puhuttelumuodot

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Milloin opettajien teitittely ja kutsuminen sukunimellä lopetettiin Suomen kouluissa? Oliko tähän jotain erityistä linjausta vai hiipuiko tapa vain? 151 26.7.2023 Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu. Yle: https://yle.fi/a/3-5644714 Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Mistä tulee ennen vanhaan käytetty puhuttelu "Hyvä Veli"? Vanhoissa kirjeissä tätä näkee. Tiedän siis että hyvävelikerhoista jne. puhutaan, mutta onko tämän… 167 17.3.2023 "Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä ystävyydeksi: "...
Sinuttelu sairaaloissa työntekijöiden kesken 1960- ja 1970-luvuilla. 186 20.6.2022   Sinuttelusta ja teitittelystä on kysytty aikaisemminkin tällä sivustolla, vastauksissa on hyviä linkkejä aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-oli-viela-tavallista-etta?language_content_entity=fi https://www.kirjastot.fi/kysy/teititeltiinko-omia-vanhempia-viela-50?from=term/196553&language_content_entity=fi Sinuttelun yleistyminen sairaalan työntekijöiden kesken liittyy varmasti yleiseen tapakulttuurin muutokseen Suomessa 60-70-luvuilla. Sinuttelu, vapaampi pukeutuminen ja esimerkiksi tittelien poisjättäminen puheessa yleistyivät nopeasti Suomessa noihin aikoihin. Aluksi sinuttelun otti omakseen vasemmistoradikaali älymystö, mutta myös suomenruotsalaiset naapurimaamme Ruotsin vaikutuksesta, jossa sinuttelu vietiin...
Joskus on kuullut "hei sinä" -puhuttelua sosiaalisisissa tilanteissa. Vaikka tiedetään puhuteltavan nimi. Eikö tuo olla hyvin epäkohtelias tapa puhutella… 158 4.10.2021 "Hei sinä" on hieman epäkohtelias tapa puhutella, mutta usein se johtuu vain siitä, ettei puhuttelija muista puhuttelun kohteen nimeä. (sekin tietysti aika epäkohteliasta, jos ollaan esittäydytty) Kannattaa esittäytyä tultuaan epämääräisesti puhutelluksi. Silloin korjaa sekä muistikatkoja että muistuttaa kohteliaammasta puhuttelutavasta. Kielikellosta löytyy ohjeita kohteliaaseen kielenkäyttöön. https://www.kielikello.fi/-/kieli-kohteliaisuus-ja-puhuttelu  
Mrs ja Mr käytetään vielä monissa maissa. Onko näistä termeistä luovuttu missään? Tai edes vähennetty käyttöä kuten Suimessa? 271 6.8.2021 Tuula Viitaniemi ja Pasi Heikura ovat kirjoittaneet aiheesta artikkelin YLEn sivuille 2015. Teitittely vai sinuttelu? Siinä he viittaavat  Johanna Isosävin ja Hanna lappalaisen kirjaan Saako sinutella vai täytyykö teititellä? : tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Helmet. Teitittely lienee voimissaan vielä suurimmassa osassa maailmaan. Ramona Lepikin pro gardu tutkielma 2016 ainakin osoittaa, että jopa Suomen ja Eestin satamien asiakaspalvelussa suomalaiset sinuttelevat yleisemmin kuin eestilaiset. https://core.ac.uk/download/pdf/43337554.pdf Felicia Bratun artikkeli Don’t call me by my first name! Naming conventions in different countries kertoo myös erilaisista nimenkäyttökäytännöistä ympäri maailmaa. https://www....
Milloin oli vielä tavallista, että lapset teitittelivät vanhempia tuttaviaan? Entä oliko myös tavallista, että suhteellisen nuori aikuinen myös teititteli… 450 23.3.2021 Teitittely tuli Suomeen Ruotsista 1700-luvulla. Selvitysten mukaan sinuttelu on ollut suomen kielessä, kuten monessa muussakin kielessä, alkuperäinen tapa puhutella. Tapa teititellä on vaihdellut paljonkin eri alueilla: Itä-Suomessa teitittely ei koskaan ole ollut yhtä yleistä kuin Länsi-Suomessa. Sinuttelu alkoi nopeasti yleistyä 1960-luvulta alkaen, mutta paikkakunta- ja perhekohtaiset erot olivat suuria. Tapa olla kohtelias on usein nykykielessä vaihtunut muunlaisiin puhuttelumuotoihin.  Lisää tietoa teitittelyn historiasta esim. kahdesta Kielikello-lehden artikkelista: Taru Kolehmainen, Teitittelyn pitkä historia (1/2011) ja Matti Larjavaara, Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu (2/1999): https://www.kielikello.fi/-/teitittelyn-pitka-...
Naisesta tulee naimisiin mennessään "Mrs Jack Taylor" (esim.) ainakin ameriikoissa. Onko tämä aviomiehen nimen "saaminen/sanominen" oikeasti tapana? Onko… 289 23.11.2020 Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon. Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan...
Mikä on suomeksi oikea tapa viitata lääkäriin kiitoskortissa? Englanniksi löytyy paljon malleja ja esimerkkejä. Niissä kehotetaan käyttämään muotoa 'Dear Dr… 1365 28.9.2016 Englanninkielisiä malleja ei tosiaan kannata omaksua sellaisinaan, sillä suomen kielessä puhuttelutavat ovat erilaiset. Matti Larjavaara käy läpi erilaisia kohteliaisuuden muotoja artikkelissaan ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu”, joka löytyy osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510. Se voi antaa eväitä puhuttelutapojen pohtimiseen. Puhuttelutapoihin ei ole ihan suoraan oikeita ja vääriä tapoja, vaan ne vaativat tilanteen miettimistä. Kannattaa siis harkita, miten virallinen tai tuttavallinen haluaa olla suhteessa henkilöön, jolle puhuttelun kohdistaa. Lääkäreitäkin on taatusti erilaisia: toiset pitävät tuttavallisemmasta tyylistä, kun taas toiset haluavat pitää suhteet potilaisiin virallisempina. Anna-...
Teititeltiinkö omia vanhempia vielä 50-luvulla? Luen kirjaa jossa henkilöt tekevät niin, ja aloin ihmetellä oliko tosiaan noin. Miten läheisiä on sitten… 1817 10.5.2014 Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua. Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...