| Moikka. Missä on kuvattu sarja Harjunpää ja kylmä kuolema osa 2? Näyttää ihan Mustikkamaalta. |
451 |
|
12.10.2022 |
|
Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema. |
| Isäni on kertonut Korkeasaaressa eläneestä Elias-nimisestä karhusta, hänen kaimansa. Löysimme tietoja, että karhu on tuotu Korkeasaareen 1920-luvulla, mutta… |
211 |
|
15.5.2021 |
|
Länsiväylä-lehdessä vuonna 2018 olleen jutun mukaan Korkeasaaren Elias-karhu näyttäisi elelleen ainakin vielä 1940-luvulla. Tämän tarkempaa tietoa Eliaksen elinajasta Korkeasaarella ei valitettavasti ole, sillä vanhoja eläinkortteja hävisi 1990-luvulla. Elias saapui Korkeasaareen vuonna 1928 ja karhut elävät kolmisenkymmentä vuotta, joten tuosta voi jotain päätellä myös Eliaksen eliniästä.
Eliaksen viinanjuonnista ja laulamisesta ei löydy tietoa.
Lähde: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1475707 |
| Kuinka moni korkeasaaren eläimistä eläisi normaalisti parvena tai laumana luonnossa? |
130 |
|
22.3.2021 |
|
Korkeasaaren päivitetty lajilista, noin 150 eläinlajia löytyy eläintarhan verkkosivuilta. Klikkaamalla kunkin eläimen kohdalla lajisivu-linkkiä saa lisätietoa sen elintavoista.
https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#c8c3b9d2 |
| Korkeasaari on perustettu 1889 ja osallistuu aktiivisesti parinkymmenen lajin osalta koordinoituun eurooppalaiseen suojeluohjelmaan (EEP). Kuinka monta… |
471 |
|
29.12.2017 |
|
Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,... |
| Mistä ja miten Korkeasaaren ensimmäinen ilves on tullut? Kirja löytyy Pasilasta, joka aika kaukana. |
565 |
|
3.11.2014 |
|
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
|
| Milloinkahan Korkeasaareen tulivat ensimmäiset ilvekset? Tieto saattaisi löytyä Pasilan kirjaston varastosta, Väinö Lehtosen teoksesta Korkeasaaren eläinlapsia… |
694 |
|
29.10.2014 |
|
Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
|
| Haluaisin tietoa Korkeasaaren siivouksesta. |
794 |
|
28.4.2004 |
|
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-... |
Kysy kirjastonhoitajalta
