikkuu eri… |
4576 |
|
|
|
Etsimäsi runo on todennäköisesti The Guest House, joka on Rumin tunnetuimpia runoja. Se lienee käännetty suomeksi englannin kautta.
Englanninkielinen versio löytyy teoksesta: This Longing - poetry, teaching Stories, and Letters of Rumi.
(http://www.scottishpoetrylibrary.org.uk/poetry/poems/guest-house)
The Guest House
This being human is a guest house.
Every morning a new arrival.
A joy, a depression, a meanness,
some momentary awareness comes
as an unexpected visitor.
Welcome and entertain them all!
Even if they’re a crowd of sorrows,
who violently sweep your house
empty of its furniture,
still, treat each guest honorably.
He may be clearing you out
for some new delight.
The dark thought, the shame, the malice,
meet them at the door... |
| Runo ja tekijä hakusessa. Osaisittekohan auttaa? Runo alkaa "Seiso kärsivällisesti muistojesi rannalla, ja odota mullistusta syvällä pohjan kamarassa.."… |
782 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
|
| Onko Szymborskan Utopia-runo käännetty suomeksi? Liisa Helistö on kyllä sen suomentanut omakustanteena kokoelmassa Saman tähden alla. |
838 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...) suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Liisa Helistön suomentamaa Szymborskan runojen kokoelmaa Saman tähden alla (1999) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen tai Helka-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla teos näyttäisi löytyvän vain Kansalliskirjaston kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Kysy kirjastonhoitajalta
