| Löytyykö jostakin runoantologiasta (esim. Tuhat laulujen vuotta) Antonio Machadon runoa "Oda a Guiomar"? Etsin tätä säettä: De mar a mar entre los dos la… |
58 |
|
|
|
Kaivattua runoa ei tutkimistani antologioista löytynyt. Tuhat laulujen vuotta sisältää Machadolta runot El limonero lánguido (Riutuva sitruunapuu), Las tierras de Alvargonzález (Alvargonzálezin maa) ja Anoche, cuando dormia (Näin eilen unta). Kaksi ensin mainittua on myös Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. Uskonnollisten runojen kokoelmat Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni sisältävät kumpainenkin yhden Machadon runon: Ylösnousemus (Lähteenkirkas hiljaisuus) ja Valituslaulu (Suurempi kuin sydämeni). |
| Kysyisin runoa, jossa kesän päättyessä mietitään missä se kesä on ja todetaan että se on vain unelmissa. Kirjoittajankin nimi on hukassa, ehkä Kerstin? |
63 |
|
|
|
Valitettavasti sekä kaivattu kesäruno että sen kirjoittajan nimi jäivät kadoksiin. Runoilevia Kerstineitäkin tutkin toiveikkaasti, mutta kaikilta sen nimisiltä lyriikkaa julkaisseilta en onnistunut saamaan näytteitä tarkasteltavakseni. |
| Oiva Paloheimolla on runo/rukous, joka alkaa: Yläpuolella arkisten askarten, Herra kasva mun anna. Yli turhien tuskien siivitä,nosta ja kanna. Mi on turhaa,se… |
87 |
|
|
|
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Etsin Eeva Kilven runoa, joka meni jotenkin niin, että ”sinä olet ollut jossain kaukana…” ja lopussa muistaakseni oli, että runon kertoja kysyy, joko olet… |
85 |
|
|
|
Kaivattu runo löytyy Eeva Kilven Animalia-kokoelmasta. Sisällysluettelossa sen nimeksi on merkitty ensisäkeen mukaisesti Se että on kerran käynyt kaukana. |
| Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa puhutaan äidistä? |
65 |
|
|
|
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken... |
| Etsin runoa, jonka juoni menee kutakuinkin näin: Ihmiset juhlivat (tai ovat ainakin kokoontuneet yhteen) ja havahtuvat kesken kaiken kuuntelemaan upeaa linnun… |
78 |
|
|
|
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan." |
| Mistä löydän Mika Waltarin runon Ihmisen poika? |
79 |
|
|
|
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978. |
| Lauri Viita Kirkonmenot Kun pappi väsyy kiistämään ja katsoo kanttoriin ja rahvas ryhtyy niistämään ja veisaa, veisaa niin käy haavi sielut riistämään ja vie… |
155 |
|
|
|
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96) |
| Onko Aleksandr Puškinin runosta Klevetnikam Rossii eli Venäjän panettelijoille olemassa suomennosta? Ja jos on, mistähän se löytyisi? |
74 |
|
|
|
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille. |
| Hakusessa Elvi Sinervon runo, joka käsittelee vuonna 1945 syntynyttä ikäluokkaa |
148 |
|
|
|
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa." |
| Etsin runoa, joka alkaa: Voi meitä, voi tyhjien kaivojen kansaa... |
90 |
|
|
|
Tyhjien kaivojen kansa on Helvi Juvosen runo kokoelmasta Kuningas Kultatakki (WSOY, 1950). |
| Kenen runossa on ajatus, että iän myötä oppii valitsemaan mihin kuuseen kurkottaa tai mihin katajaan kapsahtaa? Mistä kirjasta se mahdollisesti löytyisi? |
70 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut kaivattua runoa tutkimani ikääntymisaiheisen lyriikan joukosta löytämään. Tuntisikohan joku lukijoistamme tämän? |
| Onkohan Rupert Brooken runoa "The Great Lover" suomennettu? |
56 |
|
|
|
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon. |
| Onkohan Philip Larkin runoa "This Be The Verse" koskaan suomennettu? |
84 |
|
|
|
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet. |
| Rakastan sinua enemmän kuin näet, enemmän kuin sanat voivat sanoa, enemmän kuin päivänvalo valaisee... Onko tämä jonkun Eeva-Liisa Mannerin runon alku? |
108 |
|
|
|
Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia. |
| Yhdellä ystävällä on runo hukassa. Tuleeko sinulla mieleen, kenen runosta voisi olla "sinä yönä hän pesi kuun"? |
99 |
|
|
|
"Sinä yönä / hän pesi minulle kuun" päättyy Eeva Tikan Odotus ja ilo -kokoelman aloittava runo Kun äiti oli kuollut (nimi sisällysluettelosta). |
| Onko runo Yrjö Jylhän? |
72 |
|
|
|
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat. |
| Kuinka alkaa laulu, jossa lauletaan ..ja olet pakras ystävä ja ainoo iloni. |
147 |
|
|
|
Kyseessä on mitä todennäköisimmin kansanlaulu Lapsuuden ystävälle.Laulu siis alkaa sanoin: "Sä kasvoit neito kaunoinen..."Sanat löytyvät kokonaisuudessaan esim. täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Lapsuuden_yst%C3%A4v%C3%A4lle |
| Kaksi kysymystä: Missä kerrottaisiin, miten kuolemaa käsitellään/on käsitelty runoudessa? Onko mitään, missä kerrotaan miten raamatullisilla viitteillä on… |
77 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman ja surun runous: Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman suru ja runous | Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto | Finna.fiSuruprosessin jäsentymisestä runojen avulla. Opinnäytetyössä hyvät viittaukset ja lähdeluettelo, josta on varmasti apua.Samalta kirjoittajalta julkaistu myös artikkeli aiheesta: MIIA MUHONEN: Runous apuna surun kokemuksen jäsentämisessä – KirjallisuusterapiaLaura Pitkänen on tutkinut kuoleman ilmauksia suomalaisessa loitsurunoudessa: Levossa levänneet, homehessa huokuneet: Kuoleman ilmaukset suomalaisessa loitsurunoudessa | Tampereen yliopisto - Trepo | Finna.fi Lauri Viita on käsitellyt kuolemaan runoissaan. Siitä Mikko Turusen artikkeli:... |
| Uuno Kailas on kirjoittanut runon, joka alkaa näin: Kesäpäivänä peräti hyvällä miellä... Sen yhteydessä mainitaan usein " vanha tarina uusin sanoin. Onko… |
180 |
|
|
|
Hei,Vaikka Kailas olikin varsin kriittinen julkaistujen runojensa suhteen, tämä Säästäjä-lehdessä 1927 ilmestynyt "Muurahainen ja hyttynen" -runo lienee julkaistu sellaisenaan kuolemansa jälkeen ilmestyneessä Punajuova-kokoelmassa. Tuo "vanha tarina uusin sanoin" viitannee siihen, että kyseessä on versiointi Aisopoksen Muurahainen ja heinäsirkka -faabelista. |