onni

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kysyisin kirjaa jonka on kirjoittanut mies, joka pohtii sattumaa tai onnea. Oli myös käymässä Suomessa ja hänestä oli lyhyt haastattelu myös jossain tv… 83 13.2.2024 Hei, Tämä lienee Paul Auster. Kävi Suomessa 2017 uuden 4 3 2 1 -kirjansa markkinointikiertueella. Ylen jutussa (https://yle.fi/a/3-9806746) on maininta ystävän kuolemissesta salamaniskun seurauksena ja miten se on vaikuttanut kirjailijaan ja hänen teoksiinsa. Kirjailijan teokset Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317590425170
Mainitaanko Tuntemattomassa sotilaassa käsitettä "sotilaan onni" tai käytetäänkö siinä toivotusta "sotilaan onnea"? 182 26.5.2023 Tuntemattoman sotilaan maailmasta löytyy onnea  – hyvää ja huonoa –  sekä onnenkauppaa ja onnekkaita sattumia, mutta "sotilaan onnea" siinä ei mainita eikä toivoteta. – No kiitä onneas, kun siinä vielä tallustelet. (Kolmas luku, V, s. 98) – No tuurii onkii näät kahelaist. Ensittäin on hyvä tuur ja sit huono. (Seitsemäs luku, I, s. 202) – Kortti tuo ja kortti vie, mutta maanviljelys on ihan onnenkauppaa. (Kolmastoista luku, V, s. 389) -- ja se, ettei häntä ammuttu, ei johtunut siitä että hän olisi ollut huono punikki, vaan pelkästä sattumasta. (Kymmenes luku, II, s. 297) [sivunumerot viittaavat vuoden 2010 juhlapainokseen]    
Mitä eroa on onnellisuudella ja ilolla? 1318 22.4.2019 Ilosta ja onnesta on useita määritelmiä. Onnellisuustutkija ja filosofian tohtori Ilona Suojanen on todennut että onnellisuus on subjektiivinen käsite ja se muuttuu. Kun me muutumme ja elämämme muuttuu, onnellisuuden käsitteemmekin muuttuu https://www.satakunnankansa.fi/a/200426791 Mitä luultavimmin sanoja "ilo" ja "onni" käytetään usein rinta rinnan, kuvaamaan samankaltaisia asioita. Ehkä onnen ja ilon keskinäistä eroa voi lähestyä myös kysymällä itseltään miten vastaisin kysymyksiin "Milloin olen iloinen?" ja "Milloin olen onnellinen?" - kun kokeilin, huomasin vastaavani vähän eri tavoin noihin. Omalta osaltani iloisuuteen riitti myös jokin pieni asia ja tapahtuma kuten vaikka "Olen iloinen kun sain kotona siivotuksi". Onnellisuuteen...
Olen 50-luvulla laulanut Espoossa koulun kuoron kanssa Onni Kauppilan säveltämää juhlakantaattia “Valon vartijat”. Jälkeenpäin olen alkanut etsiä tietoja… 344 27.3.2018 Säveltäjä Onni Kauppilasta ei valitettavasti juuri helposti löydettäviä henkilötietoja ole tarjolla, eikä esimerkiksi Viola-tietokannassa ole edes hänen elinvuosiaan. Hänen syntymäaikansa on 6.10.1905 ja ainakin vielä vuonna 1995 hän vietti 90-vuotispäiviään Helsingissä. Kysyjän etsimää kantaattia Valon vartijat ei ole levytetty eikä julkaistu nuottina. Muutamia hänen sävellyksiään on levytetty. Mieskuorolaulu Pohjolanmaa Jaakko Kalmion tekstiin on julkaistu Haukiputaan kunnan julkaisemalla LP-levyllä "Musiikkitervehdys Haukiputaalta" vuonna 1982, esittäjänä Haukiputaan mieskuoro. Sama esitys on julkaistu vuonna 2006 Lions-Club Haukiputaan julkaisemalla CD-levyllä "Haukiputtaalla soi" ja kuoron omalla LP-levyllä "Soi soi laulu" vuonna 1988...
Kysyisin hevosenkengästä, miten hevosenkenkä on päätynyt siihen, että se tuottaa onnea? Hevosenkenkä -tinoja valataan uutena vuotena, hevosenkenkä voi olla… 3168 22.9.2013 Hevosenkenkä tuo hyvää onnea ja auttaa myös säilyttämään sitä, mutta vain ovensuuhun avoin pää ylöspäin käännettynä. Alaspäin ripustaminen sitä vastoin tietää onnen katoamista. Rautainen kenkä sisältää myös voimaa, joka voittaa pahan silmän. Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit (1997, s. 79) On olemassa monia teorioita hevosenkengän symboliikan alkuperästä, miksi se suojelee pahoilta hengiltä ja tuo hyvää onnea. Puolikuun tai kuunsirpin merkitys suojaavana symbolina, joka näkyy monesti egyptiläisessä ja islamilaisessa taiteessa, on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että hevosenkenkää on alettu pitää taikakaluna pahuutta ja epäonnea vastaan. Sakaroiden tulee osoittaa ylöspäin, jotta hevosenkenkä näyttää...
Moikka, luin muutama vuosi sitten pienen "kirjan" onnesta. En muista kirjan nimeä tai kirjailijaa. Tarinassa oli kaksi prinssiä jotka tavoitteli onnea. Tarinan… 1146 29.9.2010 Olisiko kyseessä kirja Onnea ja menestystä : miksi tyytyä tilapäisyyteen kun onni voi olla ikuista? Tekijät Álex Rovira ja Fernando Trias de Bes. Kustantaja Bazar, 2004. Kirjan hahmot ovat ritareita eivätkä prinssejä, mutta esittelyteksti kustantajan sivuilla kuulostaa oikealta.
Lauri Viidan runossa "Se lensi" vai "Sen lensi"? Onni-runon 4. säkeistö "Tein laulun perhosesta / ja henkäisin. Se lensi." Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968… 3917 5.6.2009 Onni-runo ilmestyi ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 8/1965 (s. 345-346), runoilijan kuolinpäivänä 22. joulukuuta 1965. Parnasson versiossa ongelmallisen kohdan sanamuoto on "Se lensi". Ylimääräinen n, joka on mukana jo Koottujen runojen ensipainoksessa 1966, lienee siis pelkkä painovirhe - Viita-kirjallisuudesta ei ainakaan löydy todisteita päinvastaisesta.
Poikamme saa 29.10 nimen Aatu Onni Artturi. Haluaisin tietää näiden nimien historiasta ja tausta. Esim. onko ne johdettu (siis Aatu ja Artturi) jostain… 3261 17.10.2005 Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja luotaa poikasi tulevaa nimeä seuraavasti: Aatu on muunnos Aadolfista. Nimi on lyhentymä muinaissaksalaisesta nimestä Adalwolf (jalo susi). Suomen almanakassa nimi esiintyi vuonna 1706 (10.12.) ja vuonna 1726 (27.9.) muodossa Adolph ( Adophus). Vuodesta 1750 nimipäiväksi vakiintui 23.6. kruununprinssi ja myöhemmin kuningas Adolf Fredrikin kunniaksi. Suomenkielisessa almanakassa kirjoitusasu on vuodesta 1902 lähtien Aadolf. Nimen kansanomaisista muodoista almanakkaan on päässyt Aatto ja Aatu (almanakassa vuodesta 1929 23.6.). Artturi ( Arttu, Arttur, Artur) on mahdollisesti peräisin kelttiläisestä sanasta artos, karhu, tai muinaisen roomalaisen ylimyssyvyn nimestä Artorius. Nimi on esiintynyt...
Lauri Viita: Läikähti lämmin lämmintä vasten (Lähdetiedoksi on merkitty Uuden runon kauneimmat, 1968, mutta tämä lienee toimitettu teos. Mikä lienee… 3910 30.11.2001 Kyseinen säe on Lauri viidan runosta "Onni", joka löytyy mm. teoksesta Lauri Viita: Kootut runot. 3.p., WSOY, 1975. Teoksen viimeinen runokokoelma on nimeltään "Viimeinen sikermä" ja se sisältää runon "Onni"(1965). "Onnissa" on 8 osaa ja osa 5 alkaa: "Läikähti lämmin lämmintä vasten..."