laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1242 osumaa haulle. Näytetään tulokset 501–520.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka suomalainen ( turkulainen?)nainen lauloi Beirutista 80- luvulla? 296 Beirutista lauloi Marketta Saarinen. Kappale sisältyy LP-levylle Kannunkantaja (1983). https://www.youtube.com/watch?v=Hi3M1xBt5Yg&list=OLAK5uy_me6iHSRXjR0xi1gPzzm3taYeh6mLnq0zE&index=8&t=0s
Kuka laulaa Belyje rozy (Valkoinen ruusu) kroatiaksi? 233 Laulaja vaikuttaisi olevan Maja Blagdan. Kappale on kroatiaksi Bijele Ruže.
Äitini lauloi minulle - 50-luvulla seuraavaa laulua Puus istuvi varista viisi tai kuus heille laulavi lapsoset näitä. Oi minne nyt lähdette kylmä kun on jo… 501 Laulu "Varis-leikki" alkaa: "Puuss' istuvi varista viisi tai kuus', He laulavat lapsilleen näitä". Laulun on tehnyt Sofie Lithenius (1847-1926), tosin nuotissa lukee laulun nimen alapuolella: "Vanhan laulun mukaan". Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansako[u]luja ja lastentarhoja varten. Ensim[m]äinen vihko" (osaksi mukaellut, osaksi säveltänyt Sofie Lithenius, Otava, 1892,  s. 16-17). Lauluun on myös leikkiohje. Leikkiin osallistujat on jaettu äiteihin ja tyttäriin ja yksi leikkijöistä on Missi (tai Misse), joka laulaa tuon "tu tuu" -osuuden. Nuotissa on laulun melodia ja suomenkieliset sanat. Sofie Litheniukselta on ilmestynyt myös ruotsinkielinen nuotti "Små sånger och lekar för...
Pitäisi löytää viime sotien aikaisia kenttä- ja korsulauluja sisältäviä laulukirjoja. Löytyykö näitä? Onko siviileillä mahdollisuus käyttää… 261 Tässä muutama Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvä nuottikirja: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1090879?lang=fin https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1728398?lang=fin https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907?lang=fin Tästä linkistä voit tutkia muiden kirjastojen kokoelmista löytyviä nuottikirjoja: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&lookfor=korsulaulut&type=AllFields Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto on avoin yliopistokirjasto. Lisätietoa kirjastosta ja sen käytöstä löydät täältä: https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/palvelut
Onko tietoa missä laulussa lauletaan: "alla oksien kaaren istun kanssa ystävän raapustaen tarinaa, joka kertoo ja salaisuuden ikivanhan tietäjän" ja "kuinka… 315 Emme valitettavasti saaneet selville, mistä laulusta sanat ovat. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
Laulun sanat menevät: Eerik, Henrik ja Julius, heillä on parta. Kaapparilaivaan he tulla saa. Mikä laulu tämä on? Laulettiin koulussa 70-luvun alussa. 706 Laulu on nimeltään "Kaapparilaiva". Se alkaa: "Jokaisen miehistä kaapparilaivan täytyy partansa kasvattaa!" Sävelmä on hollantilainen kansansävelmä. Nämä suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu sisältyy nuottiin "Tie musiikkiin : Musica II" (Erkki Pohjola, Egil Cederlöf, FM4646) ja Mauri Kunnaksen kuvittamaan "Seikkailijan laulukirjaan" (Otava, 2011). Laululla on myös toinen suomenkielinen nimi "Partasuut" ja sanoitus, jonka tekijä on tuntematon. Se alkaa: "Kaapparilaiva nyt matkalle lähtee". Parta on Artulla, Pertulla ja Nestorilla. Niina Bellin kirjassa "Pikku juttu : musiikkisatukirja lapsille" laulu on myös nimellä "Partasuut" (sanat, esitys äänitteellä). Sen ensimmäinen säkeistö on samanlainen kuin...
Laulun nimi on hukassa sanat menee näin se muisto joka tekee kipieää ja On mies laulaja 862 Kappale on nimeltään "Rakasta mua juuri näin". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Laulu alkaa: "Rakasta mua juuri näin ole tänään sylissäin". Kertosäkeessä lauletaan: "Ja pidä hyvänä mua että jää se muisto joka tekee kipeää". Laulun ovat levyttäneet Kai Tapani, Juhamatti, Ville Leinonen, T. T. Purontaka ja Jouko Seppänen.   Lähde: Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Onko saatavilla nuottia Italian euroviisuun 'Si' vuodelta 1974. Suomeksi 'Niin', esittänyt ainakin Lea Laven. 910 Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat. Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Onko olemassa Kasakkalaulun sanoitusta kokonaisena? Yön halki kiitää nyt ratsuparvi kasakoiden kannukset kiiltävät ja tuulessa viitta hulmuaa: Uljaat on miehet… 1466 "Yön halki kiitää ratsuparvi kasakoiden" -säkeellä alkavan sanoituksen on tehnyt Kauko Käyhkö salanimellä K. Kirsi. Sen on levyttänyt Kipparikvartetti nimellä "Kasakkapatrulli" ja Frederik nimellä "Kasakkapartio". Vaikka monissa julkaisuissa laulua sanotaan venäläiseksi kansanlauluksi, Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun on säveltänyt Lev Knipper. Laulun alkuperäinen nimi on Kansalliskirjaston tietokannan mukaan "Poljuško, pole" ja Fono-tietokannan mukaan "Poljushko-pole", mutta laulun alkuperäinen nimi saatetaan translitteroida monella muullakin tavalla, esim. "Poljushko polje" tai "Poljushka polje". Kauko Käyhkön sanoitus sisältyy seuraaviin julkaisuihin (sanoituksissa on pieniä eroja):...
Hukassa laulut: "sinä et saa potkaista lehmää" ja "teen keväthuoltoa syksyllä". Automatkalla radiosta kuullut kappaleet ovat jääneet mieleen, niiden esittäjät… 460 Emme valitettavasti tunnistaneet kappaleita. 
Vanha lastenruno jota kysyjän äiti esitti 1930-luvulta lähtien. Äiti oli syntynyt 1917. "Ajetaanpa autolla mummolaan mummon makeita maistamaan. Nyt lähden… 1357 Runo on nimeltään "Maitoparran Petsamonmatka" (tai "Maitoparran Petsamon matka") ja se tunnetaan myös lauluna. Laulu alkaa: "Nyt ajan autolla mummolaan mummoni makeita maistamaan." Sanat on kirjoittanut Martti Korpilahti ja sävelmä on "vanha lastensävelmä" eli ilmeisesti kansansävelmä. Runo sisältyy esimerkiksi Aarni Penttilän "Aapiskukkoon" (Gummerus, useita painoksia, 1. painos 1938) ja kirjaan "Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta" (WSOY, 1993, s. 215). Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Korpilahti, Martti: "Varpunen : koulujen ja kotien lauluja" (Gummerus, 1926, s. 24-25) ja "Lasten omaan laulukirjaan", osaan 3 (toimittanut Aarne Porko, Fazer, 1963, s. 42-43). Näissä on nuotinnos kosketinsoittimelle ja molemmissa melkein samanlainen, mutta...
Tiedustelisin lapsena koulussa laulamastani laulusta... Muistan osan sanoista, mutta en kaikkia.. Tässä muistamani: Mä tunsin kerran neitosen, herttaisen… 446 "Mä tunsin kerran neitosen" -nimellä laulu löytyy nuotista "Musiikin maailma : Musica III", jonka ovat toimittaneet Erkki Pohjola ja Egil Cederlöf (Fazer, 1969). Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Kyllikki Solanterä. Samoin sanoin laulu löytyy myös nimellä "Sua muistelen". "Musiikin maailma" -nuotin mukaan laulu on alun perin amerikkalainen kansanlaulu "A-roving". Englanninkielinen sanoitus alkaa: "In Plymouth town there liv'd a maid". Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia. "Harhailin"-niminen versio alkaa: "Ol' Plymouthissa neitonen hurmaava neitonen". Sen on sanoittanut Kullervo eli Tapio Lahtinen. "Riiaamassa"-niminen versio alkaa: "On Plymouthissa kaunotar, voi neidot nuoret". Sen on sanoittanut...
Kurjet 705 Etsit ilmeisesti tietoa Kurki-kappaleesta, jonka kertosäe alkaa ei vapaata vangita voi -lauseella. Kappaleen on säveltänyt Kai Hyttinen ja sanoittanut Vexi Salmi. Kurki-kappale löytyy Lahden kaupunginkirjastosta nuottina (esim. Suuri toivelaulukirja 8), karaokelevyltä (Finnhits karaoke 1 Suosikki-iskelmät 1) sekä CD-levyiltä (esim. Kai Hyttinen: 20 suosikkia - Dirlanda).
Päässäni on soinut taas pitkästä aikaa laulunpätkä, jossa lausutaan mm. näin: "Kalevi haluaa tuon raketin punaisen" Ja jotenkin kuulen siinä Brita Koivusen… 576 Kappaleen nimi on "Kalevi kyselee" ja esittäjä on Vieno Kekkonen. Levytys on vuodelta 1963. Laulu alkaa: "Äiti, äiti, hei äiti mitä teet ja miks sä sitä teet". Laulussa toistuu lause: "Nyt Kalevi haluaa tuon raketin punaisen." Tämän jazziskelmän on sanoittanut suomeksi Kari Tuomisaari. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Dat dere", ja sen on säveltänyt Bobby Timmons ja sanoittanut Oscar Brown Jr. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta mistään painettuna, mutta sanat voi kuunnella äänitteeltä.   Lähteitä: Vieno Kekkonen: Kalevi kyselee (YouTubessa): https://www.youtube.com/watch?v=OgfVACrZ1qM   Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi/    
Missä laulussa lauletaan no joo ja niinpä niin niin tarzanille vastattiin? 1241 Laulu on nimeltään "Tarzan Saimaalla". Se alkaa: "No joo ja niinpä niin kun kerran luontoa suojeltiin". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulun melodia on kansansävelmä "King Edward The XIII". Sanat lauluun on kirjoittanut Jukka Itkonen. Sen on levyttänyt Pedro's Heavy Gentlemen vuonna 1991. Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/ "Tarzan Saimaalla" YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=A6jVTZjJh1w  
Mitä tarkoittaa kisaoweela? Sanasta lauletaan Seitsemän seinähullua veljestä -kappaleessa Banaania poskeen. Mitä kieltä tämä kisaoweela on? 4938 Emme löytäneet tietoa sanasta. Voi myös olla, että se on sanoittajan keksimä sana, eikä mitään oikeaa kieltä.
Löytyneekö suomenkielisiä sanoja lauluun "Byssan lull kokar kittelen full det komma tre vandringsmän på vägen den ene han är blins den andre han är halt en… 1358 Sauvo Puhtila on sommitellut suomenkieliset sanat Evert Tauben lauluun Byssan lull. Suomeksi laulun nimi on tosiaankin Hoplallaa, pata kiehua saa. Sanat löytyvät mm. teoksista Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Lehtelä, Tammi 2009) ja peruskoulun musiikin oppikirjaan Musica 3 : musiikin maailma (toim. Erkki Pohjola ja Egil Cedrlöf, 1972). Ensin mainittu teos näyttää löytyvän verkkokirjastosi kokoelmista. https://rutakko.verkkokirjasto.fi/#/ https://finna.fi/ https://kansalliskirjasto.finna.fi/  
Onko tanskankielistä laulua "Det er så yndigt at følges ad" suomennettu? Suurkiitos jälleen kerran avusta! 265 Grundtvigin tekstiä C. E. F. Weysen lauluun "Det er så yndigt at følges ad" ei valitettavasti ole suomennettu.  
Laulusta tai runosta on tiedossa vain "kuollut luonto herää eloon" - löytyisiköhän lisätietoa 257 Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen laulun/runon! Ilmoitamme, mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Elämälle kiitos"-laululla on kaksi suomennosta. Kuka on tämä toinen suomentaja, jonka esittää Liisa Tavi? Sanoissa poikkeavuuksia melko vähän, tämän Saaritsan… 12121 Violeta Parran laulusta Gracias a la vida on kaksi suomennosta. Muun muassa Liisa Tavin esittämän laulun Elämälle kiitos on suomentanut Jaana Lappo. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5085772 Pentti Saaritsan suomennos on nimeltään Miten voin kyllin kiittää. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4619814 https://kansalliskirjasto.finna.fi/