Nappasin kyseisen hyönteisen mökkini makuuhuoneen ikkunalta. Joku pistiäinen olettaisin olevan mutta kyseisiä lajeja ja alaylä lajeja on niin paljon että en… |
153 |
|
|
|
Lähettämäsi kuvan perusteella en minäkään kollegoineni onnistunut tunnistamaan lajia. Olisikohan lajintunnistussovelluksista apua? Nämä ovat nykyään hyvin suosittuja, ilmaisia sovelluksia, joita voi ladata omalle matkapuhelimelle. Sovellus voi tunnistaa lajin kuvan perusteella. Kannattaa ainakin kokeilla! Seuraavissa linkeissä esitellään muutama tällainen sovellus ja miten ne toimivat:
Törmäsitkö outoon kasviin tai hyönteiseen? Lajintunnistukseen saa apua uudessa palvelussa - MT Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Näin tunnistat kasvin tai eläimen puhelimen avulla – Digitreenit – yle.fi
Testissä lajeja tunnistavat kännykkäsovellukset – voiko tekoälyyn luottaa? (suomenluonto.fi)
Jos olet esimerkiksi Facebookissa, voit saada myös nopeasti... |
Miksi näitä pienikokoisia ampiaisia on elossa paljon sisätiloissa jo 7 helmikuuta ? |
1443 |
|
|
|
Seek appi puhelimessa tunnisti petopistiäiseksi ja Ötökkätieto sivustolta löytyi luultavasti oikea laji. Ötökkätieto
Pihakaskashukka viihtyy kukkien lähellä puutarhamullassa ja ruukuissa. Ruukkujen mukana se varmaan löytää tiensä sisätiloihin.
Kannattaa kuitenkin kysyä tarkemmin esim. Suomen luonnon Kysy luonnosta palstalta https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/ tai
Luontoporti Kysy luonnosta verkkolehden sivulla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/ |
Miksi ampiaiset menevät pääle näin Syksyllä ? |
542 |
|
|
|
Koko kesän ajan ampiaispesän toukista huolehtineet työläiset jäävät syksyn tultua ikään kuin heitteille ja työttömiksi. Ne ovat tehtävänsä tehneet, niitä ei enää tarvita. Vailla päämäärää lenteleviä ampiaisia "alkaa pyöriä miltei joka puolella", niin kuin Juhani Itämies mainiossa pistiäiskirjassaan Paarman puremaa työläisarmeijan syksyistä tilannetta luonnehtii. Tämä lisää tuntuvasti törmäysriskiä ihmisten kanssa. Vain pesästä syntyneet uudet kuningattaret talvehtivat.
Lähde:Juhani Itämies, Paarman puremaa : tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä |
Mikä hyönteinen |
207 |
|
|
|
Ikävästi siivet ovat vähän takaruumiin edessä, mutta Jani Kaaron kirjan Ötököitä Suomen luonnossa perusteella uskoisin tämän oleva jättipuupistiäinen. |
Mitä ovat nämä keltaiset pienet tiukat/madot, joita löytyy tuhansittain esim. trampoliinin matolta? Tuntuisivat tulevan puista? Männyistä? |
836 |
|
|
|
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä. Täysikasvuiset toukat talvehtivat maassa.... |
Mikä on tämä ISO 20mm pitkä ampiaisen/herhiläisen näköinen musta hyönteinen? |
2855 |
|
|
|
Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.
|
Löysin pihamme puskasta tänään ötökän joka näytti vaaksiaiselta (ns "jättihyttyseltä"), paitsi että se oli hiukan isompi ja aikalailla musta, lukuun ottamatta… |
298 |
|
|
|
Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia.
Lähteet:
Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994)
Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
|
Miksi kärpäsillä ei ole pistintä puolustuskeinona? |
277 |
|
|
|
En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.
Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman... |
Miksi ampiainen kuolee pistettyään ihmistä? |
5860 |
|
|
|
Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee.
Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki.
Lisää tietoa aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
|
Olen löytänyt pistiäisen, jonka lajia en löydä. Pistiäisen pää- ja keskiruumis ovat mustia. Sen takaruumis on oranssi ja takaruumiin kärki on musta. Sen… |
1951 |
|
|
|
Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
|