| Etsin englannin kielisiä läheteitä kuntouttavasta työtoiminnasta ( esim. artikkeli )Mistä löytäisin ? |
70 |
|
24.10.2022 |
|
Etsin Finnasta hakutermillä Rehabilitative work. Haku löysi 43 kokonaan tai osin englanninkielistä osumaa. Joukossa kirjoja, lehtiartikkeleita ja opinnäytteitä. Finna.fi
Google Scholar haku löysi myös joitakin nettiosumia. Google
Aiheen rajaus ja lähteiden käyttötarkoitus kannattaa miettiä etukäteen. Silloin metsästys on tehokkaampaa.
|
| Miten lähde toimii? Maan alta ylöspäin pulppuava vesi saa jostain paineen, mutta kuinka? Silti sinne pääsee korvausvettä jostain maan alta. |
1910 |
|
20.5.2019 |
|
Veden hydrologinen kierto tuo jatkuvasti uutta vettä pohjavesivyöhykkeeseen. Pohjavesikerroksen pinnalle tuleva ns. vajovesi ajaa alla olevaa vesimassaa liikkeeseen, ja virtaava vesi hakeutuu kohti purkautumisalueita ja -paikkoja. Vesivaraston tasapainon säilyttämiseksi pohjavettä purkautuu keskimäärin yhtä paljon kuin uutta pohjavettä muodostuu. Purkautumista tapahtuu haihtumalla, tihkumalla ja virtoina lähteistä. Lähde siis toimii pohjaveden purkautumiskohtana maan pinnalla (tai vesistössä). Joskus vesi kohoaa maan pintaan hydrostaattisen paineen vaikutuksesta.
Lähde syntyy tavallisesti hyvin vettä läpäisevässä maalajikerrostumassa virtaavan pohjaveden ja huonosti vettä läpäisevän kerrostuman leikkauskohtaan, joka on ympäristön... |
| Kuinka Kirjasampo hankkii tietonsa? Minusta on tieto, että olen harrastajakirjoittaja. Olen tehnyt koko työurani kirjoittamalla, laatimalla kaikenlaisia… |
398 |
|
24.4.2017 |
|
Kirjasammon kirjailijatiedot on koottu Kirjasampoon aikoinaan monista tietokannoista, joita ylläpidettiin Suomen kirjastoissa ja joita koottu alunperin eri kirjastoissa, http://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat. Uusien kirjailijoiden tietoja viedään, kun esikoisteoksia julkaistaan. Kirjasammon kirjailijatietoja korjataan palautteen pohjalta ja monet kirjailijat lähettävätkin palautetta toimitukseen. Palautetta Kirjasampoon voi lähettää täältä, http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute .
|
| Sivustollanne on julkaistu kirjailijoiden elämäkertoja. Tutkin erään kirjailijan elämänvaiheita osana opiskelutyötä, ja haluaisin tietää, mistä tietonne… |
576 |
|
8.3.2017 |
|
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä... |
| Väitöskirjaraportissani yksi keskeinen teos on H-G Gadamerin Truth and Method. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975 ja revised edition siitä 1989,… |
494 |
|
17.11.2016 |
|
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin... |
| Omniasta! Ongelmani on muutamat kasvatustieteen kirjallisuuslähteet, joiden tekijää en ole saanut selville. Ne ovat: - Beck & Beck-Gernsheim - Bloom 1997 -… |
371 |
|
20.10.2016 |
|
Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http... |
| Olisiko mitään kirjoja "suomeksi" Saksan sosiaali- ja terveyspalveluista ja myös Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista? |
436 |
|
17.10.2016 |
|
Sosiaaliturvaoikeudet Saksassa -opas löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Vastaava opas Suomesta löytyy puolestaan osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Niissä on selostettu sosiaali- ja terveyspalveluita saman kaavan mukaan, joten vertailu maiden välillä on varmaan kohtuullisen helppoa
|
| Linnan täällä pohjantähden alla teoksessa Kivivuoren Janne loihe lausumaan : Mä olin köyhä Kuntrat ja tulta nurkkiin vein, tein raamatun vain ohjeeksein. Mistä… |
1137 |
|
8.1.2016 |
|
Linna-kirjallisuudesta en onnistunut löytämään lisävalaistusta Kivivuoren Jannen repliikille. Perusteellisimmin Linnan käyttämiin sitaatteihin perehtynyt Jyrki Nummikaan ei tähän kohtaan puutu teoksessaan Jalon kansan parhaat voimat : kansalliset kuvat ja Väinö Linnan romaanit Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1993). Taru Mäkinen mainitsee sen pro gradu -työssään "Mitä hyödymme vaikka voittaisimme koko maailman jos saamme vahinkon seläällemme" : Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian raamatulliset viittaukset ja uskonnollinen kontrapunkti (Tampereen yliopisto, 2008), mutta ei tee selkoa katkelman alkuperästä: "Kivivuoren Janne hyräileekin -- lakkokohun keskellä laulua, jossa muutamaan sanaan tiivistyvät kysymykset... |
| Mitä sääntöjä pitää noudattaa kun kokoaa vanhoja suomalaisia kansaloruja omaan vihkoseen ja monistaa ne yleisölle? Miten lähdeviittaukset ja ja tekijänmaininta… |
717 |
|
5.8.2015 |
|
Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta").
Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut... |
| Miten merkitään lähdeluetteloon verkkojulkaisun tiedot silloin kun teos on julkaistu sekä painettuna että verkkoversiona? Onko tästä ohjeita… |
690 |
|
5.11.2014 |
|
Ohjeet sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin viittaamiseen löytyvät standardista SFS 5831. Siinä eritellään lähdeviitteen pakolliset ja valinnaiset tiedot. Standardissa annettujen esimerkkien perusteella julkaisun vaihtoehtoinen formaatti on valinnainen tieto.
Pakollisia tietoja ovat tekijä, dokumentin nimi/otsikko, viestintyyppi (esim. verkkodokumentti tai optinen levy), laitos, julkaisupaikka, julkaisija/kustantaja, julkaisuaika, päivitysaika/muuttamisaika, viittaamisen ajankohta (pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen), saatavuus ja verkko-osoite (pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen) sekä standardinumero. Valinnaisia tietoja ovat mahdolliset muut tekijät, sarja ja huomautukset, joihin tieto painetusta... |
| Mistä voi selvittää sukunsa alkuperän ja suvun, sukunimisestäni ei ole tehty mitään kirjaa? |
12291 |
|
25.7.2014 |
|
Suomen sukututkimusseuralla http://www.genealogia.fi/ on erilaisia palveluja, joiden avulla voi selvittää sukunsa alkuperää. Esimerkiksi SukuWikistä http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Etusivu hakemalla henkilöistä saa mm. ammatin, kotipaikan ja asuinpaikan. Suku Forumin keskustelualueella Suku http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=28 voi esittää suvun taustoihin liittyviä kysymyksiä rekisteröidyttyään palveluun. Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi voi hakea kirkonkirjoissa olevia henkilöitä ennen 1900-lukua. 1900- ja 2000- luvulla syntyneisiin kohdistuvat sukututkimuskyselyt täytyy osoittaa kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon.
MyHeritage –palvelusta http://www.myheritage.com/research/... |
| Muutama vuosi sitten kirjoitin artiikkelin, johon tarvitsin tiedon Hal Foster -nimisen sarjakuvantekijän erään kuuluisan työn Prince Valiant ilmestymisestä… |
746 |
|
5.4.2014 |
|
En tiedä, mikä kirja silloin on ollut kyseessä, mutta kaipaamasi tieto löytyy myös Ville Hännisen toimittamasta teoksesta ”Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 2” (BTJ Kustannus, 2007). Se on kyseisessä kirjassa Fosteria käsittelevässä Timo Ronkaisen artikkelissa ”Realistisen sarjakuvakerronnan taituri” (s. 68–73). Sivulla 72 mainitaan, että Prince Valiant eli Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä sanomalehdissä 13.2.1937. Toivottavasti tämä lähde kelpaisi kadottamasi lähteen tilalle.
|
| Kuka mahtaa kirjoittanut seuraavasti alkaneen runon: En tarvitse suuria sanoja ikuisen rakkauden, katso vain minua hiljaa... Mahdollisesti suomalainen… |
1288 |
|
17.9.2013 |
|
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo "En tarvitse suuria sanoja" ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja".
Tällä kertaa runo löytyi Vaski-kirjastotietokannan avulla. Vaskiin on luetteloitu paljon runoteoksia niin, että niihin on "avattu" teosten sisältö. Toki muistakin kirjastotietokannoista voi löytyä runoja, mikäli esimerkiksi runon alku sisältyy teoksen kuvailutietoihin. Käännettyä runoutta löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta (ks. linkki alla).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kaskinen, Anna-Mari: Jos jäisi yksi sana: : valittuja runoja ja lauluja (Kirjapaja, 2007)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
|
| Minulla on öljyvärimaalaus nimeltä SATAMA. Signeerauksena P.Granlund. tai Grönlund(veikkaan ensimmäistä). En ole löytänyt kyseisestä maalarista yrityksistäni… |
5517 |
|
19.2.2013 |
|
Taidemaalaria ja öljyvärimaalausta etsittäessä olisi hyvä tietää, milloin maalaus on tehty. Kun etsitään taiteilijaa nimellä, voi käyttää apuna eri taiteilijahakemistoja (kirjat, internet). Valitettavasti P. Granlund -nimistä taiteilijaa ei löytynyt, ei myöskään P. Grönlundia. Kenties taiteilija on yksityishenkilö, joka ei ole saavuttanut kuuluisuutta kauniista taideteoksista huolimatta. Tai kyseessä saattaa olla taiteilijanimi.
Käytetyt lähteet olivat:
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
http://suomentaiteilijat.net/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ennen_vuotta_1820_syntyneist%C3%A…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_taidemaalarit
SUOMEN kuvataiteilijat : Suomen taiteilijaseuran julkaisema... |
| Haluaisin tietoa Grimmin veljeksistä, mutta en löytänyt kirjastosta mitään kirjoja heistä ja netissäkään ei juurikaan tietoa ollut. Mistä löytäisin tietoa… |
1154 |
|
24.4.2012 |
|
Grimmin veljeksistä näyttää olevan suomeksi elämäkerrallista tietoa yllättävän vähän verrattuna siihen, kuinka tunnettuja he ovat. Ainoa löytämäni edes jonkinlainen artikkeli löytyy Mervi Kosken teoksesta ”Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 1998; uusi painos Avain, 2011). Siihen kannattaa tutustua. Vanhoissa lehdissä on ollut lyhyitä veljeksiä käsitteleviä artikkeleita, mutta niitä on vaikea saada käsiinsä ja ne saattavat käsitellä enemmän heidän satujaan kuin itse miesten elämää.
Jos sinulta sujuu mitenkään englanti, Grimmin veljeksien elämästä löytyisi paljon tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brothers_Grimm. Toinen englanninkielinen lähde voisi olla Encyclopædia Britannican... |
| Miksi tietyn teoksen paperiversion ja e-kirjan sivunumerointi ei täsmää? Kyseessä on Deborah Cameronin Verbal Hygiene, joka löytyy ainakin ebrarysta e-kirjana… |
1032 |
|
16.11.2011 |
|
Lähdeluettelossa on hyvä mainita, jos kirjaa on käyttänyt e-kirjana.
Esimerkiksi Satakunnan AMK:lla on verkossa ohjeita kuinka viitata e-kirjoihin ja kuinka merkitä ne lähdeluetteloon.
http://www.samk.fi/opiskelijat/opinnaytetyo/opinnaytetyoraportti/raport…
|
| Teen esitelmää Ari Sainion kirjasta. Haluaisin tietoa kirjailija Ari Sainiosta. Mistä voisin tietoa etsiä? |
1407 |
|
4.11.2011 |
|
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
|
| Teen taustatutkimusta erästä kirjoitustyötä varten ja tarvitsisin tietoa murhatutkimuksen etenemisestä. Olen erityisen kiinnostunut Britannian poliisin… |
1806 |
|
21.7.2011 |
|
Valitettavasti nimenomaan Britannian poliisin menetelmistä ei tunnu olevan juurikaan kirjallisuutta saatavilla Suomessa. Mahdollisesti jotakin sellaista saattaisi olla Richard Plattin teoksessa ”Crime scene : the ultimate guide to forensic science” (Dorling Kindersley, 2003). Rikoksista kirjoittamisen kannalta kiinnostava voisi olla Mauro V. Corvascen ja Joseph R. Paglinon ”Murder one: a writer's guide to homicide” (Writer's Digest Books, 1997). Suomalaisesta näkökulmasta löytyy ainakin Kimmo Himbergin teos ”Tekninen rikostutkinta: johdatus forensiseen tieteeseen” (Poliisiammattikorkeakoulu, 2002).
Vanhempaa ja kenties jo tarpeidesi kannalta vanhentuneita teoksia ovat Arne Svenssonin ja Otto Wendelin ”Rikospaikkatutkimus” (Valtioneuvoston... |
| Olen tekemässä kirjaprojektia jännityskirjallisuudesta. En löydä mistään sen historiasta.. Joten tietäisitkö mistä löysyisi tietoa kyseisestä aiheesta… |
2537 |
|
11.5.2011 |
|
Suomeksi ei ole käsittääkseni kirjoitettu yhtään kattavaa suomalaisen jännityskirjallisuuden historiaa. Timo Kukkolan ”Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuutta” (WSOY, 1980) on ehkä kattavin yritys siihen suuntaan, mutta sekin on kattavuudeltaan suppea ja ohittaa esimerkiksi lehdissä ilmestyneen jännityskirjallisuuden kokonaan. Kukkolan teosta voi kuitenkin suositella, jos haluat saada jonkinlaisen yleiskäsityksen suomalaisesta jännityskirjallisuudesta.
Hyödyllisiä saattaisivat olla myös artikkelikokoelma ”Pidättekö dekkareista: jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa” (Kirjastopalvelu, 1985) ja Kukkolan toinen teos ”Sherlock Holmes & Co” (Suomen dekkariseura, 1985). Erityisesti... |
| Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… |
3563 |
|
26.4.2011 |
|
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
