| Isovanhemmillani oli maatila (ilmeisesti) Äyräpäässä. Mistä saan tarkenpaa tietoa tästä tilasta? Isovanhempani joutuvat muuttamaan sodan jaloista, mutta minne… |
66 |
|
14.3.2024 |
|
Tietoa löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Suomen maatilat 1–5 – Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tiedot löytyvät myös digitoituina: https://sukutilat.sarka.fi/
Siirtokarjalaisten tie 1 - 4 ja osoitehakemisto |
| Haluaisin mahdollisimman paljon tietoa Fredriksbergissä, nykyisin Pasila, sijainneesta sikalasta. Armeijan? 1920-luvulla? Löytyisikö jokin kirja aiheesta? |
117 |
|
13.2.2023 |
|
Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998). Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä lisää paikan päällä... |
| Etsiskelisin tietoa siitä, millaista ihan jokapäiväinen arkinen elämä oli Suomessa maatiloilla. Tarvitsisin tietoa eritoten 1930-1940-luvuilta. Ihan siis vain,… |
298 |
|
11.12.2020 |
|
Tietoa aiheesta löytyy seuraavista teoksista:
Suomen maatalouden historia 2: Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle (2004)
Sata Sarkaa: Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904 – 2004 (2004)
Niemelä: Talonpoika toimessaan (2008)
Ranta: Naisten työt (2012)
Raija Kourin artikkeli Työssäoppiminen maalaistalossa: maatilalla riitti työtä ja touhua artikkeli on julkaistu Saviseudun Joulussa nro 23 (2011). Artikkelissa kuvataan maatalon elämää Loimaalla 1930-50-luvuilla.
Teppo Korhosen artikkeli Satakuntalaisen maatilan perinteinen työvuosi, yhteisö luonnon reaaliajassa sisältyy Laari 2012 –teokseen. Artikkeli käsittelee laajasti maatilan töitä 1800-luvulla.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Loimaan pääkirjaston... |
| Kuinka suuressa osassa Suomen lehmätiloista on navetoissa biokaasua hyödyntäviä järjestelmiä käytössä? (Vaihtoehtoisesti, kuinka suuri osa maito- ja lihakarjan… |
168 |
|
22.10.2019 |
|
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa kerrotaan (luku 7.1: Laitoksissa käsiteltävä lantamäärä ja laitosten sijoittuminen), että "Suomen biokaasulaitoksissa käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia lantaa, mikä on noin 1 % vuosittain muodostuvasta lantamäärästä (n. 20 milj. t/a)." Raportti kuvaa vuosien 2008-2010 tilannetta, joten tilanne lienee nyt jo toinen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481097/mttraportti103.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Biokaasulaitoksia voi olla myös yksittäisillä maatiloilla tai ne voivat olla useamman maatilan yhteisiä. Maatilojen biokaasulaitoksista löytyy tietoa selvityksistä ja raporteista, mm. alla olevien linkkien kautta,... |
| Omistamani maatilat ovat alun perin kruununtorpparitiloja. Mistä saan tietää, milloin ne on perustettu? Toinen tila on Kainuussa ja toinen Lapissa. |
1419 |
|
1.9.2017 |
|
Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portti -palvelusta löytyy aiheeseen liityvä artikkeli "Kruununtilojen katselmukseen liittyvät aineistot". Se sisältää tietoa kruununtiloista sekä niihin liittyvien asiakirjojen saatavuudesta. Koska myös kruununtorpat olivat kruununtiloja, saattaisi kyseinen artikkeli auttaa etsinnöissäsi. Tässä on linkki artikkeliin: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Kruununtilojen_katselmuksee…
Artikkelista käy esimerkiksi ilmi, että lääninhallitusten konttoreiden arkistoissa on asukkaanvaihdoksia koskevia asiakirjoja, jotka saattavat valottaa tilojen historiaa: "Kruununtilojen haltijainvaihdokset ja myös niissä syntyneet riidat käsiteltiin kuvernöörin toimesta. Asiain käsittely tuotti runsaasti talojen... |
| Tällainen asia on päätäni vaivannut: miksi joku iso maatila on kartano ja toinen ei? Asialla ei oikeastaan ole minulle mitään merkitystä, mutta tietämättömyys… |
2334 |
|
21.4.2016 |
|
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin.... |
| Onko teillä tietoa Kaarlejoen tilasta Paattisilla? Se kuului Iso-Heikkilään. Tai tietoa tanskalaisista meijeristeistä 1900-luvun alussa Suomessa? |
888 |
|
15.10.2012 |
|
Suuri maatilakirja, osa 1 vuodelta 1963 mainitsee Kaarlejoen tilan. Sen omistivat vuodesta 1961 Erkki Emil ja Eira Elina Selonen. Kirjasta kerrotaan tilan sijainti ja muita viljelytietoja.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Mourits Rasmussenin elämästä kertova kirja Meijeristi muistelee, jossa on kerrottu tanskalaissyntyisen Rasmussenin vaiheista Turun seudulla.
Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos Suomen juustonvalmistajat - Finlands ostberedare 1856-1948 vuodelta 1949. Siitä saattaisi löytyä lisätietoa.
|
| Olen etsinyt Urjalan isäntäluetteloa, jonka ilmeisesti Aulis Elo on koonnut. Mistä löytäisin sen? |
1937 |
|
9.12.2005 |
|
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
|
| Kirkkonummella on Kolsari niminen paikka. Mistä sana tulee/mitä kolsari tarkoittaa? |
1987 |
|
25.5.2004 |
|
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
