| Missä Eeva-Liisa Mannerin runossa puhutaan äidistä? |
53 |
|
|
|
Äiti-aihe ei ole kovinkaan tavallinen Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Useimmin äidit esiintyvät hänellä pelkkinä mainintoina: "Eurydike, / sisar, kaipaus, / vaimo, ehkä äiti, -- " (Orfeus Manalassa. 2 ; kokoelmassa Orfiset laulut), "Mikä kostea pimeä sykkivä avaruus, / minkä kärsivällisen äidin kohtu -- " (Duo ; Orfiset laulut), "Sävel on surullinen ja oudon kiivas, / vain siellä täällä jokin arabialainen nauha, / kun äiti liittää kuluneita loppuja / jyrkkään perinteiseen kulkuun -- " (Misericordia ; Fahrenheit 121), " -- sinne missä ilta / on syvin tummien puiden alla, / yön äiti." (Polku metsän läpi ; Fahrenheit 121). Varsinaisesti äidistä puhuu ainakin Mannerin esikoiskokoelman Mustaa ja punaista (1944) runo Valkea uni: "Näin äsken... |
| Etsin runoa, jonka juoni menee kutakuinkin näin: Ihmiset juhlivat (tai ovat ainakin kokoontuneet yhteen) ja havahtuvat kesken kaiken kuuntelemaan upeaa linnun… |
64 |
|
|
|
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan." |
| Mistä löydän Mika Waltarin runon Ihmisen poika? |
70 |
|
|
|
Ihmisen poika ilmestyi alunperin vuonna 1929 Waltarin runokokoelmassa Muukalaislegioona. Se sisältyy myös valikoimaan Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978. |
| Lauri Viita Kirkonmenot Kun pappi väsyy kiistämään ja katsoo kanttoriin ja rahvas ryhtyy niistämään ja veisaa, veisaa niin käy haavi sielut riistämään ja vie… |
111 |
|
|
|
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96) |
| Onko Aleksandr Puškinin runosta Klevetnikam Rossii eli Venäjän panettelijoille olemassa suomennosta? Ja jos on, mistähän se löytyisi? |
65 |
|
|
|
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille. |
| Hakusessa Elvi Sinervon runo, joka käsittelee vuonna 1945 syntynyttä ikäluokkaa |
103 |
|
|
|
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa." |
| Etsin runoa, joka alkaa: Voi meitä, voi tyhjien kaivojen kansaa... |
78 |
|
|
|
Tyhjien kaivojen kansa on Helvi Juvosen runo kokoelmasta Kuningas Kultatakki (WSOY, 1950). |
| Kenen runossa on ajatus, että iän myötä oppii valitsemaan mihin kuuseen kurkottaa tai mihin katajaan kapsahtaa? Mistä kirjasta se mahdollisesti löytyisi? |
68 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut kaivattua runoa tutkimani ikääntymisaiheisen lyriikan joukosta löytämään. Tuntisikohan joku lukijoistamme tämän? |
| Onkohan Rupert Brooken runoa "The Great Lover" suomennettu? |
49 |
|
|
|
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon. |
| Onkohan Philip Larkin runoa "This Be The Verse" koskaan suomennettu? |
65 |
|
|
|
Philip Larkinin lyriikkaa on kaiken kaikkiaan käännetty suomeksi hyvin vähän, mutta This be the verse kuuluu harvalukuisiin Larkin-suomennoksiin: Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -antologiasta löytyy Risto Ahdin suomenkielinen tulkinta Tässä sinulle säkeet. |
| Rakastan sinua enemmän kuin näet, enemmän kuin sanat voivat sanoa, enemmän kuin päivänvalo valaisee... Onko tämä jonkun Eeva-Liisa Mannerin runon alku? |
87 |
|
|
|
Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia. |
| Yhdellä ystävällä on runo hukassa. Tuleeko sinulla mieleen, kenen runosta voisi olla "sinä yönä hän pesi kuun"? |
89 |
|
|
|
"Sinä yönä / hän pesi minulle kuun" päättyy Eeva Tikan Odotus ja ilo -kokoelman aloittava runo Kun äiti oli kuollut (nimi sisällysluettelosta). |
| Onko runo Yrjö Jylhän? |
61 |
|
|
|
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat. |
| Kuinka alkaa laulu, jossa lauletaan ..ja olet pakras ystävä ja ainoo iloni. |
113 |
|
|
|
Kyseessä on mitä todennäköisimmin kansanlaulu Lapsuuden ystävälle.Laulu siis alkaa sanoin: "Sä kasvoit neito kaunoinen..."Sanat löytyvät kokonaisuudessaan esim. täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Lapsuuden_yst%C3%A4v%C3%A4lle |
| Kaksi kysymystä: Missä kerrottaisiin, miten kuolemaa käsitellään/on käsitelty runoudessa? Onko mitään, missä kerrotaan miten raamatullisilla viitteillä on… |
64 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman ja surun runous: Sanoja surun sanattomuuteen - Kuoleman suru ja runous | Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto | Finna.fiSuruprosessin jäsentymisestä runojen avulla. Opinnäytetyössä hyvät viittaukset ja lähdeluettelo, josta on varmasti apua.Samalta kirjoittajalta julkaistu myös artikkeli aiheesta: MIIA MUHONEN: Runous apuna surun kokemuksen jäsentämisessä – KirjallisuusterapiaLaura Pitkänen on tutkinut kuoleman ilmauksia suomalaisessa loitsurunoudessa: Levossa levänneet, homehessa huokuneet: Kuoleman ilmaukset suomalaisessa loitsurunoudessa | Tampereen yliopisto - Trepo | Finna.fi Lauri Viita on käsitellyt kuolemaan runoissaan. Siitä Mikko Turusen artikkeli:... |
| Uuno Kailas on kirjoittanut runon, joka alkaa näin: Kesäpäivänä peräti hyvällä miellä... Sen yhteydessä mainitaan usein " vanha tarina uusin sanoin. Onko… |
153 |
|
|
|
Hei,Vaikka Kailas olikin varsin kriittinen julkaistujen runojensa suhteen, tämä Säästäjä-lehdessä 1927 ilmestynyt "Muurahainen ja hyttynen" -runo lienee julkaistu sellaisenaan kuolemansa jälkeen ilmestyneessä Punajuova-kokoelmassa. Tuo "vanha tarina uusin sanoin" viitannee siihen, että kyseessä on versiointi Aisopoksen Muurahainen ja heinäsirkka -faabelista. |
| Miltä vuodelta on V.A. Koskenniemen runo Kirjanoppineet? |
68 |
|
|
|
Hei,Varhaisin julkaisu näyttäisi olevan julkaisussa Aika 15.05.1908 no 10https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/499585?page=13Painettuna myös samana vuonna ilmestyneessä runokokoelmassa "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja". Jompi kumpi lienee ensijulkaisu, mutta joka tapauksessa julkaisuvuosi on 1908. |
| Missä Tuomas Anhavan runossa sanotaan ’Pimeässä kulje hitaasti’? |
269 |
|
|
|
"Pimeässä liiku hitaasti." on viimeinen säe Anhavan kokoelman Kuudes kirja (1966) runossa Jokainen joka uskoo (nimi sisällysluettelosta). |
| Mikä runo ja kenen? Niin paljon on vuosien mittaan särkynyt sydämeni seiniä vasten. En valita. Tuli tilaa. Mahtuu tapahtumaan suurempia asioita. |
47 |
|
|
|
Sisimpään tilaa suurempia tapahtumia varten tulee Pentti Saaritsan Suite mignonne -sikermän toisessa runossa (sisällysluettelossa ensisäkeen mukaan Paljon pientä ja kaunista), joka sisältyy vuonna 1979 julkaistuun kokoelmaan Mitä näenkään. |
| Kenen runosta tämä on ja mikä on runon nimi, missä ja milloin julkaistu. Tekoäly tarjosi sekä Eino Leinoa että Hellaakoskea. Luotan nyt ihmiseen tässä asiassa… |
102 |
|
|
|
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä. |