| En löydä jo lukemaani kirjaa Maria Jotuni Arkimaailma. |
253 |
|
|
|
Etsimänne teos on varmaankin Maria Jotunin Arkielämää (1909).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14876
Teos löytyy kirjastoverkkonne alueelta useana painoksena.
https://kuopio.finna.fi/ |
| Vastaako Jalmari Finnen suomentama versio Monte-Criston kreivistä sensuroimatonta alkuperäisteosta? Vai onko samalla tavalla modifioitu, kuin ensimmäiset… |
271 |
|
|
|
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se... |
| Mikä on Raskolnikovin puhelinnumero Rikos ja rangaistus romaanissa? |
357 |
|
|
|
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia |
| Mistä Coetzeen kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä suomennosta: ”Vem kan för övrigt säga om de känslor han skriver om i dagboken… |
257 |
|
|
|
Kysymyksen alun perin englanninkielinen Coetzee-sitaatti on peräisin Scenes from provincial life -trilogian toisesta osasta Youth: "Besides, who is to say that the feelings he writes in his diary are his true feelings? Who is to say that at each moment while the pen moves he is truly himself? At one moment he might truly be himself, at another he might simply be making things up. How can he know for sure? Why should he even want to know for sure?"
Ruotsinkielinen lainaus on Thomas Preisin käännöksestä Ungdomsår : scener ur ett liv i provinsen: 2. Kirjan suomentaja Seppo Loponen tulkitsi samaisen tekstikohdan seuraavasti: "Kuka sitä paitsi voi sanoa, että hänen päiväkirjaan kirjoittamansa tunteet ovat hänen todellisia... |
| Mistä romaanit ovat lähtöisin? |
2208 |
|
|
|
Vastaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
Romaani on laaja proosamuotoinen, sepitteellinen kirjallinen teos. Romaani on 1800-luvulta lähtien ollut kaunokirjallisuuden hallitseva lajityyppi.
Romaania muistuttavia pitkiä proosateoksia on kirjoitettu Euroopassa ja muualla maailmassa jo antiikin aikoina. Antiikin aikana romaania ei kuitenkaan vielä määritelty, koska se ei ollut arvostettu kirjallisuudenlaji. Pitempiä proosateoksia kutsuttiin kreikaksi muun muassa nimillä historia, mythos, drama tai plasma, latinaksi taas nimellä fabula. Niiden aiheina olivat yleensä rakkaus ja seikkailut, Roomassa usein eroottiset teemat.[2] Antiikin aikaisia romaanin alkumuotoja ovat miletolaiset tarinat, ... |
| Mitä eroa on vuoden 2007 ja 2013 kärpästen herra-kirjassa? Kansi on erilainen, ja vuoden 2007 versiossa on n. sata sivua enemmän. Haluaisin tietää… |
635 |
|
|
|
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena... |
| Löytyisiköhän tätä kautta tietoa kirjasta, jota selailin todella kauan sitten..? Muistan ainoastaan että kirjan nimi oli ”Kolme”, ja päähenkilön (?) sukunimi… |
401 |
|
|
|
Kyseessä on Juhani Peltosen romaani Kolme vuodelta 1969.
Kolme Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22609 |
| Löysin Munoz Molinan Serafad-kirjasta häräntappoaseen. Liekö kääntäjä viitannut Härköseen vai härkätaisteluun? |
326 |
|
|
|
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen... |
| Etsin novelleja ja romaaneja, jotka kuvaavat naisen sairastumista skitsofreniaan ja skitsofrenian ilmenemistä hänen elämässään. |
639 |
|
|
|
Kuvailemiasi novelleja oli vaikea löytää. Tässä on kuitenkin muutama novelli tai novellikokoelma, jotka kuvaavat tai joiden voi tulkita kuvaavan skitsofreniaa. Romaaneja sen sijaan löytyi enemmänkin.
Novelleja:
Asikainen, Raija: Joku muu, novellikokoelmassa Joku muu (Like, 1991)
Atwood, Margaret: Poikkeustila-novellikokoelma (Otava, 2007). Sivuhenkilöllä on skitsofrenia.
Krohn, Leena: Läsnäolo, kirjassa Ettei etäisyys ikävöisi : 2 kertomusta (WSOY, 1995)
Romaaneja:
Anderberg Strollo, Åsa: Minna (Karisto, 2009) Nuortenkirja
Green, Hannah: En luvannut sinulle ruusutarhaa (Tammi, 1974)
Honkanen, Rauha: Vaiennettu potilas (Books on Demand, 2011)
Koistinen, Vuokko: Poikkiviivat (Kirjayhtymä, 1969)
Kozlova, Anna: F20 (Scanria, 2018)
Kärkkäinen... |
| Kirja: Linnuntietä,Kirjoittaja: Ann-Marie MacDonald. suomentaja:Kaijamari Sivill.Kirjassa on runsaasti ranskankielisiä lauseita ja niitä ei ole suomennettu… |
399 |
|
|
|
Ann-Marie MacDonaldin alkuperäinen englanninkielinen teos The way the crow flies sisältää myös ranskankielisiä lauseita, joita ei ole englanninnettu. Siksi tuntuu luontevalta, ettei suomennos poikkea tässä suhteessa alkuteoksesta. (Jos ne olisi suomennettu, minulle tulisi pikemminkin tunne, että lukijaa aliarvostetaan, mutta joku voi tietysti kokea toisinkin.)
Asiasta toki silti voi lähettää kustantajalle palautetta. Suomennoksen on kustantanut Tammi, jonka yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.tammi.fi/ |
| En ole lukenut vielä Pirjo Rissasen romaaneja, missä järjestyksessä voin aloittaa? |
702 |
|
|
|
Wikipediaan on listattu Pirjo Rissasen tuotanto siinä järjestyksessä, jossa se on julkaistu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pirjo_Rissanen
Lisäksi verkkokirjastossa voi muokata hakua niin, että se näyttää kirjailijan teokset vanhimmasta uusimpaan. Hakutulosten järjestyksen muuttaminen onnistuu, kun hakee ensin kirjailijan nimellä ja valitsee sitten tulosten yläpuolelta, kohdasta "järjestä", vaihtoehdoksi "vuosi (vanhin ensin)". |
| Löytyykö nuorille kaunokirjallisuutta aiheena media ja/tai sosiaalinen media? |
586 |
|
|
|
Mediaa ja sosiaalista mediaa käsitellään ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa:
Asher, Jay: Sinä ja minä sitten joskus
Bates, Laura: The burning
Bourne, Holly: Mitä tytön täytyy tehdä?
Noël, Alyson: Musta lista
Palviainen, Jukka-Pekka: Virityksiä
Sugg, Zoe: Girl Online -sarja
Thomas, Angie: On the come up
|
| Kuka jo edesmennyt kirjailija kirjoitti kirjassaan taksiinsa kuolleesta artistista? Sellvisi, että ko. kirjailija kuvasi tapauksella Kari Tapiota, joten se… |
499 |
|
|
|
Arto Salmisen (k. 2005) Ei-kuoren loppukohtauksessa kuolee taksiin laulaja Roope Tanttu. |
| Missä Ilmari Kiannon kirjassa on lause "ukko Rusanen ja Hulkkosen poijat"? |
270 |
|
|
|
"Oi Rusasen ukko vainaa ja Hulukkosen poijat!" sadattelee Ryysyrannan Jooseppi samannimisen kirjan 29. luvussa. |
| Mikä kirja on kyseessä: kertoo tiikerinkesyttäjästä, joka toimi sirkuksessa? Perustuu tositapatumiin, mutta ei ole elämänkerta. |
345 |
|
|
|
Etsimäsi teos on varmaankin Robert Hough'n Tiikerinkesyttäjättären täysi tunnustus (suom. Sari Karhulahti, Tammi, 2005). Alla olevasta linkistä voi lukea kuvauksen teoksesta.
Teos näyttää kuuluvan myös kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9513131963&qtyp…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11883 |
| Miten seuraava sitaatti on suomennettu Oscar Wilden teoksessa Dorian Grayn muotokuva? "The world is changed because you are made of ivory and gold. The curves… |
647 |
|
|
|
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni. |
| Missä Mark Twainin kirjassa kerrotaan ihmisestä, joka kuoltuaan taivaassa jonkin aikaa soitteli harppua ja heilutteli jalkojaan pilvenreunalla ja kyllästyi… |
469 |
|
|
|
Etsimänne teos on Mark Twainin Kapteeni taivaassa (Report from paradise, suom. Jorma Etto, 1958). Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
Mark Twainin Kapteeni taivaassa Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12065
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Onko Ulla-Lena Lundbergin Jää filmattu tai tv-elokuvana? |
662 |
|
|
|
Ulla-Lena Lundbergin teoksesta Jää (Is, 2015) ei ole tehty elokuvaa.
https://kavi.fi/
https://finna.fi
https://yle.fi/
|
| Mikähän kirja olisi kyseessä nainen työskentelee toimittajana ja haluaisi keskittyä talousjuttuihin. Hänen siskonsa muuttaa naisen luokse ja lopulta he… |
377 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Virpi Hämeen-Anttilan Perijät?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_56067 |
| Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… |
500 |
|
|
|
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!" |
Kysy kirjastonhoitajalta