kansanmusiikki

48 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin löytää Karjalaisia lauluja ja jos mahdollista nuotteja. Eniten kiinnostavat vanhemmat kappaleet (ajalta jolloin raja oli vähän kauempana) 23 7.11.2022 Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta. Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.  
Olen etsinyt Veikko Kotirannan nuottiteosta "Tästä kaikki alkoi". Lähinnä sen vuoksi, että kaipailen nuottia hänen säveltämäänsä kappaleeseen "Elokuun ilta"… 19 16.9.2022 En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0… Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa. Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi. Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on arkisto ja kirjasto,...
Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin… 103 15.2.2022 Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi. Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on  yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin. Kommenttien mukaan osa...
Onko Mont Blancista tai Zermattista lauluja, runoa tai legendaa? 104 26.1.2022 Mont Blancin innoittamia runoja ovat ainakin Percy Bysshe Shelleyn "Mont Blanc: Lines Written in the Vale of Chamouni", Samuel Taylor Coleridgen "Hymn Before Sunrise, in the Vale of Chamouni" ja Letitia Elizabeth Landonin "Mont Blanc". Myös Lordi Byronin "Manfred" ja William Wordsworthin "The Prelude or, Growth of a Poet's Mind" käsittelevät vuorta. Musiikkia vuorelle ovat omistaneet esimerkiksi alankomaalainen hanuristi Tony Bravo ja saksalainen teknoartisti Jackmate. Varsinaisista lauluista löytyi lähinnä iskelmä "Monte Bianco", joka tunnetaan parhaiten saksalaisen Angela Wiedlin esittämänä. Myös itävaltalainen iskelmä "Die weissen Sterne von Monte Bianco" sijoittuu vuorelle, samoin kuin italialainen vuoristojoukkojen laulu "Sul Monte...
Ransk. Marc-Antoine Charpentier säv. n. 1695 kauniin kappaleen " Une jeune pucelle". Kun kuulee virren 566, "Yö joutuu etehemme" tai "Valmistu Herran kansa,… 87 7.1.2022 Mielikuvasi samanlaisista sävelkuluista on oikea. Sävelmää "Une jeune pucelle" ovat käyttäneet Marc-Antoine Charpentier'n lisäksi muutkin säveltäjät. Sävelmä on ranskalainen kansanlaulu vuodelta 1557. Ilmeisesti sävelmä on kuitenkin muunnelma hieman aikaisemmin syntyneestä kansanlaulusta nimeltä "Un jeune fillette", joka taas pohjautuu ilmeisesti italialaisperäiseen kansansävelmään "Monica". Sävelmä tunnetaan monissa maissa, ja siitä on tehty useita versioita monien eri tekstien kanssa. Saksassa se on tunnettu nimellä "Deutscher Tanz". Melodian eri versiosta on myös sovitettu virsiä ja taidemusiikkia. Charpentier'nkin versio on sävelletty messuun. Johann Sebastian Bach käytti sitä kantaatissaan Herr, wie du willt, so schicks mit mir. ...
Luin jostain, että suomalaisen kansanlaulun "Sattui kerran vahingossa Matin muori kuolemaan" sävelmä tunnetaan myös Venäjällä. Missä venäläisissä lauluissa… 93 4.1.2022 Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille. Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan." Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu: Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Mistä ja miten saisin Pippi L:n esittämänä just tämän laulun ja ruotsiksi siis: avskedsvisan? 225 19.7.2021 Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara) Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella esimerkiksi Youtubesta. Muita...
Mikä on kansanlaulun "Yksi ruusu on kasvanut laaksossa" historia? Olenko ymmärtänyt oikein, että se on Ilmari Krohnin Säämingistä keräämä laulu ja sanat ovat… 636 8.7.2021 Suomen kansallisdiskografian Violan ja äänitetietokannan Fonon mukaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa on suomalainen kansansävelmä. Alkuperäistä säveltäjää ei ole tiedossa, sävelmä on levinnyt kansan keskuudessa eteenpäin. Ilmari Krohn (1867‒1960) oli tunnettu myös innostuksestaan kansansävelmiin. Ensimmäisen keruumatkansa hän oli tehnyt kesällä 1886 Mikkelin seudulle ja julkaissut sovituskokoelman saaliistaan jo seuraavana syksynä. Siitä jäi elämään useita lauluja, niiden joukossa Kreeta Haapasalon Kanteleeni ja Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Kaarle Krohn (1863-1933) on kirjoittanut laulun sanat.     Lähteet:http://www.fono.fi/https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic Suomen kansan sävelmiä. SKS, 2017.
Löytyisikö jotain teosta, joka käsittelisi balkanilaisen kansanmusiikin musiikinteoriaa? Teoksen pitäisi olla joko suomen- tai englanninkielinen. 100 16.7.2020 Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).   Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin: Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012) Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA 2012) Ashton-Smith...
Robert Brobergin laulun Maria Theresa (myös muodossa Maria Therese) on äänittänyt Finntrio vuonna 1968. Sen on suomentanut Jyrki Lindström. Kappale on näillä… 99 4.2.2020 Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen. https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans    
Menevätkö kaikki kalevalamittaiset runot kalevalaisen sävelmään "Nuku nuku nurmilintu"? Löytyykö tästä musiikillisesti opastavaa perusteosta? 207 19.11.2019 Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista: - A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista - Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki - Kansanmusiikki Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Karjalaisen Sattuma-yhtyeen "Piirileikki kun alettiin"- laulussa lauletaan rakkauden taudista, johon "kuoloo seisalleen ja silmät jäävät auki". Sama virke… 157 19.11.2019 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa ja selvisi, että säkeet ovat osa suomalaista rekilaulua eli riimillistä kansanlaulua. Ilmari Krohnin toimittamassa Suomen kansan sävelmiä  -kokoelman osassa 2:5 sivulta 615 löytyy tällainen esiintymä: "Ei mikään oo niin haikiaa, kuin rakkauden tauti; Siihen luolee seljälleen Ja silmät jääpi auki." Sen on merkinnyt muistiin Kivennavalla urkuri Emil Sivori todennäköisesti 1880- tai 90-luvulla. Tarkka ajankohta ei käy ilmi kirjasta, mutta niitä voi tarvittaessa selvittää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta. Sivorin nuotintamaa sävelmää voi kuunnella vaikkapa Windows Media Playerin avulla täältä: http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?numero=ls1_0724. Yhdestä...
Mikä on tunnetkos liisukan hei hän rantaan pyyykkiä vei vaan pyykki kuivunut ei kun tuuli kaiken vei- 169 18.3.2019 Äänitearkiston (www.aanitearkisto.fi) mukaan kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä nimeltään "Känner du lotta", alkuperää ei siis tiedetä. Suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Ohessa linkki tähän tietoon: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Tunnetko+liisukan+h…
Katrilli Kiestingistä. 323 1.3.2018 Turun Kansanmusiikin Ystävien vuonna 2000 julkaisemalla CD:llä Pränkkäys mainitaan kappale Katrilli Kiestingistä. Esittäjinä ovat Antti Järvensivu (kaksrivinen), Veikko Lahtinen (kaksrivinen), Billy Horne (kitara). Levy näyttää kuuluvan Jyväskylän Yliopiston kirjaston kokoelmiin, mistä sitä ei kuitenkaan saa koti- tai kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla levy kuuluu Svenska litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston kokoelmiin. Kansanmusiikkiyhtye Rälläkkä on levyttänyt kappaleen Kiestingin katrilli. Olisikohan kyse samasta kappaleesta? Kiestingin katrilli on kuultavissa CD:ltä Tangon jälkeen (2011), joka on lainattavissa joistakin Suomen kirjastoista. Mikäli CD ei kuulu oman kirjastoalueesi kokoelmiin, voit tehdä siitä...
Olisiko tietoa suomenruotsalaisesta kansanmusiikista? Myös esimerkkiartisteja :')? 564 25.10.2017 Kirjastojen verkkokirjastoista voi hakea teoksia suomenruotsalaisesta kansanmusiikista tai kyseistä musiikkia hakusanoilla "suomenruotsalaiset", "kansanmusiikki" ja valita aineistolajiksi esim. "teksti" tai "cd". Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy näillä hakusanoilla esimerkiksi Finlands svenska folkinstitutin julkaisuja eri aiheista. Teoksessa Paimensoittimista kisällilauluun (1976) käsitellään myös hieman suomenruotsalaista kansanmusiikkia Ann-Mari Häggmanin artikkelissa Ruotsalaisseutujen pelimannit ja soittimet. Suomenruotsalaista kansanmusiikkia cd-muodossa löytyy esimerkiksi Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sarjasta Finlandssvensk Folkumusic (tai Finlandssvensk folkmusik). Artisteista ja pelimanniyhtyeistä mainittakoon...
Epävarmoilla tiedoilla etsin laulua, joka on ollut jossain vanhassa (ehkä 1950-luvun) koululaulukirjassa. Nimi saattaisi olla Poika sairasvuoteella ja jossain… 949 4.4.2017 Voisiko kysymyksessä olla kansansävelmä Äiti, sytytä lamppu, johon Reino Helismaa on tehnyt sanat? Laulu alkaa: "On äiti vanha, ja kyynelsilmin hän katsoo poikaansa kalpeaa." Toinen säkeistö alkaa: "Oi äiti, äiti, näin poika kuiskaa, sytytä lamppu, en nähdä voi! Pian täältä lähden..." Laulun tunnetuin esittäjä on Metro-tytöt. En löytänyt lauluun nuottia mistään koululaulukirjasta. Kappale löytyy kuitenkin nuotista 20 suosittua valssia (Fazer, 1984), jossa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, mutta sanat vain ensimmäiseen säkeistöön. Sanat kaikkiin viiteen säkeistöön löytyvät vihkosesta Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä, osasta 18 (Fazerin musiikkikauppa, 1954, s. 29). Myös Ahti Sonnisen toimittamassa...
Olen nähnyt aikanaan ruotsalaisesta kansanmusiikista äänilevysarjan (cd), jossa mm. joikuja, karjankutsuja ym. Muistaakseni yhdessä oli kehtolauluja, ehkä nimi… 447 8.2.2017 Tarkoittanet Musica Sveciae, Folk music in Sweden -sarjaa: https://urly.fi/Jcu. Jos omassa kirjastossasi ei ole kehtolauluja sisältävää Vaggvisor & ramsor cd-levyä (Caprice Records CAP21477), voit tilata sen kaukolainaksi.
Missä kappaleissa tuota sävellystä Karjalan poikii on käytetty muualla kuin sota-aikaan "Silmien väliin" ja myöhemmin lasten laulussa autolla ajetaan varo… 1596 22.11.2016 Kyseisten kappaleiden lisäksi Karjalan poikia-polkan säveltä on käytetty tiettävästi seuraavien kappaleiden taustalla: - Löylyä lissää - Bastupolka - Leukojen välliin - Suomalainen polkka - Finska polkan - Hulivilipolkka - Härmänpolkka Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin#Karjalan_poikia_-pol… Lahden kaupunginkirjastosta löytyy eri esittäjien esittäminä kaikkia muita kappaleita CD:llä paitsi "Bastupolka"-kappaletta.
Osaatteko sanoa suomenkielistä nimeä seuraavalle kappaleille Linda Lampeniuksen cd -levyltä Nordic Light. 2. Vals efter jamp-lof Yritin googlettaa kyseistä… 463 18.12.2015 Valsen efter Jamt-Lof on ruotsalainen kansansävelmä, jonka nimeä ei ole suomennettu. ”Jamt Lof” eli ”Jämt Olle” on pelimanni Jämt Olof Ersson, jonka mukaan valssi on nimetty. http://www.stefanlinden.se/S/L/PB/huvudtext_PB_ORSA.html
Pokelat haamu marJaanan ovella 3057 22.10.2014 Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet. Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta: http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI) Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013) Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004) Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio...