Arvoisa kirjastonhoitaja, löysin netin keskustelupalstalta tiedon, että olisi olemassa kirja nimeltään Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla. Sen… |
1648 |
|
29.4.2010 |
|
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
|
Mitä löytöretkeilijät söivät? |
3163 |
|
9.10.2008 |
|
Löytöretkeilijöiden ruokavalio riippui myös heidän matkakohteestaan ja -tavastaan. Löytöretkien aikakausikin vaikutti. Aikaa myöten, ja esim. kokemusten karttuessa pitkiltä valtameripurjehduksilta, tieto terveellisestä ruokavaliosta ja sairauksien ehkäisystä lisääntyi.
Maitse ja varsinkin asutuilla seuduilla matkaavien varhaisten löytöretkeilijöiden ruokavalio ei liene usein juurikaan poikennut matkaympäristöstä löytyvästä ja sen asukkaiden tavanomaisesta ruokavaliosta. Pitkillä vaikeilla matkoilla ei kannattanut kuljettaa mukana kuin välttämättömimmät tarvikkeet. Metsästys, kalastus ja paikallisten kanssa tehtävä kaupankäynti olivat luontevia keinoja hankkia elintarvikkeita.
Pitkillä valtameripurjehduksilla - ja esim. jäisille napa-... |
Miksi laivojen kannet ovat vihreitä? |
2519 |
|
28.5.2008 |
|
Varmuutta asiaan en saanut, mutta joitain viitteitä tässä voisi antaa.
Laivojen värityksessä on käytössä melkoinen määrä erilaisia värejä, jotka nimiensä perusteella ovat vihreän eri sävyjä. Yksi niistä on jopa englanniksi deck green eli kansivihreä, vaikka silmämääräisesti se näyttääkin pikemminkin tummanharmaalta. Värejä on käytetty sotalaivojen suojavärimaalauksissa. On mahdollista, että vihreä on yleistynyt kansiväriksi tätä kautta, vaikka siviililaivoissa yhdellä värillä onkin sitten vedetty koko kansi.
http://de.wikipedia.org/wiki/Tarnschemata_der_United_States_Navy
http://www.shipcamouflage.com/ships2_3_43_camouflage_paints.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_camouflage
Vihreän värin rauhoittavasta vaikutuksesta ollaan aika... |
Mikä on maailman isoin laiva? |
3279 |
|
2.5.2008 |
|
Maailman suurin laiva on rahtilaiva, nimeltään Jahre Viking (aiemmilta nimiltään Happy Giant = Iloinen jättiläinen ja Seawise Giant = Merijättiläinen). Se on 458,45 metriä pitkä, leveimmältä kohdaltaan 68,8 metriä leveä ja sen syväys (rungon alin kohta vedenpinnasta mitattuna) on 24,61 metriä.
|
Mistä saisin lainattua alkuperäisen Titanic elokuvan, A Night To Remember (Titanicin Kohtalonyö)? |
1933 |
|
9.1.2007 |
|
Itäkeskuksen kirjastosta on lainattavissa cd-rom A night to remember. Luettelointitietojen mukaan kyseessä on ohjelma Titanicin tuhosta pohjautuen englantilaiseen filmiin Titanic story vuodelta 1958. Tietojen mukaan filmi sisältyy kokonaisuudessaan cd-romiin. Tarkemmat tiedot kyseisestä cd-romista löytyvät Helmet-tietokannasta www.helmet.fi.
|
Etsin kirjaa, jossa muistaakseni Leviathan-niminen tankkeri ajaa veneen upoksiin ja nainen katoaa, mies ajautuu rantaan. Kun mies ei saa oikeutta tapahtuneelle… |
1673 |
|
22.11.2006 |
|
Tätä on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä on Justin Scottin kirja Kosto (The Shipkiller). Kirja on ilmestynyt 1979 suomeksi. Helsingin seudulla kirjaa näyttäisi olevan Pasilassa, Puistolassa ja Tikkurilassa paikalla.
|
Löytyykö kirjaa Kuru-laivan onnettomuudesta? Kirjan nimestä tai kirjoittajasta ei minulla ole tietoa. |
1804 |
|
1.9.2006 |
|
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
|
Mikä on laivan ja veneen ero? |
3456 |
|
5.6.2006 |
|
Veneen ja laivan ero näyttäisi olevan veteen piirretty viiva.
MOT Kielitoimiston sanakirja määrittelee termit seuraavasti:
Laiva = suurehko meri- tai sisävesialus
Vene = pienehkö vesikulkuneuvo
Uusi tietosanakirja Factum määrittelee termit:
Laiva = Suurehko vedessä kulkeva alus jossa on oma kuljetuslaite. Laivat voidaan jaotella liikkumisenergian, käyttötarkoituksen tai lastin mukaan.
Vene = Pieni soudettava, purjehdittava tai moottorikäyttöinen vesikulkuneuvo
Tietoja saa esimerkiksi
Factum [4] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
Factum [8] : uusi tietosanakirja, Porvoo 2004
MOT Sanakirjasto:
http://www.kielikone.fi/fi/Tuotteet/ (käytössä vain kirjastossa)
|
Miltä sivulta saan tietoa suomeksi Titanic-laivasta? |
1509 |
|
23.1.2006 |
|
Netissä olevan vapaan tietosanakirjan Wikipedian sivuilta löytyy suomenkielinen artikkeli Titanicista osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic . Lisäksi löydät seuraavalta kotisivulta luotettavaa tietoa Titanicista: http://www.iitti.fi/ylaaste/kausa/ljaaskelainen/etusivu.htm .
|
Millä hakusanalla tai mistä nettiosoittesta saisin tietoa Titanicista, siitä lähtien kun se rakennettiin ja siihen saakka kun se upposi? |
855 |
|
30.9.2005 |
|
Hyvä linkki Titanicin tietoihin löytyy osoitteesta:
http://www.encyclopedia-titanica.org/.
|
Jos haluaa tarjoilijaksi jollekin norjalaisten varustamojen omistamalle risteilyalukselle ulkomaan liikenteeseen, mitä kautta voi löytää rekrytointiyrityksen… |
1001 |
|
20.4.2005 |
|
Norjalaisten risteilyalusten rekrytointisivustolle pääset ainakin osoitteella http://www.cruiselinejob.com/norwegian.htm ja sieltä vapaita työpaikkoja selaamaan linkistä cruise ship jobs . Muita samankaltaisia sivuja löytyy Googlesta mm. hakusanoilla norwegian cruises employment. Hakusanat cruise jobs norway vievät myös hakusi kannalta hyvälle aloitussivulle.
|
Kenen runossa ja missä kirjassa on säkeistö: "Ne kulkevat kummituslaivat, / ihan toisin kuin laivat muut... |
1519 |
|
22.3.2005 |
|
Etsimänne runo löytyy Unto Kupiaisen kokoelmasta Mustan linnun puu(WSOY 1942) ja runo on nimeltään Kummituslaivat.
Teos löytyy lainattavaksi Tampereen kaupunginkirjastosta pääkirjastosta. Pikiverkkokirjastostamme voitte tarkistaa teoksen saatavuuden osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
|
Etsin 40-50 -luvun Till Rors -lehtiä. Kyseessä ruotsinkielinen veneilylehti |
1064 |
|
16.1.2004 |
|
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
|
Mistä löydän parhaiten tietoa Oulujärven höyrylaivaliikenteestä ja sen historiasta? |
1110 |
|
15.12.2003 |
|
Reijo Heikkisen kirjoista Oulujärvi - Kainuun meri sekä Ärjä - Oulujärven helmi löytyy tietoa höyrylaivaliikenteestä ja sen historiasta. Myös teoksista Höyrylaivamme sekä Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta löytyy tietoja höyrylaivoista ja liikenteesta Oulujärvellä. Kajaanin kaupungin historian neljästä osasta voi myös olla hyötyä.
Kirjastossa on myös sanomalehtiartikkeleita aiheesta. Niitä voi tulla katsomaan paikan päälle.
|
Mistä saisi purjelaivojen pienoismallien piirustuksia ja rakennusohjeita |
3513 |
|
18.7.2002 |
|
Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kannattaa tehdä haku sanoilla "laivat" ja "pienoismallit". Aiheeseen liittyviä kirjoja näyttää löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista melko runsaastikin. Pelkästään purjelaivoihin keskittyviä teoksia ei tosin juurikaan ole (sanoilla "purjelaivat" ja "pienoismallit" löytyy vain yksi kirja, eikä siinä näytä olevan varsinaisia rakennusohjeita, kylläkin runsaasti kuvia purjelaivojen pienoismalleista). Tutkittuasi Plussasta, mitkä teokset Sinua kiinnostavat, voit tilata ne omaan lähikirjastoosi, elleivät ne siellä satu olemaan.
Lehtiartikkeliviitteitä sisältävästä Aleksi-tietokannasta löytyy myös (samoilla hakusanoilla) runsaasti aiheeseen liittyviä viitteitä. Aleksia voit tutkia... |
Tietoa Kuljetuksen historiasta. Veneet, Laivat, hevoset ,polkupyörät,autot |
3140 |
|
2.3.2001 |
|
Liikenteen historiaa löydät sivulta http://tiira.cedunet.com/~mijuva/vallankumous
Evrekan linkkihakemisto: www.evreka.fi > Matkailu & liikenne > Auto & kuljetus > Liikenteen historia
Makupalojen linkkihakemisto: http://www.makupalat.fi/liikenne.htm
Kirjoja kuljetuksen historiasta:
Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa : rautatiepostinkuljetuksen historia Suomessa 1862-1995 (Postimuseo 1999)
Ahto-Kustaa Korkeakangas: Kuljetus on kulttuuria : postilinja-autoliikennettä 70 vuotta (Postilinjat 1991)
Suomen kuorma-autoliikenteen historia 1-2 (SKAL-kustannus 1998)
Kirjoja kulkuvälineiden historiasta:
Heikki Immeli & Kari Juntunen: Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta (Suomen matkailuliitto 1991)... |
Asiakas etsii tietoa höyrylaiva m/s Iniöstä. Laiva on rakennettu 1910 Varkauden konepajalla. Asiakas rakentaa laivan piennoismallin ja tarvitsee siksi tiedot… |
907 |
|
31.1.2001 |
|
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
|
Asiakkaamme tarvitsisi tietoja mäntähöyrykoneesta, nimenomaan laivakoneesta. Asiakas mainitsi myös sanat tribbel -kolmipaisunta ja nelipaisunta. |
1141 |
|
23.10.2000 |
|
Laivojen mäntähöyrykoneista löytyi seuraava viite FENNICA-tietokannasta. Kirja on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa, yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/ .
Railo, Y. K.: Laivojen mäntähöyrykoneet : käytännöllinen oppi- ja käsikirja teknillisiä oppilaitoksia, koneen suunnittelijoita ja konemestareita varten, 1938. (2. painos 1948)
Mäntähöyrykoneista ja höyrykoneista on seuraavat viitteet Helsingin teknillisen korkeakoulun TEEMU-tietokannasta:
Kyrklund, H: Mäntähöyrykoneet : prof. H. Kyrklundin Teknillisessä Korkeakoulussa pitämien luentojen mukaan. Teknillinen korkeakoulu, 1946
Rousi, Lauri: Höyrykoneet. Kansanvalistusseuran Kirjeopisto, 1950
Höyrykoneoppi : teknillisiä oppilaitoksia varten, toimittanut Emil Saraoja, 7. uus. p.,... |
Tiedustelisin, koska oli Malmi-aluksen haaksirikko. Jos en ihan väärin muista, niin se on ollut 90-luvulla. Saatteko sen sieltä selville. Helsingin Sanomien… |
2608 |
|
4.8.2000 |
|
Rahtilaiva Malmi upposi Itämereen 7.12.1979. Onnettomuudessa hukkui 14 ja pelastettiin 14.
"Pelastustyö myrskyssä oli erittäin vaikea, mutta todisti kuitenkin helikoptereiden soveltuvuuden meripelastustoimiin. Myöhemmin kävi ilmi, että Malmin kansi oli revennyt ja vettä päässyt laivaan, joka oli viimein uponnut." (Mitä-missä-milloin 1981, Otava, 1980).
|