lyriikka

Tilaa aihepiirin lyriikka RSS-syöte
698 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistähän löydän Hannu Salakan runon, missä hän pohtii elämässä tehtyjä valintoja. ".. ja vaikka mahdollisuuksia valita olisikin ollut useampi.." tyylisesti… 74 Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan,  / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- "
Mistä löydän runon, jonka sanat päättyvät: "ja nenät niistettiin siihen servettiin."? 128 Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Kuka runoilija sanoi, kun häneltä kysyttiin, mitä uusi runokokoelma pitää sisällään, suunnilleen niin, että ainahan minä kirjoitan näitä samoja uusia runoja… 54 Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
Pippan laulu : THE year ’s at the spring, And day ’s at the morn; Morning ’s at seven; The hill-side ’s dew-pearl'd; The lark ’s on the wing; The snail ’s on… 59 'Pippan laulu' Elina Vaaran suomentamana sisältyy Robert Browningista kertovaan osuuteen Vappu Roosin kirjassa Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja. Vaaran runokokoelmissa on joitakin hänen maailmanrunouden käännöksiään, mutta Pippan laulua ei ainakaan tutkimiini kirjoihin sisältynyt, eikä Roosin Browning-teosten ja -suomennosten listauksessa mainita, mistä Vaaran Pippa-katkelma on peräisin. Tämän enempää ei Browningin draamarunoelmaa Pippa passes näytä suomeksi tulkitun. Alkukielisenä sen voi lukea esimerkiksi Google-kirjoista: Pippa passes. King Victor and King Charles. The return of the Druses. A sou... - Google Books
Mistä Lorcan runokokoelmasta on kyseinen runo ja kuka sen on kääntänyt: "Läpi laakerin oksien käy kaksi kyyhkyä tummaa. Oli toinen aurinko ja toinen kuu. Oi… 59 Aale Tynnin suomennos García Lorcan runosta Casida IX: De las palomas oscuras sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Siinä sen nimenä on yksinkertaisesti Laulu. Ylioppilaslehdessä julkaistiin 1960-luvulla Pentti Saaritsan tulkinta samasta runosta nimellä Tummien kyyhkyjen Casida. Sen voi lukea Kalevi Seilosen toimittamasta kirjasta Toistasataa runoilijaa : runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä.Casida IX: De las palomas oscuras on peräisin García Lorcan postuumisti julkaistusta kokoelmasta Diván del Tamarit. Sitä ei ole kokonaisuudessaan suomennettu. Yksittäisiä runoja siitä on Matti Rossin suomentamina valikoimassa Runoja (myöhemmät painokset nimellä Andalusian lauluja), ei kuitenkaan tätä.
Mistä kokoelmasta löytyy Aale Tynnin suomentama John Donnen runo The sunne rising? 74 John Donnen runo Auringonnousu löytyy Aale Tynnin suomentamana esimerkiksi antologiasta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa.
Haluaisin löytää runon, jossa sanotaan suunnilleen näin: "Rajattua aikaa voi tarvittaessa venyttää keskeltä". Muistan napanneeni lukiossa pitkän matematiikan… 93 "Rajattua aikaa voi tarvittaessa venyttää keskeltä" on runo Marja-Leena Aarnion vuonna 1989 julkaistussa kokoelmassa Yhtälö.
Miten meni Einari Vuorelan runo,missä on säe" mulla on kaksi vahvaa kättä, sinulla silmät niin syvät". 213 "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät." – Näihin säkeisiin päättyy Yön kasvot -kokoelmaan (1923) sisältyvä runo Yhteenmeno.
Etsin mitallista uskonnollista runoa: "Täällä, tänäänkö täällä, on syntynyt kuningas, leijona Juudan heimon,…" 72 Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen...
500 kg lihaa -yhtyeen Köyhänä-kappaleessa on käytetty Aaro Hellaakosken tekstiä. Millä nimellä kyseinen runo on julkaistu, ja mistä teoksesta se löytyy… 129 Köyhänä on runon nimi; se julkaistiin alun perin Hellaakosken vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Uusi runo.
Minkä nimisessä kirjassa on Lauri Viidan Satiirinen sarja? 110 Satiirinen sarja on Pekka Kostiaisen säveltämä laulusarja Lauri Viidan runoihin. Tekstit ovat yksittäisiä runoja Viidan Betonimylläri-kokoelmasta; Viita ei ole niitä ryhmitellyt tai nimennyt erilliseksi kokonaisuudeksi.
Vuonna 1989 Niilo Rauhalan Leena-vaimo sanoi, että Niilo on uudelleensuomentamassa laulua "Halk' iltaruskon auerman", koska laulussa on nykysuomalaisille… 147 Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
Missä Jaan Kaplinskin runossa puhutaan keväästä, miten ei koskaan tottua siihen, että tuomet taas kukkivat... ja yleensä miten aika rientää 184 Kaplinskin säkeillä "Uskomatonta: / kuin ensi kertaa jälleen / kukkivat tuomet" alkava runo löytyy mm. Ilta tuo takaisin kaiken -kokoelmateoksesta Anja Salokanteleen kääntämänä (Kustannusliike Parkko 2021, s. 155). Runo on ilmestynyt v. 1982 kokoelmassa nimeltä Raskasta kevyeksi tulla.
Missä runossa sanotaan "huhtikuun siniset illat " ? Arvo Turtiaisen runo : 108 Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä. 
Mistä kirjasta löydän Hilja Haahtin runon, jonka hän on kirjoittanut Tampereen kirkon Simbergin maalaamista köynnöstä kantavista pojista. 124 Runo Elon seppelen kantajat sisältyy Haahdin Valittujen runojen 2. laajennettuun painokseen vuodelta 1926.
Lauri Pohjnpään runosta: ”Silloin astui esiin munkkivanhus. Kalpehissa kasvoissansa paloi kauniit, syvät, ihmeelliset silmät. Katsoi ympärilleen hymyillen… 116 Pohjanpään Pääsiäinen-runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Kärsimys ja elämä : uskonnollisia runoja (WSOY, 1936). Se sisältyy myös valikoimaan Valitut runot.
Pentti Saarikoskella on runossaan Kuun kasvot säkeet: "Kivi ui, on poikasi kotiintulon päivä". Muistan yhyttäneeni tämän uivan kiven troopin aikasemmastakin… 94 Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde...
Mikä runo on kyseessä? Runon alku:Vanhat vaimot, ruskettuneet ja huivipäiset astelevat nurmikolla luutineen lakaisten syksyn….. Runon loppu: miksi surette… 107 Muisteltu runo on Yrjö Jylhän Kevätluutia kokoelmasta Toiviotiellä.
Kenen runo? Olipa kerran kurki, joka yhdellä jalalla eli, Ja päätänsä riiputteli, Ja yhtenään mietiskeli: “Olisinpa surkea, jos muistuttaisin kurkea.” 508 Kysymyksen runo on Kirsi Kunnaksen Kurki kokoelmasta Tiitiäisen satupuu.
Etsin Lauri Viitan runoa, jossa muistaakseni kohta: "Olisinpa surkea, jos muistuttaisin kurkea". Mistähän runosta mahtaa olla kyse? 152 Säkeisiin "Olisinpa surkea / jos muistuttaisin kurkea." päättyy Kirsi Kunnaksen runo Kurki, joka sisältyy kokoelmaan Tiitiäisen satupuu.