punakaartit

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Pispalassa on punakaarteille pystytetty muistomerkki. Useissa lähteissä kerrotaan pystytysvuodeksi 1982, mutta missään ei ole päivämäärää. Minä päivänä tuo… 328 Merja Vainion luonnoksen pohjalta tehty Punakaartilaismuistomerkki paljastettiin lauantaina 5. kesäkuuta 1982 kello 14.00. Lähde: Pitkä prosessi päätökseen: Punakaartilaisille muistomerkki. - Hämeen yhteistyö 5.6.1982
Onko Väinö Salmen henkilötiedot oikein? Hän on kirjoittanut muistelmat Olin punikki, joissa käsitellään vuotta 1918, mutta hän on syntynyt 1916. 576 Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa. Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla. Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
1940-luvulla, lopulla, luin kirjan: Valkoinen varjo. Se kertoi valkoisesta sissistä Suomessa, joka teki ihmeellistä jäynää viholliselle. Liikkui suksilla… 1192 "Valkoinen varjo : seikkailuromaani vapaussodasta" (1940) on Sauli Jalmarin kirjoittama, ja se löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Kotiseutukokoelmasta. Kirja ei ole lainattavissa. Suomesta kirjan voi lainata tällä hetkellä ainakin YTY - kirjastoista (Alajärvi-Evijärvi-Lappajärvi).
Kansalaissodan aikana Tampereella hautasivat punaiset vainajiaan Pyynikille Termopylen kentälle (siirrettiin sodan jälkeen Kalevankankaalle) Olen lukenut… 5577 Piki-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) tai PIRKITTA-tietokannasta (www.tampere.fi/kirjasto/pirkitta) voi etsiä kansalaissotaan liittyvää aineistoa asiasanoilla kansalaissota TAI sisällissodat JA Tampere Alla muutamia teoksia, joista löytyi tietoja punaisten hautaamisesta sodan aikana: Tietokirjat: ANTTILA, Tupu Pyynikki, Tampereen helmi. - [Tampere] : Pyynikin asukasyhdistys : Tampereen kaupunki, 1995 s. 22-23 kappaleet Lähetysjuhlissa Termopylen kentällä ja Pyynikki sodan puristuksissa KAUKOVALTA, K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria / K. V. Kaukovalta. - Helsingissä : Otava, 1921. s. 263-264 ”Thermopylan” sankarihautajaisten kuvaus. Myös kuva hautaussaatosta. RAEVUORI, Yrjö: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä / Yrjö...
Sukulaiseni kertoi Hennalan vankileirillä olleen isänsä laulaneen tällaista sanoiltaan aika "raakaa" laulua; "Kaatui Lahdessa veljeni nuorin, nuorin. vanhin… 1510 Laulu on nimeltään Ainainen puute ja kurjuus ja se löytyy Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen nuotista Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890-1938 (laulu nro 76, s. 143-144). Tässä nuotissa laulu on pisimmässä muodossaan (12 säkeistöä), nuotissa Työväen lauluja (Scandia-musiikki) samasta laulusta on vain kuusi ensimmäistä säkeistöä. Laulun sanojen kirjoittajaa ei tiedetä, melodia on Sam Sihvon Jääkärin laulu laulunäytelmästä Jääkärin morsian. Edestä aattehen -nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (puh. 020 716 4077).
Haluaisin saada tietää milloin käytiin Sampsakosken taistelu ja kaikki siihen liittyvät asiat ( missä käytiin , milloin , kuinka monta kaatui yms . ) . 796 Sota-arkistosta kerrottiin, että Sampsakosken taistelu käytiin Lavialla Niemi-nimisessä paikassa 21.02.1918. Valkoisten puolelta taisteluihin osallistui Porin pataljoonan komppaniat 3 ja 4: 90 miestä + noin 40 miehen apujoukot, siis yhteensä noin 130 miestä. Sota-arkistossa ei ollut tietoa vastustajien määrästä eikä myöskään kaatuneista. Jos olet kiinnostunut tarkemmista tiedoista, asiaa kannattaisi tiedustella myös Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta. Osoite: Maurinkatu 1 Puh: 09-18126351 Auki: ti, to.pe. 09.00-15.00; ke 09.00-16.00.
Kysymykseni: Miten paljon sisällissodassamme taisteli alaikäisiä (rintaman molemmin puolin)? Olisiko teillä tietoa mahdollisesta lähdeteoksesta ja / tai… 958 Kansalaissodasta löytyy paljon painettua lähdeaineistoa, josta oletkin jo löytänyt luettelon Internet-sivustosta http://www.vapaussota.com . Näillä sivuilla on myös runsaasti linkkejä, joista käy ilmi mm., että Työväenperinne r.y:n ylläpitämässä Työväenliikkeen kirjastossa on Suomen kansalaissota -kokoelma. Työväenliikkeen kirjastoon kannattanee siis ottaa yhteyttä (http://www.tsl.fi/~perinne/tlk). Sotahistorian laitokselle kannattaa soittaa. Sen Internet-osoitteessa (http://www.mpkk.fi/laitos/sotlaitos.html) ei ole yhteystietoja, mutta Evreka-haulla saadussa toisessa linkissä, joka ei avaudu, on itse linkissä seuraavat tiedot sivun otsikosta: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, Helsinki, Santahamina, ritaritalo Pl 7, Fin-...