rakennukset

Tilaa aihepiirin rakennukset RSS-syöte
101 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tietoa suomalaisista ladoista ja lähinnä niiden historiasta sekä rakennusmateriaaleista. Mistä löytyvät vastaukset näihin kysymyksiin? 1010 Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Pitkänkadun ja Hovioikeudenpuistikon kulmatalossa Vaasassa (Jääskeläisen herrainvaatehtimo) osui silmään kahdet samansisältöiset mutta erityyliset… 2276 Margit Rantamäki kaupunginkeskusarkistosta etsi vastausta kysymykseesi ja tämän verran tietoja hän on löytänyt tähän mennessä: "Rakennuksen osoite on tällä hetkellä Hovioikeudenpuistikko 19 tai Pitkäkatu 34. Rakennuslupaa sille on haettu vuosina 1912 – 1917. Rakennuksen nimi on ollut Oy Liiketalo Ab, rakennus myöskin Lassila Tikanoja nimellä. Sitten nämä kilpiasiat ja kadun nimet. Oli Venäjän vallan aika, jolloin kilvet olivat venäjäksi ja sitten Ruotsin vallan aika, jolloin nimikilvet kaduissa oli ruotsiksi. 24.4.1945 kaupunginvaltuusto päätti, että katujen nimet muutettiin kaksikielisiksi, eli ruotsin ja suomen. Nyt minulla on vielä kesken asia joka koskee tekstin fontteja ja mistä aineesta kilvet on tehty, vanhemmat ovat varmaankin...
Haluaisin tietoa talosta nimeltä Töölön torni sijaitsee Töölössä, torin varrella Helsingissä . Rakennettu n. 1936-37. onkohan olemassa mitään julkaisua tai… 3583 Töölöntorinkatu 11:ssä sijaitsevan Töölöntornin (näytetään useimmiten kirjoitettavan yhdyssanaksi) on suunnitellut arkkitehti tai oikeastaan arkkitehtiylioppilas Helge Lundström vuonna 1935. Talo valmistui vuonna 1936. Lundström on suunnitellut lukuisia rakennuksia Helsinkiin. Hänen tunnetuin luomuksensa on Tennispalatsi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helge_Lundstr%C3%B6m Talosta ei kovin paljon tietoa löytynyt. Yksi lähde voisi olla Tommi Lindhin lisensiaattityö Teknillisestä korkeakoulusta: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (2002). Kirja on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja Museoviraston kirjastoissa sekä Aalto-yliopiston kirjastossa. Osa työstä löytyy netitse, tässä osoitteessa on kuva ja hiukan tietoa...
Helsingin Sanomissa oli muistaakseni noin 1999-2000 sarja Helsingin puretuista taloista. Tästä on käsittääkseni tehty myös kirja. Haluaisin lainata tämän,… 1507 Etsimänne teos on Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä. Muita aiheeseen liittyviä teoksia voi yrittää hakea Helmetissä (www.helmet.fi)sanahaussa yhdistelemällä esim. asiasanat Helsinki rakennukset tai Helsinki arkkitehtuuri. Kuvia Helsingistä voi hakea yhdistämällä asiasanat Helsinki kuvateokset.
Haluaisin tietoa turvekammin rakentamisesta. Turvekammihan on saamelaisten pysyvämpään asumiseen rakentama majoite, eräänlainen kodan ja talon välimuoto. 3200 Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948). Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82. Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa! Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi Ystävällisin terveisin Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi, Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
Miksiköhän Helsingin kaupungintalon ovi on merkityksellinen? Olisikohan jokin historiallinen syy? 1785 Helsingin kaupungintalossa on alun perin toiminut Hotelli Seurahuone. Talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui v. 1833. Kaupungintalo sijaitsee Leijona-korttelissa eli Helsingin kaupungintalo-korttelissa. Rakennus avattiin kaupungintalona vuonna 1932. Siinä on uusklassinen julkisivu ja sen tyyli edustaa arkkitehdin mukaan "toscanalaista" tyyliä. En löytänyt mitään erityisen merkityksellistä kaupungintalon oveen liittyen. Kysymyksesi on ilmeisesti partiolaisten 'Hiipivä Haamu'-tehtäviä. Helsingin kaupungin Virka-Infon tietojen mukaan ovi on merkityksellinen siksi, että se on kaupungintalon ulko-ovi,ja onhan kaupungintalo merkittävä tapahtumien ja kutsuvierastilaisuuksien, joskus jopa valtiovierailuiden paikka. Tuo...
Tiedän kyllä, että nimiä ja nimistöä on tutkittu paljon, mutta onko olemassa erikseen tutkimuksia laitosten tai rakennusten nimistä? Nimistöntutkimuksesta ja… 1585 Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyi muun nimistöntutkimuksen lisäksi julkaisut: KEPSU, Saulo Uuteen maahan : Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. HAGELSTAM, Katja Hetki Helsingissä / Wenzel ja Katja Hagelstam ; Roosa Toivonen ja Pietke Visser. WSOY, 2007 Kirjat ovat myös Joensuun seutukirjastossa. Jälkimmäinen ei ole varsinaisesti nimistöntutkimus, mutta kertoo Helsingin rakennusten (ja nimien) historiasta. Ruotsiksi löytyivät seuraavat, joista ainakin opinnäytetyö koskee suoraan aihetta: Aarnikuru, Tanja Herrgårdsnamn i Nyland / Tanja Aarnikuru, Mirkka Reunanen. [Tampere], 2001. - Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, kieli- ja käännöstieteiden laitos, pohjoismaiset...
Asumme 2004 valmistuneessa omakotitalossa ja meillä on wc eteisessä. Siitä kuuluvat äänet keittiöön ja olohuoneeseen. Miten saamme vessan josta ei kuulu äänet… 1071 Ääneneristyksestä on julkaistu mm. seuraavat kirjat: Ääneneristyksen toteuttaminen (Suomen rakennusinsinöörien liitto, 2003) Ääneneristys rakennuksessa (Rakennustieto 2003) Aiheesta voi lukea myös internetistä, esim seuraavista osoitteista. Paroc Oy: http://www.paroc.fi/channels/fi/acoustics/regulations+and+guides/aanene… Puuinfo: http://www.puuinfo.fi/fi/ammattilaisten_palvelut/rakennussuunnittelu/su…
Haluisin tietoja Viipurin vanhoista rakennuksista, olisiko jotain kirjaa ko. aiheesta? 1261 Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat: -Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008 -Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006 -Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999 -Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996 -Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994 -Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri. Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla. Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Mistä saisin tietoa Puolustusvoimien II maailmansodan aikaisista kiinteistöistä Suomussalmelta: niiden rakennuttajat, rakennusvuosi, haltijat ja… 958 Sota-arkistosta www.sota-arkisto.fi löytyy Puolustusvoimien rakennuttamiin kiinteistöihin liittyvät asiakirjat. Asiakirjoja voi tutkia Sota-arkiston asiakaspalvelussa, niitä voi kaukolainata maakunta-arkistoon tai tilata maksullisen selvityksen, josta veloitetaan 53 e/tunti (tehdään korkeintaan kahden tunnin selvityksiä).
Mistä voisi saada tietoa Vihdin talohistoriasta. 841 Vihdin maatiloista ja kartanoista löytyy tietoa ainakin näistä kirjoista: Suomen maatilat 1. osa, Suuri maatilakirja 3. osa ja Suomen kartanot ja suurtilat 1. osa. Ensimmäinen ja toinen kirjoista ovat Vihdin kirjaston kokoelmissa, kolmatta on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Vihdin kirjaston Vihti-kokoelmassa on myös kunnan historiaa käsitteleviä kirjoja, joista saattaa löytyä tietoja alueen taloistakin.
Koppolan sairaala. Tarvitsisimme mahdollisimman tarkat tiedot rakennuksen historiasta: 1)tarkka nimi, jolla talo milloinkin on toiminut ja kenen alaisena 2)… 5361 Alkuaan Koppolan kunnalliskodiksi suunniteltu rakennus rakennettiin vuosina 1927-1928 yhdessä yksikerroksisen Koppolan päiväkodin kanssa. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Axel Mörne. Rakennus otettiin Joensuun kaupungin kunnalliskotikäyttöön 9.5.1929. Vuonna 1930 rakennukseen perustettiin erillinen kunnalliskodin mielisairasosasto. Rakennus toimi vuoteen 1954 saakka vanhainkotina, jonka jälkeen se muuttui Mielisairaiden hoitokodiksi. Vuonna 1967 valmistui uusi Koppolan B-mielisairaala. Vanhassa rakennuksessa aloitti toimintansa sairaalan henkilökunnan perustama Päiväkotiyhdistys 1.10.1969. Tiedot on poimittu seuraavista lähteistä: Pertti Elsinen: Joensuun historia 4, s. 209, 227 Joensuun kaupunki: Kulttuuri- ja rakennushistorialliset...
Missä sijaitsee (osoite) ja kuka nykyään omistaa Kokkilan (Kockis) tilan Siuntiossa? 1551 Teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat 1 (toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, 1939) kerrotaan, että Kockisin tila sijaitsee Siuntiossa Kockisin kylässä lähellä Lohjan rajaa. Kirjan ilmestymisen aikaan 1930-luvulla omistaja oli K. V. Nyman. Tila on alkujaan ollut osa toista tilaa, mutta Kockis-niminen jo ainakin 1500-luvulla. Tilan nykyisestä tilanteesta tai omistajasta ei löytynyt tietoa.
On olemassa kirja, joka kertoo sanoin ja kuvin ympäri maailmaa olevista erilaisista meren äärellä olevista taloista. Tietääkö joku ko kirjan? 973 Olisiko joku näistä etsimäsi: -Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla -Darnoux, Family houses by the sea -Global architecture houses –sarjan osa 22 Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Tampereen korkeimmat rakennukset - valmiit ja rakenteilla olevat? 2697 Hotelli Ilves on 63 metriä korkea (sitä kyllä aiotaan korottaa 80 metriin, joka on vasta ehdotus, ei hyväksytty). Näsinneulan korkeus on 134,5 metriä ja Teiskon tv-maston jopa 325 metriä, en osaisi nimittää noita kahta viimeistä rakennuksiksi. Radisosn SAS rakennetaan rautatieaseman lähelle, suunnitelma on jo hyväksytty, ja tämän hotellin korkeudeksi tulee 76 metriä, ohittaa siis nykyisen Ilveksen. Suunnitteilla, mutta ei hyväksyttynä, on myös hotelli Tähtitorni Rautaharkkoon, sen korkeudeksi tulisi 141 metriä! Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty. Näitä tietoja löytyy hyvin Googlesta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon "tampereen korkein rakennus".
Mikä on nykyisen Pop/jazz konservatoriorakennuksen valmistumisvuosi ja kuka on sen suunnittelija? Rakennuksen osoite on Arabiankatu 2, 00560 Helsinki. 2482 Pop & Jazz Konservatorio muutti nykyisiin tiloihinsa Arabian vanhan teollisuuskorttelin eteläosaan kesällä 1995. Tilojen suunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Mauri Tommila ja Yrjänä Vuojala. Lisää tietoa osoitteesta http://www.terasrakenneyhdistys.fi/terasrakennelehti/1986-1998/96-2/006… ARTO-artikkelitietokannasta löytyi viitteet muutamiin lehtiartikkeleihin, joista saattaa olla iloa: *Hakola, Liisa: Pop & Jazz : konservatorion saneeraus ja uudisrakennus. - ProjektiUutiset : rakennusalan ammattilehti 8 (1995):4, s. 13-16, 18-20. *Pop/Jazz -konservatorio muuttaa Arabianrantaan : vanhasta tehdasmiljööstä rakentuu kulttuurin kaupunginosa. - Rakennustaito : rakentajain aikakauslehti 1995:6, 32-36. *Pop & Jazz Konservatorio...
Kylmäkosken meijerin historia 1897 Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole. Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta: Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995 Kylmäkosken kunta, 1995 Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10 Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita Kirjayhtymä, 1966 Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja - Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Angloamerikkalaisessa rikoskirjallisuudessa poliisit potkivat tarvittaessa oven sisään. Suomessa se olisi hankalampaa. Mikä on tausta sille, että ulko-ovet… 1742 Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa. Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut. ”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos., Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia...
Mikkelin kauppahalli aiotaan kuulemma purkaa, mikä olisi kyllä typerästi tehty. Miloin tuo rakennus on tehty ja milloin linja-autoasema tuli nykyiselle… 1760 Mikkelin rakennuksista löytyy tietoa esim. kirjoista Etelä-Savon rakennusperintö ja Hassinen, Esa: Mikkelin kaupunki 1938. Linja-autoaseman ympäristön rakennuksista niissä kerrotaan mm. seuraavaa: Mikkelin vanha kaupallinen keskus oli Hallitustori ja sen pohjoispuolella oleva pikkutori (nykyinen linja-autoaseman ja kauppahallin seutu). Kauppahallin suunnittelu pikkutorille aloitettiin jo vuonna 1898. Tarkoitus oli rakentaa kaksi vastakkain olevaa hallirakennusta. Itäpuolinen osa valmistui v. 1912, ja sen sunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Länsipuolen halli rakennettiin v. 1930, arkkitehtina Aarre Ekman. Läntinen halli tuhoutui sodassa, ja sen tilalle rakennettiin v. 1848 väliaikainen linja-autoasema. Neliönmuotoiset rakennukset ovat...
Mistä löytäisin tietoa Kajaanin Yläkatu-Aleksanterinkatu-Kauppakatu-Vonkahotu alueesta? 2069 Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista: -Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991) -Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994) -Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002) -Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001) -Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).