Vanhoissa suomalaisissa sanomalehdissä (kuten Kansalliskirjaston verkkosivuille digitoiduissa) näkee samassakin numerossa sekä vanhoja fraktuurakirjaimia että… |
33 |
|
|
|
Suomen lasten aapisissa ja lukukirjoissa fraktuura sinnitteli yllättävän pitkään suhteessa siihen, milloin "fraktuuran ja antikvan välisen taistelun" voi katsoa päättyneen jälkimmäisen hyväksi. Asiaan lienee ollut vaikutuksensa sillä, että meillä fraktuura miellettiin vahvasti "suomalaisiksi puustaveiksi" ja näiden puolustajille kansalliselle yleisölle tarkoitetun tekstin painaminen "latinalaisin kirjaimin" oli suurin piirtein yhtä sopivaa kuin suomalaisen talonpojan pukeminen roomalaiseen vaateparteen. Aluksi antikvalla ladottiinkin ainoastaan suomalaiselle sivistyneistölle tarkoitetut kirjat; kaikki laajimpien kansankerrosten teokset ja sanomalehdet ladottiin fraktuuralla. Päivälehti yritti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yrityksen... |
Kävikö valtaosa Suomen 1950-luvulla syntyneistä kansalaiskoulun? |
103 |
|
|
|
Kansalaiskouluopetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi kansalaiskoulujen perustamisesta vuonna 1958 vuoteen 1967 asti, jolloin kansalaiskouluopetusta sai 95435 oppilasta. 1960-luvulle tultaessa kansalaiskoulun kävi yli puolet ikäluokasta, mutta 1970-luvulle tultaessa oppikoulusta oli tullut jo hieman yleisempi koulutusväylä.Lähteet:Syvänoja, Hannu (2009). Kansalaiskoulu 1958-1981 : Työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla.Tilastokeskus. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. https://stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html |
Montako viikkotuntia ruotsia (toinen kotimainen) keskikoululaisilla (3. - 5. lk) oli 1960-luvulla kuusipäiväisissä kouluviikoissa? |
93 |
|
|
|
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista |
Minkä niminen oli opetuspeli, jota pelasin 80-90 -luvuilla päiväkodissa ja koulussa? |
283 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla MiniLUKO, joka tuli Suomeen jo 1970-luvulla. Saksalainen Heinz Vogel ryhtyi 1960-luvulla kehittelemään opetuspelijärjestelmää, jota voisi käyttää eri oppiaineissa aina päiväkodista yläkouluun. Vogelin idea oli 24-kohtainen pelialusta, jossa on paikat numeroiduille laatoille. Alustaa varten laaditussa yhdistelytehtävässä etsitään oikea vastaus, ja laatta asetetaan alustalle oikeaan kohtaan numeropuoli ylöspäin. Laattojen järjestys alustalla näyttää sattumanvaraiselta, mutta jos tehtävät on ratkaistu oikein, laattojen kääntöpuolelle muodostuu geometrinen kuvio. Oppilas pystyy vertaamaan tulostaan tarkistuskuvaan ja näkee välittömästi, oliko ratkaisu oikein.
LÜK-järjestelmä julkaistiin 1969 Saksassa nimellä LÜK: lehren,... |
Vinkkejä seksuaalisuus, sukupuoli, parisuhde Suomessa |
134 |
|
|
|
Nettisivuista voisin suositella Väestöliiton toimittamaa Hyvä kysymys -sivustoa Sivuilta löytyy artikkeleita ja tehtäviä eri-ikäsille ihmisille, joita elämä askarruttaa.
Seta.fi sivulta löytyy mm. päivitettyä sateenkaaritietoa. esim . sanastoa sukupuolten moninaisuudesta.
Terveyskylän naistentalo-sivuilta löytyy erityisesti naisia kiinnostavaa terveys ja parisuhdetietoa. Terveyskylä.
Suomi.fi sivuilta löytyy kansalaisille tietoa suomen yhteiskunnan toiminnasta. Suomi.fi
Näistä osa saattaa olla hieman kiemuraista suomea. Selkokeskus.fi sivuilta löytyy tietoa selkeämmästä suomenkielestä, ajankohtaisista asioista sekä linkkilistoja selkojulkaisuihin. Selkokeskus
Suomenkielen opettajien laatima sivusto Osallisena verkossa, on myös hyvä... |
Teen parini kanssa kirjallisuuskasvatuksen opetussuunnitelmaa ja meille on herännyt kysymys YouTuben käytöstä osana opettamista. Parillani on kokemusta, että… |
189 |
|
|
|
Hei,
Koulukohtaisia linjauksia voi toki olla. Niissä tapauksissa lienee kyseessä sen varmistaminen, ettei vahingossa rikota lakia asian moninaisuuden vuoksi. Lähtökohtaisesti ei ole syytä miksi ei saisi käyttää, jos materiaali on lisätty sinne laillisesti ja sen käyttö ei riko tekijänoikeuksia.
tekijänoikeus.fi -sivustolla on usein kysytyissä (https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/) seuraavasti:
"YouTubessa julkaistut videot katsotaan yleensä tekijänoikeuksien kannalta elokuvateoksiksi, joiden esittämiseen opetuksessa tarvitaan erillinen lupa. YouTuben palveluehdoissa todetaan, että palvelusta voi katsella tai kuunnella sisältöä henkilökohtaisessa, ei-kaupallisessa tarkoituksessa, johon oppilaitoksessa tapahtuva esittäminen ei sisälly... |
Minä kiinnostan viulun soittamisesta ja haluan tietää miten voin aloittaa , saanko teistä palvelua?, ja mikä sen hinta? |
204 |
|
|
|
Kirjastoissa ei ole soitonopetusta. Vantaalla toimii useita musiikkikouluja, joista osassa on opetusta myös aikuisille. Alla linkki Vantaan kaupungin sivuilla, joilla esitellään musiikkikouluja ja -opistoja:
https://www.vantaa.fi/vapaa-aika/taiteen_perusopetus/taiteen_perusoppil…
Helmet-kirjastoissa on asiakkaiden käytössä Rockway-musiikkikoulu, jonka verkkokurssien avulla voi itsekseen harjoitella soittamista tai laulamista, mutta näihin kursseihin ei kuulu viulunsoiton kurssia. Täältä tietoa Rockwaysta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Opiskele_soittoa_ja…
|
I want to know Finnish language is taught in how many institutions abroad and in how many countries currently? Thanks. |
169 |
|
|
|
At the moment 83 universities offer teaching of Finnish language in 30 countries.
The list of these universities and countries is in this link:
https://www.oph.fi/en/education-development/finnish-language-and-culture/universities-outside-finland-which-you-can-study-finnish-language-and-culture
https://www.oph.fi/en/education-development/funding-internationalisation/finnish-language-and-culture-studies |
Olen valmistunut aikanaan filosofian maisteriksi, ja minulla on pätevyys myös kirjastonhoitajaksi. Miten ja mitä kautta on mahdollista saada pätevyys opettaa… |
349 |
|
|
|
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/ |
Ovatko koulukirjojen tekijät opettajia? Ja kuka ylipäätään päättää millainen on hyvä oppikirja? |
1002 |
|
|
|
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla työstämässä kaikkiaan yli... |
Millainen uskonnonopetuksen tilanne on Suomessa? Ja mitä hyviä ja huonoja puolia siinä on? |
325 |
|
|
|
Kysymys on varsin laaja, eikä yksiselitteistä vastausta varmaankaan ole. Tiina Vesa pohtii pro gradu -työssään Uskonnonopetusta etsimässä - opettajien kokemuksia uskonnonopetuksesta peruskoulussa (Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2005 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto) tätäkin asia. Hänen mukaansa haasteita tuovat mm. nämä seikat: uskonto on luultavasti kyseenalaistetuin oppiaine yleissivistävässä koulussa, oppiaineen etäisyys oman lähipiirin elämässä, kuinka pohtia syvällisesti uskonnollisia asioita, jos omassa elämässä uskonnolla ei ole merkitystä, mutta että oppilaiden suhtautuminen uskonnonopetukseen ei kuitenkaan haastattelujen mukaan ole niin kielteistä kuin usein ajatellaan. Lisää tietoa asiasta löytyy... |
Missä ja minkä ikäiset haukiputaalaiset lapset kävivät koulua noin 1917-luvulla? Mitä oppiaineita opetettiin? Oliko joka aamu aamuhartaus? Kuinka moni lapsi… |
1002 |
|
|
|
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan... |
Millainen on ns. stataristinen lukutapa, jota on pyritty suosimaan ainakin 1920-luvulla, unohtamatta kuitenkaan kursorista tapaa. https://josu13.kuvat.fi/kuvat… |
827 |
|
|
|
Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun.
Lähteet:
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen
Aimo... |
Äitini,1927 syntynyt, kertoi, että hänellä oli veljen tekemät pulputtimet joiden avulla opetteli uimaan. Ymmärsin, että jotkut laudankappaleet oli jotenkin… |
373 |
|
|
|
Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat... |
Opetetaanko musiikkiopistossa harmonikansoittoa ? |
528 |
|
|
|
Harmonikansoittoa voi opiskella musiikkiopistoissa. Suomen Harmonikkaliitto ry:n sivulta löytyy lista musiikkiopistoista, joissa annetaan harmonikansoiton opetusta. Alla on linkki sivustolle.
http://www.harmonikkaliitto.fi/koulutus/musiikkiopistot
|
Missä ja milloin saa oppia Pokémon Go:hon Helsingissä? |
509 |
|
|
|
Helmet-kirjastot ovat järjestäneet heinä-elokuussa Pokémon Go Lure Party nimisiä tapahtumia. Tapahtumissa on kyse kirjaston ylläpitämistä pokestopeista, joihin houkutellaan erityisen paljon pokémoneja pyydystettäväksi ns. lurejen avulla.
Tapahtumissa on tarjottu pelaajille langatonta nettiyhteyttä, mahdollisuutta ladata puhelinta sekä juotavaa. Suoranaista opetusta ei ole ilmeisesti ollut tarjolla.
Seuraava Lure Party järjestetään Vantaan puolella Myyrmäen kirjastossa ensi tiistaina 23.8.2016 kello 14-17. Tapahtuma näyttäisi olevan toistaiseksi viimeinen laatuaan.
Suosittelen alkajaisiksi pistäytymään paikan päällä Myyrmäessä. Vaikkei tapahtumassa olisikaan virallista opetusta tarjolla, on paikalla vähintäänkin innostunutta ja pelistä... |
Mitä Aapista on käytetty kansakouluissa vuonna 1933? Henkilö on syntynyt 1926 ja mennyt seitsemän vuotiaana kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Kotipaikkakunta… |
1557 |
|
|
|
1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös... |
Saako esim. peruskoulun opettaja lainata tieto-DVD:n näyttääkseen sitä tai osia siitä luokassa oppilailleen? Ymmärtääkseni opettajilla on hieman kirjastoa… |
359 |
|
|
|
Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei.... |
Rosa Liksomin kirja "Hytti numero 6" on kiinnostava kirja. Sitä kuitenkin luetutetaan ysiluokkalaisella tyttärelläni ja se on minusta vähän erikoista. Kuuluuko… |
932 |
|
|
|
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytettävä kaunokirjallisuus lienee kautta aikojen herättänyt kiistelyä eri syistä. Opettajien näkemykset "hyvästä kirjallisuudesta oppilaille" eivät aina saa ymmärrystä vanhempien suunnalta. Tällaisissa tapauksissa lienee aina parasta keskustella opettajan kanssa, joka kuitenkin on oman alansa ammattilainen ja pystyy todennäköisesti perustelemaan sen, miksi jokin kirja on valittu kaikille pakolliseksi luettavaksi.
Pakollisuus yläasteella liittyy tiettyihin oppisisältöihin sinänsä, valitut kirjat lienevät koulu- ja opettajakohtaisesti vaihtelevia. Tarkoitus on pakollisuudella varmistaa, että kaikki saavat tietyn perusopetuksen, myös kirjallisuuden puolella (aivan kuten muissakin aineissa käydään "... |
Opettajien /-opiskelijoiden opetuksessa tai Ammattiainetta opiskelevien opiskelijoiden kokemuksia liikuntakasvatuksen integroimisesta ammatilliseen… |
794 |
|
|
|
Suomessa julkaistua kirjallisuuttahan voi katsoa internetistä Suomen kansallisbibliografiasta, https://fennica.linneanet.fi . Liikuntakasvatus tai liikuntapedagogiikka asiasanoilla löytyy runsaasti aineistoa. Muita mahdollisia hakusanoja: ammatilliset oppilaitokset, liikunta, opetussuunnitelmat, liikunnanopetus.
Internetissä olevia opinnäytteitä, esimerkiksi:
- Halmetoja, Martti: Ääniä kentältä : ammattioppilaitoksen liikunnan opetussuunnitelman muutokset neljän liikunnanopettajan kokemana
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9439 liikuntapedagogiikka
- Auli Sjögren: Edistetäänkö terveyttä
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12334/G0000090.pdf…
- Virpi Hopeakangas: Hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen... |