| Etelä-Hämeen Pelimannit- niminen kansanmusiikkiyhtye on vuonna 1974 äänittänyt HOPEAHÄÄVALSSI -nimisen valssin. Mistähän voisi saada tämän kappaleen/sovituksen… |
53 |
|
|
|
Etelä-Hämeen Pelimannien levyttämän Hopeahäävalssi-kappaleen on säveltänyt Tellervo Haikonen. Haikosen Hopeahäävalssin nuotit sisältyvät vihkoon Pelimannisävelmiä 5 : soitteita Etelä-Hämeestä (Fazer, 1986). Nuotti on saatavissa Helmet-kirjastojen musiikkivarastosta ja Taideyliopiston kirjastosta. Voit olla yhteydessä oman kuntasi kirjastoon saadaksesi nuotin kaukolainaan.Hopeahäävalssi Finna-palvelussaEtelä-Hämeen Pelimannien levytys Suomen kansallisdiskografia Violassa |
| Etsin nuottia Ralf Gothonin Viisi suomalaista kansanlaulua, jossa mm. laulut Hilu hilu ja Minun kultani kaunis on. Samoin etsin nuottia Seppo Nummen… |
70 |
|
|
|
Molemmat nuotit löytyvät Taideyliopiston kirjastosta, Töölön kampukselta. Taideyliopiston kirjasto on kaikille avoin. Kysymiäsi nuotteja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Taideyliopiston kirjaston sivut: lib.uniarts.fi/Linkit nuotteihin Arsca-verkkokirjastossa: Viisi kansanlaulua ja Syyspäiviä. |
| Löytyykö nuotteja virolaiseen lauluun : Nii kui üks pääsuke ? |
81 |
|
|
|
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa. |
| Osaatteko kertoa, kuka on säveltänyt kappaleen "Kevät sää lämmittää"? Löysin sattumalta korealaisen lastenlaulun "Nabiya, Nabiya", jossa on sama sävel, niin… |
130 |
|
|
|
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se... |
| Minä vuonna ja millä nimellä Hjalmar Frey lauloi levylle kansanlaulun, jonka sanat menevät seuraavasti: "Minun kultan kaunis on, sen suu kuin aurankukka… |
127 |
|
|
|
Mainitsemasi kansanlaulu on nimeltään "Minun kultani kaunis on" tai toiselta nimeltään "Kullan ylistys".Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Finnasta löysin tiedon, että Hjalmar Frey lauloi kyseisen kappaleen vuonna 1903 fonografilla soitettavalle äänilevylle. Se näyttäisi löytyvän digitoituna SKS:n Kansalliskirjastosta.Minun kultani kaunis on SKS:n Finnan sivuilla |
| Kuka on säveltänyt Äidin sydän - laulun? |
432 |
|
|
|
"Äidin sydän" perustuu virolaiseen kansansävelmään. Alkuperäisen tekstin "Ema süda" kirjoitti Lydia Koidula, ja suomenkielisen sanoituksen siihen teki Hilja Haahti. |
| Etsin tietoa Urpo Pylvänäisestä. Tiedän, että hän oli etevä kanteletaiteilija, joka levytti suomalaisia kansansävelmiä. Mutta missä ja milloin hän syntyi ja… |
136 |
|
|
|
Löysin tietoa Urpo Pylvänäisestä harmillisen vähän.
Elinajaksi löysin tiedon 12.3.1931-8.4.1981. En kuitenkaan tietoa siitä, että missä hän on syntynyt ja kuollut. Löysin myös maininnan, että hän olisi toiminut Helsingin sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa konserttikanteleen soiton opettajana. En kuitenkaan tähänkään löytänyt mitään vuosilukuja.
Kantele-lehden numerossa 23 (2001 vuoden numero 4), on useamman sivun artikkeli nimeltään "Kuten hän itse sanoi: Kantelemies Urpo Pylvänäinen". Tätä lehteä ei kuitenkaan löydy meidän kokoelmistamme eikä sitä ole luettavana verkossa, joten en päässyt sitä tutkimaan. Lehti näyttäisi kuitenkin löytyvän esimerkiksi Turun Yliopiston Feeniks-kirjastosta. Sitä ei saa lainaan kotiin, mutta sitä... |
| Tuli ystävien kanssa puhe koulun musiikkitunneista ja muistan ala-asteelta (1977-1983) laulun, jossa laulettiin tytöstä, jolla oli kenkinään sardiinipurkit… |
414 |
|
|
|
Laulu lienee amerikkalainen kansanlaulu "Oh My Darling, Clementine", suomeksi joko "Rakkahani Clementine" tai "Clementine". Sanat ja nuotit löytyvät mm. Suuresta Toivelaulukirjasta 2, s. 162. |
| Ruotsalainen säveltäjä Jan Johansson julkaisi vuonna 1963 ruotsalaisiin kansanlauluihin pohjautuvan jazzlevyn Jazz på svenska, mutta onko Suomessa tehty… |
222 |
|
|
|
Hei,
Kyllä kansanmusiikki on innoittanut jazz-muusikoita enemmän tai vähemmän vapaasti lainaten myös Suomessa. Ihan noin vanhaa ei nyt haaviin tarttunut, mutta tässä esimerkkiyhtyeitä ja heidän levyjään, joihin voit tutustua:
Piirpauke: Tuku tuku
Ostrobothnia jazz sextet: De bergtagna
Pekka Kuusisto: Folk trip (yhdistää paljon kansanmusiikkia ja jazzia improvisoivalla tyylillä)
Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa tilassa
Kuru: Enemmän
World Mänkeri orchestra: Inky joy
Järvelän näppärit: Trokalla koriasti
Savolainen Panu & Kuusjärvi Harri & Seppä Eero: Soiva
Heinonen Ilkka: Savu
Sväng (useita levyjä) |
| Haluaisin löytää Karjalaisia lauluja ja jos mahdollista nuotteja. Eniten kiinnostavat vanhemmat kappaleet (ajalta jolloin raja oli vähän kauempana) |
370 |
|
|
|
Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta.
Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.
|
| Olen etsinyt Veikko Kotirannan nuottiteosta "Tästä kaikki alkoi". Lähinnä sen vuoksi, että kaipailen nuottia hänen säveltämäänsä kappaleeseen "Elokuun ilta"… |
89 |
|
|
|
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on... |
| Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin… |
394 |
|
|
|
Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi.
Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin.
Kommenttien mukaan... |
| Onko Mont Blancista tai Zermattista lauluja, runoa tai legendaa? |
246 |
|
|
|
Mont Blancin innoittamia runoja ovat ainakin Percy Bysshe Shelleyn "Mont Blanc: Lines Written in the Vale of Chamouni", Samuel Taylor Coleridgen "Hymn Before Sunrise, in the Vale of Chamouni" ja Letitia Elizabeth Landonin "Mont Blanc". Myös Lordi Byronin "Manfred" ja William Wordsworthin "The Prelude or, Growth of a Poet's Mind" käsittelevät vuorta.
Musiikkia vuorelle ovat omistaneet esimerkiksi alankomaalainen hanuristi Tony Bravo ja saksalainen teknoartisti Jackmate. Varsinaisista lauluista löytyi lähinnä iskelmä "Monte Bianco", joka tunnetaan parhaiten saksalaisen Angela Wiedlin esittämänä. Myös itävaltalainen iskelmä "Die weissen Sterne von Monte Bianco" sijoittuu vuorelle, samoin kuin italialainen... |
| Ransk. Marc-Antoine Charpentier säv. n. 1695 kauniin kappaleen " Une jeune pucelle". Kun kuulee virren 566, "Yö joutuu etehemme" tai "Valmistu Herran kansa,… |
275 |
|
|
|
Mielikuvasi samanlaisista sävelkuluista on oikea. Sävelmää "Une jeune pucelle" ovat käyttäneet Marc-Antoine Charpentier'n lisäksi muutkin säveltäjät. Sävelmä on ranskalainen kansanlaulu vuodelta 1557. Ilmeisesti sävelmä on kuitenkin muunnelma hieman aikaisemmin syntyneestä kansanlaulusta nimeltä "Un jeune fillette", joka taas pohjautuu ilmeisesti italialaisperäiseen kansansävelmään "Monica". Sävelmä tunnetaan monissa maissa, ja siitä on tehty useita versioita monien eri tekstien kanssa. Saksassa se on tunnettu nimellä "Deutscher Tanz".
Melodian eri versiosta on myös sovitettu virsiä ja taidemusiikkia. Charpentier'nkin versio on sävelletty messuun. Johann Sebastian Bach käytti sitä kantaatissaan Herr, wie du willt, so schicks... |
| Luin jostain, että suomalaisen kansanlaulun "Sattui kerran vahingossa Matin muori kuolemaan" sävelmä tunnetaan myös Venäjällä. Missä venäläisissä lauluissa… |
248 |
|
|
|
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen... |
| Mistä ja miten saisin Pippi L:n esittämänä just tämän laulun ja ruotsiksi siis: avskedsvisan? |
585 |
|
|
|
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella... |
| Mikä on kansanlaulun "Yksi ruusu on kasvanut laaksossa" historia? Olenko ymmärtänyt oikein, että se on Ilmari Krohnin Säämingistä keräämä laulu ja sanat ovat… |
2301 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografian Violan ja äänitetietokannan Fonon mukaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa on suomalainen kansansävelmä. Alkuperäistä säveltäjää ei ole tiedossa, sävelmä on levinnyt kansan keskuudessa eteenpäin. Ilmari Krohn (1867‒1960) oli tunnettu myös innostuksestaan kansansävelmiin. Ensimmäisen keruumatkansa hän oli tehnyt kesällä 1886 Mikkelin seudulle ja julkaissut sovituskokoelman saaliistaan jo seuraavana syksynä. Siitä jäi elämään useita lauluja, niiden joukossa Kreeta Haapasalon Kanteleeni ja Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Kaarle Krohn (1863-1933) on kirjoittanut laulun sanat.
Lähteet:
http://www.fono.fi/
https://finna.fi
Suomen kansan sävelmiä. SKS, 2017. |
| Löytyisikö jotain teosta, joka käsittelisi balkanilaisen kansanmusiikin musiikinteoriaa? Teoksen pitäisi olla joko suomen- tai englanninkielinen. |
231 |
|
|
|
Herman Rechberger on kirjoittanut kattavan Balkanin niemimaan rytmejä käsittelevän kirjan Balkania : rhythms in songs and dances from Albania, Bulgaria, Greece, The Republic of Macedonia, Romania and Serbia (Fennica Gehrman, 2015).
Muuten Suomen kirjastoista ei juurikaan löydy kirjallisuutta aiheesta. Balkanin alueen perinnemusiikkia käsitteleviä teoksia on joitakin, niissä saattaa olla hieman analyysia musiikinteoreettisesta näkökulmastakin:
Bohlman, Philip Vilas ; Petković-Djordjević, Nada: Balkan epic : song, history, modernity (Scarecrow Press 2012)
Despić, Dejan ; Jovanović, Jelena ; Lajić-Mihajlović, Danka: Musical practices in the Balkans : ethnomusicological perspectives (Institute of musicology of SASA... |
| Robert Brobergin laulun Maria Theresa (myös muodossa Maria Therese) on äänittänyt Finntrio vuonna 1968. Sen on suomentanut Jyrki Lindström. Kappale on näillä… |
183 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen lainattavasta aineistosta voi tehdä kaukopalvelutilauksen Turun alueen kirjastoissa. Tämä pätee myös kyseiseen äänilevyyn. Kaukolaina on maksullinen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
|
| Menevätkö kaikki kalevalamittaiset runot kalevalaisen sävelmään "Nuku nuku nurmilintu"? Löytyykö tästä musiikillisesti opastavaa perusteosta? |
542 |
|
|
|
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa |
Kysy kirjastonhoitajalta