| Mikä on talvehtia sanan vastakohta. Jos linnut talvehtii etelässä, mitä voi sanoa, jos joku viettää kesää vaikka pohjoisessa? |
421 |
|
|
|
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein... |
| Vuosikymmeniä sitten filosofianopettajani hoki toisinaan ruotsinkielistä lausahdusta. Muistaakseni se meni näin: Tack för det vackra minne. Du väckt i mitt… |
379 |
|
|
|
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!” |
| Mistä löydyn runon, jossa pikkupoika kuuntelee kirkossa puhetta, jossa mainitaan, että meille on tulossa vauva ja hän kauhistuu, kun isä oli sanonut, ettei… |
301 |
|
|
|
Aino Suholan runo Suuri vieras löytyy kokoelmasta Jos ois joku, vaikka Jumala (Otava, 2008). |
| Löytyykö Alexander Popen runoa, jossa on kohta: "Fools rush in where angels fear to tread" käännettynä suomeksi mistään teoksesta? En tiedä runon nimeä. |
205 |
|
|
|
Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S... |
| Mikä on runossa mainittu "olkipylväs"? Nuoren, riuskan urosluteen mieli paloi vapauteen. Kutsuttuaan heimojoukon juhlasaliin sängynloukon urho päästä… |
271 |
|
|
|
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan. |
| Etsin Juha Mannerkorven runoa "Elin sittenkin.." |
105 |
|
|
|
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954. |
| Missä kokoelmassa on ensimmäisen kerran julkaistu Kirsi Kunnaksen runo Sateella? |
197 |
|
|
|
Sateella on kokoelmasta Tiitiäisen tuluskukkaro. |
| Kenen runo on ja miten jatkuu.. Keneltä minä pyytäisin keitä minulle velliä... |
404 |
|
|
|
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä." |
| -Runon alkaa: Piltti pieni pienoinen -Toisen runon alku: Kun mä synnyin tänne, niin kehtoon laittoi Vain tällaiset muistikuvat on, löytyykö runoja? |
243 |
|
|
|
Valitettavasti täsmälleen esitettyjen muistikuvien kaltaisia runoja ei löytynyt. Vastaan tulleista lähimmäs ensimmäistä osuu Immi Hellénin Piltti pienoinen, joka alkaa sanoin "Piltti pieni". Toinen puolestaan on varsin lähellä Mikko Katilan runoa Kun mä synnyin tänne..., jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat "Kun mä synnyin tänne, niin / äiti kehtoon pani". Katilan teksti tunnetaan myös Aarni Voipion säveltämänä lauluna, joka sisältyy mm. valikoimaan Pyhäkoululaulujen sävelmistö.13.04.1929 Walistuksen lasten lehti : Suomen lapsille ratoksi no 17 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto 01.01.1938 Varhaisnuoriso no 9 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Etsin tietoa mistä teoksesta tai yhteydestä löytyisi oheinen runo. "Näen sinut joskus ikkunan heijastuksessa Kuulen naurusi kaiun kahvilan tungoksessa Sinä… |
154 |
|
|
|
Runo on Jaakko Hämeen-Anttilan vuonna 2007 julkaistusta kokoelmasta Matkalla Marakandaan (s. 18). |
| Sydän raudaksi taottuna mikä Lauri Viidan runo |
218 |
|
|
|
"Riisu kuluneet matkasaappaasi, huuhtele jalkasi meressä / ja odota sydän raudaksi taottuna" runoili Toivo Pekkanen kokoelmansa Lähtö matkalle runossa Jäähyväiset. |
| Kuka on kirjoittanut lasten runon: Matti oli hiihtävinään yöllä unissasansa, yli taivaan revontulet loivat loimujansa...... MIstä löytäisin tämän runon… |
167 |
|
|
|
Matti oli hiihtävinään yöllä unissansa Lauri Pohjanpään runossa Joulupukin paja. Sen voi löytää esimerkiksi sellaisista joulurunojen antologioista kuin Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja tai Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut. Osa 1. Runo sisältyy myös Pohjanpään jouluaiheisia runoja sisältävään valikoimaan Jouluaatto : joulurunoja lapsille tai vanhemmille. |
| Anna-Riikka Carlsonin Eeva Kilpi -teoksessa on ihana Eeva Kilven runo, joka alkaa näin: Elää niin kuin kasvi minä tahtoisin niin kkuin puu vain kasvaa ja… |
749 |
|
|
|
Runo on Kilven vuonna 1982 ilmestyneestä kokoelmasta Ennen kuolemaa. |
| Runo Tunturilla alkaa seuraavasti: "Puro juoksee tunturilla, ja jos jaksan kiivetä, voin juoda jumalten vettä sen kirkkaasta pyörteestä. Alla aukeaa hyinen… |
431 |
|
|
|
Aulikki Oksanen on aivan oikea ehdotus kyseisen runon kirjoittajaksi. Tunturilla sisältyy hänen kokoelmaansa Kolmas sisar (Siltala, 2011). |
| Etsin runoa, josta muistan vain säkeen: "on noustava vuorta" ja sanan "samppanjakamppanja" Muistaakseni runon on kirjoittanut Ilpo Tiihonen. |
106 |
|
|
|
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8) |
| Linkki maailman runouteen eli Suomen ainoa käännöslyriikan tietokanta. Voitteko panna ihan yksiselitteisen ja rehellisen rastauksen, onko tämä palvelu tuhottu… |
382 |
|
|
|
Linkki maailman runouteen-käännöstietokantaa ollaan siirtämässä Kirjasampoon. Työ vie aikaa, eikä meillä täällä Lahden kaupunginkirjastossakaan ole tietoa valmistumisen aikataulusta. Runot tulevat aikanaan osaksi Kirjasampoa. Olemme lisänneet uusia käännösrunoja Kirjasampoon jo nyt kirjallisuusaikakauslehdistä (Parnasso, Tuli & Savu jne). Antologioiden käsittelyyn resurssimme eivät enää riitä. Kirjasammon Haku-laatikkoon voi kirjoittaa tekijän nimen tai sanoja runon nimestä tai alkusanoista. Esimerkiksi runon nimi: Dupleksi tai runoilija: Fulton, Alice tai runon alkusäkeet: Korkealle pyrki henkeni |
| Kuka on suomentanut Edith Södergranin runot Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni kokoelmasta Elämäni,kuolemani ja kohtaloni? |
181 |
|
|
|
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia". |
| Saaritsan runo, julkaistu Kulttuurivihkoissa 1973. Aiheena Allende. Puhutaanko jotain näyttämöstä vai olenko vain itse visualisoinut sen, kun siinä on kohta,… |
203 |
|
|
|
Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot. |
| Kirjastonhoitaja Haluan kysyä erään suomalaisen runon nimeä. Löysin jokin aika sitten instagramista Pentti Holapan kirjoittaman runon. Se oli hyvin kaunis… |
210 |
|
|
|
Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997). |
| Missä Tuomas Anhavan runoteoksessa on runosarja Taimen asuu koskessa? Kaj Chydenius on säveltänyt ko. sarjan. Apricus-kuoro esittää sen Chydeniuksen… |
159 |
|
|
|
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat... |
Kysy kirjastonhoitajalta