kielenhuolto

23 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on oikea suomenkielinen ääntäminen nuotille ”F”? Opiskelin 1970-luvulla Helsingin konservatoriossa ja silloinen teorianopettajani Otto Romanowski… 36 7.5.2021 Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin. Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton. Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa...
Mihin kirjastoihin KIELIKELLO tulee vielä PAINETTUNA versiona? 51 30.3.2021 Kirjastonhoitaja tietää pahoitellen kertoa, että vuodesta 2018 Kielikelloa on julkaistu vain verkkoaineistona.
Kumpiko kirjoitustapa on oikea? 1. Amerikkalaisen kirjailija Edgar Allan Poen tuotanto. 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen tuotanto. Mikäli… 147 11.11.2019 Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä. Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan...
Onko oikein sanoa myös "ei kauaa", vai onko ainoastaan "ei kauan" oikein? Ainakin aiemmin olen lukenut sanakirjasta, että "kauaa" olisi virheellinen, mutta… 394 30.10.2019 Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu." http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576
Kielikellon mukaan vinoviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jos viiva erottaa yksisanaisia ilmauksia. Mutta mikä on yksisanainen ilmaus? Onko yhdyssana… 476 20.7.2017 Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu. Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski". Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
Moikka! Kumpi on oikein, ja miksi?: "kiitos kun otit asian vakavasti" vai "kiitos että otit asian vakavasti". Tuleeko "kiitos"-sanan jälkeen pilkku? Onko… 3396 30.9.2016 Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa. Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Onko oikein kirjoittaa "muuten Helsinkikin" on kaupunki ja kirjoittaa isolla. Kyseessä ei ole lauseen eka sana. Entä vastaavasti Porvoossakin, Porvoostakin… 351 17.2.2016 Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248. Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki. Erisnimet kirjoitetaan aina isolla. Kielenhuollon ohjeita löytyy...
Mikä on oikea kirjoitustapa. thaikielinen, thainkielinen, thai kielinen, thai-kielinen, thain kielinen, vaiko joku muu tapa. Mistä linkistä ohje? 1249 3.8.2015 Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
Urheilutoimittajat sanovat aina, että peli pelattiin esimerkiksi Hartwall Areenassa tai Madison Square Garden -Areenassa. Miksi näin? Korvani sanoisi, että… 708 20.4.2015 Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa. Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'. Lähde: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
Milloin täytyy sanoa joku, milloin jokin? 723 21.3.2014 Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi? Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen. http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Kuinka kirjoitetaan oikein "peruslääkärintarkastus"? Kysymyksessä on urheilijalta kerran vuodessa vaadittu tarkempi lääkärintarkastus. Kilpailujen yhteydessä… 757 18.3.2014 Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Lähde: Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Koulussa äidinkielen opettaja painotti aina että välimerkkejä ei koskaan lausuta ääneen. Kuitenkin lähes aina kuulee esim. mainoksissa että jokin tapahtuma on… 1088 7.2.2014 Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
Taipuuko sana syntagma monikossa muotoon syntagmia vai syntagmoja vai kenties syntagmoita? (Käytin ite muotoa syntagmia, mutta jäin miettimään oliko se… 673 28.1.2013 Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
Kumpi sana oikein: nopeimmin vai nopeiten? 4617 27.8.2012 Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli (Hurtta 2005: Pahiten loukkaantuneet http://www.kotus.fi/?s=894), jossa käsitellään samaa sanaparia. Artikkelin mukaan voit periaatteessa käyttää kumpaa sanaa vaan, mutta jos olet yleensä epävarma vastaavissa sanapareissa esim. pahiten - pahemmin, käytä mieluummin in-loppuisia sanoja eli tässä tapauksessa nopeimmin-sanaa.
Kumpi on oikeampi muoto AKASIA vai AKAASIA? 1755 3.2.2012 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tarjoaa sanan muodossa ”akasia”. Kielitoimisto antaa sen myös osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4355 löytyvässä ohjeessa esimerkkinä kolmitavuisesta erikoislainasanasta, joissa on lyhyt vokaali sanan lopussa olevan kirjainyhdistelmän ”ia” edellä. Tuota voisi siis pitää suosituksena.
Kun ihmiset esim. radiossa haluavat lähettää jollekin terveisiä, he sanovat, että lähettäisin sille ja sille terveiseni. Eikö fiksumpi ja avoimempi tapa olisi… 830 31.1.2012 Meidän käsityksemme mukaan on kyllä oikein käyttää ensin mainitsemassanne tilanteessa myös konditionaalimuotoa "lähettäisin". Konditionaaliahan käytetään usein, jos halutaan ilmaista jokin asia kohteliaasti. (Ks. esim. Fred Karlsson: Suomen peruskielioppi, 4. uud. p., s. 210). Kysymyksenne toiseen osaan meillä ei ole täysin yksiselitteistä vastausta. Puhekielessä ja lehtiteksteissä on todellakin täysin yleistä sanoa, että joku katkaisi jalkansa. Nykysuomen sanakirjassa on katkaista-sanan kohdalla seuraava esimerkki: "Kaaduin ja katkaisin jalkani, käteni (tarkoittamassa luun katkeamista, tav. par. jalkani, käteni katkesi, minulta katkesi jalka, käsi)". Tämän perusteella ilmaisu katkaisin jalkani ei siis olisi välttämättä virheellinen. Jos...
Onko suomen kielelle olemassa normiaineistoa, tietokantaa tms., josta löytyisi tieto siitä, mitkä sanat yleensä esiintyvät yhdessä? Vastaava normiaineisto on… 664 15.3.2011 Kotimaisten kielten tutkimuksella on sivusto, jossa on ohjeita ja suosituksia: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297 Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan neuvontapuhelimessa 020 781 3201 tiistaista torstaihin klo 9–14 sekä maanantaisin ja perjantaisin klo 9–12.
Mikä on oikea kirjoitusmuoto lasten- ja nuortenkirjallisuudelle? Olen löytänyt virallisista lähteistä mm. muodot "lasten- ja nuortenkirjat", "lasten- ja… 1552 22.6.2010 Eri tavoilla kirjoitettuina sanat voivat saada erilaisia merkityksiä. ”Lastenkirjallisuus” ja ”nuortenkirjallisuus” ovat termejä, jotka viittaavat tietynlaisten teosten joukkoon. ”Lastenkirja” ja ”nuortenkirja” viittaavat vastaavasti yhden tuohon joukkoon lukeutuvaan teokseen. Jonkin verran käytetään myös termiä ”nuorisokirjallisuus”, joka tarkoittaa samaa kuin ”nuortenkirjallisuus”. ”Nuorisokirjallisuus” ei liene kuitenkaan yhtä yleinen kuin ”nuortenkirjallisuus”. Ilmausta ”lasten kirja” tai ”nuorten kirja” voidaan käyttää, kun puhutaan joistakuista tietyistä lapsista tai nuorista, jotka omistavat tai pitävät hallussaan kirjaa. Niinpä esimerkiksi lauseessa ”naapurin lasten kirjat olivat vanhoja ja tylsiä” kirjojen omistajia ovat naapurin...
Evaluointi vai evaluaatio suomeksi? Meillä on käytetty molempia kehitysyhteistyön arvioinneista. Niitä hoitavan yksikön nimi on evaluoinnin .. yksikkö. http:/… 1269 7.5.2008 evaluointi5*J evaluoiminen, arviointi. yks. nom. evaluointi yks. gen. evaluoinnin yks. part. evaluointia yks. ill. evaluointiin mon. nom. evaluoinnit mon. gen. evaluointien mon. part. evaluointeja mon. ill. evaluointeihin
Oikeinkirjoitus: 1. kaivukone 2. maarakennuskoneet onko suomea? 1223 31.1.2007 1. Kaivukone on oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 kaivukone = kaivuri. yks. nom. kaivukone yks. gen. kaivukoneen yks. part. kaivukonetta yks. ill. kaivukoneeseen mon. nom. kaivukoneet mon. gen. kaivukoneiden, kaivukoneitten mon. part. kaivukoneita mon. ill. kaivukoneisiin, kaivukoneihin 2. maarakennuskoneet on oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 maarakennuskone yks. nom. maarakennuskone yks. gen. maarakennuskoneen yks. part. maarakennuskonetta yks. ill. maarakennuskoneeseen mon. nom. maarakennuskoneet mon. gen. maarakennuskoneiden, maarakennuskoneitten mon. part. maarakennuskoneita mon. ill....