merkitykset

197 osumaa haulle. Näytetään tulokset 121–140.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tarvitsisin tietoa Frans ja Tomas Nimien merkityksesta. 3172 Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä. Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa...
"X kävi Y:n kimppuun". Missä ihmisellä / ihmisessä on kimppu? 2664 Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan. Lähde: Kotus http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Mistä Irjala nimi lähtöisin. 1156 Wikipedia kertoo asiasta näin: Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana. Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan. Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle: 1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä. 2....
Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä on verbi oljennella, mm. lauseessa "Siinä oljentelivat veljekset, ja heidän ainoa verhonsa tuulia ja pakkasta vastaan oli… 1163 Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
Mistä tulee sukunimi Törönen? Mitä se tarkoittaa ja mistä suku on lähtöisin? Ovatko kaikki Töröset sukua toisilleen? Mitä suvun vaiheista tiedetään ja mistä… 1135 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla. Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Eräässä runossa on lause: "elämän ensisyke-äänet maani parmaan." Mitä tarkoittaa sana parmaan? 1901 Nykysuomen sanakirjan (1962) mukaan sana parma on harvinainen, yleensä runokielessä käytetty muoto sanasta parmas, jonka merkitys on rinta tai povi.
Mitä Soininen tarkoittaa? 2105 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’. ”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Mikä on nimien Lenni Joonatan merkitys? Nimien taustasta ja juurista kertoisin kristillisessä nimiäsjuhlassa. 1572 Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Joonatan” on peräisin hepreankielisestä muodosta ”Jonathan”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’Jahve antoi’ tai ’Jumalan lahja’. ”Raamatussa” nimi esiintyy kuningas Saulin vanhimmalla pojalla. 1980-luvulla nimen suosio kasvoi, vuonna 2002 se oli suomenkielisten poikiennimien listalla sijalla 30. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Lenni” on lyhennelmä ruotsalaisesta nimestä ”Lennart”, joka puolestaan on peräisin nimestä ”Leonard”. Sen merkitys on ’rohkea leijona’. Etunimeä ”Lenni” annettiin 1900-luvun alussa, mutta sitten se harvinaistui, ennen kuin 1990-luvun lopulla sen vuosio alkoi kasvaa, ilmeisesti Lenni-Kalle Taipaleen myötä.
Tiedän, että langaton tiedonsiirtotekniikka Bluetooth on nimetty aikanaan Tanskan ja Norjan kuninkaana toimineen Harald Sinihampaan mukaan. Mutta siitä en ole… 2170 Osoitteesta http://www.bluetooth.com/Pages/Fast-Facts.aspx löytyvässä vastauksessa kerrotaan, että kuningas Harald Sinihammas yhdisti aikanaan sotivat osapuolet yhteiseksi valtakunnaksi. Vastaavasti Bluetooth-teknologian ajatus oli luoda avoin standardi, jonka avulla erilaiset tuotteet voisivat toimia yhdessä.
Mitä tarkoittaa sana "pirssi". Karjalatar kirjoittaa vuoden 1899 suurtulvasta mm: "Vesi täyttää pirssit ja voimakkailla hartioillaan on se kohotellut… 3805 Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi: "vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)" Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys: "ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha". Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Poliitikot käyttävät nykyään sanaa lähtökohtaisesti (varsinkin Katainen käytti). Se ei ole minulle oikein auennut, voitteko selventää sen merkityksen. Tuntuu… 3444 Kielitoimiston sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006) suosittelee lähtökohtaisesti-sanan tilalle mieluummin ilmauksia periaatteessa, yleensä, teoriassa, pohjimmiltaan. Kyseessä siis lienee niin sanottu muotisana, jota käytetään painottamaan sanotun asian tärkeyttä, mutta jonka täsmällinen merkitys on puhujan tai kuulijan päätettävissä.
Mitkä on Danyela ja Maria nimien merkitykset? 1365 Danyela tai Daniela on Daniel-nimen sisarmuoto. Daniel on hepreankielinen nimi ja tarkoittaa ”Jumala on minun tuomarini” tai ”Jumala on minut tuominnut”. Maria-nimen merkitys on Kustaa Vilkunan mukaan ilmeisesti ’toivottu lapsi’. Maria-nimen hepreankielinen vastine on Mirjam. Lähde: Vilkuna: Etunimet (Otava, 1999)
Mikä on sanan bussi alkuperäinen merkitys? 3123 Bussi-sana tulee latinan sanasta 'omnibus', joka tarkoittaa 'kaikille'. Sanan alkuosa tulee sanasta 'omnis' ('joka, jokainen', monikossa 'kaikki') ja sanan loppuosa -bus on datiivin pääte. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. SKS, 1992. Heikel: Latinalais-suomalainen sanakirja. Otava, 1935.
Milloin täytyy sanoa joku, milloin jokin? 1194 Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi? Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen. http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Mikä on obliikvi? 3882 Obliikvi-sanaa käytetään yleensä kieliopillisessa termissä obliikivsija. Termi tulee latinasta (casus obliiquus, lat. obliquus=vino). Obliikvisija on alisteinen sija, ts. kaikki muut sijat paitsi nominatiivi ja vokatiivi. Kielitieteessä puhutaan myös obliikvilauseenjäsenistä. Subjekti ja objekti ovat tärkeimpiä semanttisia rooleja ilmaisevia ydinlauseenjäseniä ja niitä ilmaisevat sanat kuuluvat yleensä verbin pakollisiin seuralaisiin. Muita rooleja, joiden ilmaisut ovat tyypillisemmin lauseessa valinnaisia, ilmaistaan verbiin vähemmän tiukasti kiinnittyneillä niin sanotuilla obliikvilauseenjäsenillä. Lähteet: Uusi sivistyssanakirja (Otava, 1975) Nykysuomen käsikirja (Weilin + Göös, 1979) Johdatus kielitieteeseen (Ojutkangas et al., WSOY,...
Kotipaikkani nimi, maatila, on Punna ja asun itse Punnantiellä. Mistä tuo nimi tulee? Tutkin aikoinani Helsingin Yliopiston kirjastossa Lönnrotin sanakirjaa ja… 1455 Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta. Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Montako neljän tien risteystä (http://en.wikipedia.org/wiki/Crossroads_%28mythology%29) Suomessa on, ja millä paikkakunnilla ne sijaitsevat? 1551 Neljän tien risteyksistä Suomessa ei ole saatavilla tilastotietoa, tai tietoa siitä, missä tällaisia risteyksiä sijaitsee. Osa neljän tien risteyksistä on muutettu esimerkiksi kiertoliittymiksi. http://yle.fi/uutiset/polvijarven_teita_kuntoon_kaivosliikenteelle/5376… Uskomusperinteessä tietyille paikoille, kuten juuri teiden risteyksille, on annettu erilaisia merkityksiä. Nämä merkitykset saattavat vaihdella eri puolella maailmaa. Esimerkiksi kolmen tien risteys on tiibetiläisille hyvä merkki, eurooppalaisille pahaenteinen paikka, lappilaisten mielestä siellä kohtaavat maahiset ja hiidet, srilankalaisten uskomuksissa demonit. http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/11136 Juuri neljän tien risteyksen merkityksestä uskomusperinteessä ei...
Mikä on sukunimi "Keinonen" tausta ja merkitys? 1612 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava, 2000) saa seuraavat tiedot nimestä Keinonen: "1500-luvulta asti on Ristiinassa ollut Keino- eli Keinokangas-niminen talo. Nimen on arveltu sisältävän pyydystä merkitsevän sanan. Murteissa keino onkin 'polku, ansa, eräpolku'. A.V. Koskimies mainitsee Keinosen Ruskealasta, Liperissä 1642 Oloff Keinonen, Oulussa 1640 Matz ja Påfuell Keinonen."
Mikä on sukunimi "Mähönen" tausta ja merkitys? 2484 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Mähönen” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Mehvo(i)”, jonka taustalla ovat venäläinen nimi ”Mefodij” ja kreikkalainen nimi ”Methodius”. Toinen vaihtoehto on ”Makarios”, josta lienee syntynyt myös sukunimi ”Mähkönen”. ”Makarios” ja sen kantamuoto ovat merkinneet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/macario löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan ’siunattua, iloista’ (’blessed, happy’). Nimen ”Methodius” merkitykset taas ovat olleet osoitteesta http://www.behindthename.com/name/methodius löytyvän selityksen mukaan ’pursuit’ ja ’method’ eli ilmeisesti suomeksi jotakin sellaista kuin ’tavoittelu, toiminta, menetelmä,...
Turun Itäharjulla on lyhyt (alle 100 m) kadunpätkä, jonka nimi on Törtöskatu. Ruotsiksi Kottgatan. Mikä voisi olla selitys moiselle kadunnimelle? 2832 Mahdollinen selitys Törtöskadun nimelle löytyy Turun murteen sanasto II:sta (1985), josta löytyy Turun murteen sana ”törtöne”, joka tarkoittaa käpyä. Lisäksi sanastossa löytyy verbi ”törtöstä”, joka on yhtä kuin ”poimia käpyjä”. Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja (1984) vahvistaa käpyselityksen myös ruotsinkieliselle kadunnimelle Kottgatan. Sana ”kott” on yhtäkuin ”kävyt”. Näin ollen Törtöskadun selitys liittyy käpyihin tai käpyyn.