| Anoppi on joskus aikanaan maalannut posliinimaalauskurssilla oheisen 'kalastajat' kuvan, mutta Kuka on maalannut alkuperäisen maalauksen ? etsitään… |
62 |
|
|
|
Alkuperäisen teoksen, Lohenkalastajia Langinkoskella, on maalannut suomalainen taidemaalari Gunnar Berndtson vuonna 1892.Lähteet:https://www.artrenewal.org/artworks/lohenkalastajia-langinkoskella/gunnar-berndtson/75516https://itoldya420.getarchive.net/amp/media/gunnar-berndtson-salmon-fishing-a-ii-785-finnish-national-gallery-c8be5ehttps://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Berndtson |
| Tykkään romaaneista jotka liittyvät taiteeseen kuten Tyttö ja helmikorvakoru, Virginie ja Nainen Parvekkeella. Onko olemassa vastaavia muita? |
73 |
|
|
|
Hei, Kyllähän näitä aika paljon, joissa maalaustaiteen merkittävyys kirjan kokonaisuuteen verrattuna vaihtelee. Näistä samantyyppisiä kuin mainitsemasi ovat ehkä Vreelandin Artemisian rohkeus, Mäkelän Henriette ja vallan varjot sekä Dunantin Venuksen syntymä.Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi- akvarellimaalari vetäytyy maalle apunaan ruokapalkalla toimiva tyttö, johon tämä rakastuuAckroyd, Peter: Chatterton- Kolmessa aikatasossa kulkeva romaani 1700-luvulla eläneestä Thomas Chattertonista, hänestä 1800-luvulla maalatusta muotokuvasta sekä väärentämisestäBastide, Francois-Regis: Valo ja ruoska- Katolisen kirkon pyhään vuoteen 1950 sijoittuva romaani maalarista, joka... |
| Minkä arvoinen rahassa oli 1859 taiteilijoille myönnetty dukaattipalkinto? 1950-luvulle (?) asti niitä myönnettiin 1.2. ja 3 palkinto. Elin Danielsson sai… |
86 |
|
|
|
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti huhtikuun lopulla vuonna 1857 perustaa kolme palkintoa nuorten taiteilijoiden ja opiskelijoiden kannustamiseksi. Palkintoja oli kahdenlaisia. Ensimmäisestä kilpailivat itsenäiset öljymaalaukset, toisista luonnokset, tutkielmat ja kopiot, jotka todistivat hyvin suoritetuista opinnoista. Ensimmäisiä palkintoja voitiin jakaa yksi, toisia kaksi. Tästä peruskaavasta poikettiin käytännössä usein, erityisesti niin, ettei ensimmäistä palkintoa jaettu lainkaan tai niin, että toiseenkin palkintoon vaadittiin alkuperäinen öljyvärimaalaus.Palkintojen nimenä oli aluksi, ja ainakin vuosisadan vaihteeseen asti, yksinkertaisesti Taideyhdistyksen palkinnot (Konstföreningens premier). Niiden arvo määriteltiin... |
| Etsin tietoa ruotsinkielisestä taiteilijasta nimeltä Brita Westerlund. Hän on oletettavasti vaikuttanut 1896 tai 1996. Hän on tehnyt tauluja piirtämällä … |
181 |
|
|
|
Hei,Brita Westerlundin kolmesta osiosta koottu sekatekniikalla toteutettu taideteos on huutokaupattavana HAGELSTAM & CO-huutokaupassa. HAGELSTAM & CO:n mukaan teos on tullut heille kauppiasvälittäjän kautta vuonna 2020. He eivät osanneet kertoa taiteilijasta enempää, mutta teos oli valikoitunut heille huutokaupattavaksi kiinnostavan aiheensa vuoksi. Teos on HAGELSTAM & CO:n mukaan arvioitu modernin tyylinsä vuoksi tehdyksi vuonna 1996.Lähteet:Hagelstam & Co | Etusivu |
| Löytyykö Helsingistä mitään Tampereen Monitoimitalo 13:a vastaavaa paikkaa, jossa pääsisi tekemään käsitöitä ja kuvataidetta? |
88 |
|
|
|
Monitoimitalo 13 näyttäisi verkkosivujensa perusteella olevan todella laajasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava paikka. Se on Tampereen nuorisopalvelujen ylläpitämä ja suunnattu pääosin nuorille, mutta myös vanhemmat tamperelaiset ovat tervetulleita. https://www.tampere.fi/nuoret/nuorten-kulttuurikeskus-monitoimitalo-13
Helsingistä ei ehkä löydy aivan vastaavaa. Kaupungin keskustassa sijaitseva Annantalo on taidekeskus lapsille, nuorille ja perheille. Siellä järjestetään taideopetusta, esityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Päivällä talossa käy lapsia kouluista ja päiväkodeista. Iltapäivällä ja illalla talossa on lapsia ja nuoria, jotka harrastavat taiteita. Annantalon ohjelmaan voi tutustua täällä: https://www.... |
| Taideteos "sininen pallo" Tyhjä asunto,johon on jäänyterilaisia tavaroita. Keskellä lattiaa hikoileva(?) sininen pallo. Ikkunoiden takana uteliaita ihmisiä. Mm… |
98 |
|
|
|
Kyseessä lienee tanskalaisen Otto Frellon maalaus Den blå kugle.
The blue ball, 1979 - Otto Frello - WikiArt.org |
| Onkohan tällä maalauksella suomenkielistä nimeä? |
133 |
|
|
|
Kyseinen teos on alkuperäiseltä nimeltään Buste de Femme assire (Dora), mutta sillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä toisin kuin joillakin Picasson tunnetummilla töillä.
|
| Kysyisin vanhan arvokkaan maalaustaiteen kopioista/jäljennöksistä. |
219 |
|
|
|
Valitettavasti en pysty antamaan kysymykseen kovin tarkkaa vastausta. Yleisesti ottaen maalausten jäljennöksistä puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä teoksia, jotka on valmistettu samalla tekniikalla kuin alkuperäinenkin. Aikaisempina vuosisatoina kopioiminen oli taiteilijoiden tärkeä opiskelumetodi. Ajalla, jolloin valokuvia ei ollut saatavilla, matkustettiin kuuluisiin museoihin maalaamaan tai piirtämään jäljennöksiä.
Sotheby's-huutokauppakamari on järjestänyt joitakin mestariteosten jäljennösten huutokauppoja ja kertoo sivuillaan, miten ja millä perusteella jäljennösten arvo määräytyy. Siihen vaikuttavat työn ikä, laatu ja uskollisuus alkuperäiselle sekä tekijän henkilöllisyys, mikäli se on tiedossa. Arvoa voi olla mahdoton... |
| Mitä kristillistä symboliikkaa Hugo Simbergin Haavoittunut enekeli sisältää? Ja mikä on teoksen historiallinen konteksti/ teoksen liittäminen historialliseen… |
488 |
|
|
|
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
|
| "Haavoittunut enkeli on Hugo Simbergin maalaus vuodelta 1903. Maalauksessa kaksi totista poikaa kantaa enkelityttöä paareilla halki aution maiseman... |
1225 |
|
|
|
Ateneumin taidemuseon erikoistutkija vastaa asiaan näin:
"Pojat ovat mitä todennäköisimmin helsinkiläinen Werner Sivenius (takimmainen poika) ja pienempi poika on mahdollisesti hänen veljensä.
Useampikin tutkija on esittänyt että malleina olisivat tamperelaisveljekset Lauri ja Kalle Railio, perustuen Veljekset-nimisen maalauksen takana olevaan lappuun. (Veljekset-maalauksen pojat on todettu samoiksi kuin Haavoittunut enkeli -maalauksen kantajapojat.) Lapussa lukee, että (Veljekset)-teos on maalattu Tampereella, ja samat veljekset on kuvattu Tampereen Johanneksen kirkon koristelussa vuosina 1904-1906.
Taidehistorioitsija Marjatta Levannon mukaan maalauksessa eivät kuitenkaan ole Railon veljekset, sillä Veljekset-teos näkyy... |
| Missä sijaitsee Antti Maasalon teos Huomiopiste (Attention Point)? |
163 |
|
|
|
Kuvanveistäjä Antti Maasalon CV:n mukaan tuuliteoksen Huomiopiste (1992) sijainti on YLE, Helsinki.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli, Antti Maasalo https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/antti-maasalo#bio |
| Taiteilija? |
299 |
|
|
|
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista.
Pientä vinkkiä voi löytää esim. kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelusta.
Ilmaista apua tarjoavat monet huutokauppakamarit esim.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
|
| Muistelen nähneeni tummasäyisen grafiikantyön, jossa hattupäinen tyttö seisoo sillalla. Sen kerrotaan esittävän Hectorin Lumi teki enekelin eteiseen -laulua… |
166 |
|
|
|
Taikon sivulta https://www.taiko.art/age-elisariekkinen/vqr2zv6ry1 löytyy Elisa Riekkisen työ nimeltä Ja Lumi teki enkelin eteiseen vuodelta 2014. Teosta on saanut myös ostaa sivuston kautta. Se ei kuitenkaan esitä hattupäistä tyttöä sillalla.
Jos tämä ei ole se teos, jota tarkoitit, on parasta kysyä Suomen Taidegraafikot r.y.:stä https://www.taidegraafikot.fi/suomen-taidegraafikot-ry/yhteystiedot-ja-…, mikäli kyseessä voisi olla paikallisen taiteilijan teos, Vaasan taidegraagikoilta https://www.vtg.fi/#yhteystiedot.
|
| Rakennustaiteen tekijänoikeudet |
642 |
|
|
|
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee... |
| Mistä voisi ostaa Edelfeltin taidejulisteita? Esim sellainen, missä on maalaismaisema, nuotiosavuja ja lehmiä. |
950 |
|
|
|
Kansallisgallerian Museokauppa ja verkkokauppa myyvät mm. taidejulisteita. Alla tällä hetkellä myynnissä olevat julisteet ja muut tuotteet liittyen Albert Edelfeltiin:
https://museoshop.fi/?s=edelfelt&post_type=product
Tarkoitatko maalauksella kuitenkin Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalausta?:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmisavu_(maalaus)
Museokaupasta voi ostaa joitakin Eero Järnefeltin maalauksista tehtyjä julisteita, ei kuitenkaan Lehmisavua:
https://museoshop.fi/?s=eero+j%C3%A4rnefelt&post_type=product
|
| Mikä on vanhin tunnettu Albert Edefeltin maalaustyö? |
367 |
|
|
|
Kuvataidematrikkeli kertoo Albert Edelfeltin debytoineen eli esiintyneen taiteilijana ensimmäisen kerran julkisesti vuonna 1872, jolloin hän esiintyi Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä. Hän voitti sinä vuonna Dukaattikilpailun toisen palkinnon:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/albert-edelfelt-2
https://suomentaideyhdistys.fi/awards-grants/awards/dukaattipalkinto/ar…
Emme löytäneet tietoa, millä teoksilla hän debytoi, mutta Kansallisgallerian sivuilta löytyy kuvia mm. hänen varhaisista töistään (vuosilta 1870-1873), joista osa on maalauksia:
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Albert%20Edelfelt&…
Teoksessa Albert Edelfelt 1854-1905: juhlakirja (2004) vanhimmat esitellyt maalaukset... |
| Kuka tämä maalari on?? |
1904 |
|
|
|
Hei,
valitettavasti en löytänyt signeeraukseen sopivaa maalaria.
Kuvataiteilijamatrikkelissa ei ollut alkukirjaimilla W.H. tai W.M. olevia taiteilijoita, joiden signeeraus olisi kuvan kaltainen. En löytänyt myöskään Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli -teoksesta vastaavaa signeerausta.
Onko sinulla tietoa, onko signeeraus kotimaisen taiteilijan? Tai onko teos liitettävissä johonkin suomalaiseen paikkakuntaan tai alueeseen? Tällöin voisi asiaa tiedustella ko. paikkakunnan/alueen taidemuseosta.
Lähde:
Kuvataiteilijamatrikkeli |
| Kenen tekemä akvarelli? |
181 |
|
|
|
Kysymyksestäsi puuttuu akvarellin kuva. Maalausten tunnistamiseen kannattaa käyttää taidekauppiaiden ja taidegallerioiden arviointipalveluja, heillä on kirjastolaisia parempi taiteen tuntemus. |
| Akseli Gallen-Kallela oli ensimmäinen Seitsemän veljeksen kuvittaja. Mihin hänen kirjan päättävä pääkallot ja puu -kuvituskuva liittyy? Tuntuu, että se eroaa… |
286 |
|
|
|
Kiitos kysymyksestä!
Juuri tuolta Kansallisgallerian kirjastosta, jonka galleriasta liitit kuvan kysymykseesi, saat kysymykseesi varmasti parhaan vastauksen. Kansallisgallerian kirjasto avaa kesätauon jälkeen 4.8.2020- 11.8.2020.
Yhteystiedot löytyvät linkistä.
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/arkiston-ja-kirjaston-tietopalvelu
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/henkilokunnan-yhteystiedot
Voit lähettää kysymyksen myös Taideyliopiston kirjastoon, joka palvelee toistaiseksi etänä.
https://lib.uniarts.fi/articles/uutiset/kirjasto-palvelee-myos-etana/
Ohessa vielä Gallen-Kallelan kuvituksesta Seitsemään veljekseen seuraava artikkelilinkki:
http://www.helsinki.fi/hum/kotim.kirjallisuus/kivijalka/1999/viljo.htm |
| Mistä löytyy tietoa tekijänoikeuksista? Voiko vanhasta taidekirjasta tai muusta kuvakirjasta napata kuvan ja tehdä sitä muokkaamalla taidetta vai sulkeeko… |
277 |
|
|
|
Tätä kysymystä käsitellään Kuvaston verkkosivuilla, johon on muutenkin koottu tietoa visuaalisen alan tekijänoikeuksista. Kuvaston sivuilla todetaan, että "jos alkuperäinen teos tulee muunnelluksi niin, että uusi teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittääkseen teoskynnyksen, ei taiteilija tarvitse alkuperäisen teoksen tekijän lupaa teokseensa". Mikäli tämä teoskynnys taas ei ylity, tarvitsee taiteilija käyttöön luvan alkuperäisen teoksen tekijältä. Teoksen iästä riippuen saattaa sen tekijänoikeuden suoja-aika tosin olla umpeutunut, jolloin teosta saa käyttä vapaasti ilman erillistä lupaa.
Lähde:
http://kuvasto.fi/2019/02/teoksen-sisallyttaminen-taideteokseen/
Kuvaoikeuksien ABC (tietoa mm. suoja-ajasta)
http://... |
Kysy kirjastonhoitajalta