paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
216 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistähän on keksitty sukunimi Haikala? Saman niminen kylä on Lappeenrannassa Sitten on Hailuoto Pohjanmerellä 448 Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti. Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan karjalaisten...
Mitä tarkoittavat sanat Koiporras, Mammulan(mäki), Ahvio ja Sakkara, ovat paikannimiä Hurukselassa? Onko saamenkielessä mitään näitä muistuttavia sanoja? Entä… 277 Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio. Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna 1551...
Asuin aikanani 1950-luvulla Tuirassa alueella, jota nimitettiin Matriitiksi. Isän Aliinatäti puolestaan asusti lähistöllä Port Artturissa. Mistähän nämä… 643 Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti. Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta. Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).  
Mitä tarkoittaa HOULA. Kysymyksen on saanut aikaan talon nimi Houlanmäki. Talo lienee syntynyt jo Isojaossa. Talo sijaitsi Houlanmäellä. Houlanmäentie lienee… 247 Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti: Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta. Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664). Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.   Tämän...
Kangasala Orivesi välillä sijaitsee kylä nimeltä Suomasema. Onko nimellä jokin merkitys vain onko se ihan keksitty nimi ilman merkitystä? 557 Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä: https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä. Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa". Paikallinen asukas Jouko Melkas on nimen...
Mitä tarkoittaa useamman suomenkielisen sanan etuliite ”aitto”? Näin kesällä voi mennä uimaan Aittolampeen, ajaa autolla Aittolammentietä, ja kylläpä joissain… 904 Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin: "Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka. Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen on vakiintunut paikalliseen käyttöön. Aitto-alkuiset nimet...
Sansibarlainen vai sansibarilainen? 201 Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Mistä tulee nimi Akka Kebnekaiselainen? Tiedän, mikä Kebnekaise on, mutta mistä tuo Akka tulee? Muistan, kun se aikoinaan huvitti minua, kun siitä tuli… 1788 Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin. Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka. Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken.se/f%C3%...
Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? 297 Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v. 1986...
Mikä oli Suomenlahden nimi ennen kuin se nimettiin Suomenlahdeksi? Onko nimi aina viitannut muillakin kielellä Suomeen? 321 Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä. Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi esiintyy...
Onko sellaista paikannimeä kuin Wallvik 246 Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa: https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Mistä tulee paikannimi ja sana Oitti? Oitti paikannimenä esiintyy ainakin Hausjärvellä. 245 Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.  Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Timo Honkelan isä käytti sanaa toijala, kun tarkoitti, seis. Mikä voisi olla toijalan etymologia. T. Honkela, Rauhankone. s. 159 530 Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.  Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Savonlinnassa Pihlajavedellä sijaitsee Kongonsaari. Mistä nimi tulee? Vastaukseksi on ehdotettu saaren konkoa muotoa, saaristolaivan kongia ja ruosinkielen… 728 Kotimaisten kielten keskuksen ja Karttakeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kongonsaaren nimen sisältö on valitettavasti epäselvä. Nimen alkuosaa voi verrata sanoihin konka, konko ’koukku’ ja konkelo ’mutkainen, kaatuva tai kaatunut puu’ https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannim… (2019)
Miten voi palauttaa alkuperäisen nimen? 184 Paikannimien palauttaminen saattaa olla hyvin hankalaa. Paikannimirekistereitä pitävät ainakin Kotimaisten kielten keskus ja Maanmittauslaitos. Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkisto löytää järvestä nimimuodot Säläsjärvi ja Säläisjärvi. https://nimiarkisto.fi/wiki/Toiminnot:Semanttinen_kysely/Haku Paikalliset yrittäjät näyttävät suosivan Säläisjärveä. Kielikello kertoo asiasta näin:"Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu lain mukaisesti mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto, johon sisältyvät myös nimiasiat. Tutkimuskeskuksella on oikeus ja velvollisuus antaa nimiasioissa lausuntoja niin viranomaisille kuin yksityisillekin tahoille. Lakisääteinen velvollisuus pyytää tutkimuskeskukselta lausunto on kuitenkin vain...
Mistä juontaa juurensa Kalifornian osavaltioon viittava lempinimi Kalivieteri? Pohdinnassamme olemme porukalla päätyneet epäilemään että kyseessä saattaisi… 254 Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Montako Hillilä-nimistä paikkaa Suomessa on ja missä? 325 Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla. http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=… https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Onko Ahvenanmaalla jokia? Kuten sen ruotsinkielinen nimi kertoo. 1362 Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:' Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa: ”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on...
Vieremä. Mitä nimi tarkoittaa, kunnan nimi järven nimi, onko onko saamenkielen peräinen kuten Nissilä tai Iisalmi? Maanvieremästä nimi ei voi tulla kun kovin… 449 Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'.
Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! 1473 Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin. Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala,...