| Mikä on tämä tuttu kappale?? Se soi tuossa Kirk Douglasin elokuvassa Vikings v. 1958 kohdassa 1.50 ja sama tuossa You tubessa alussa En resa igenom Värmland… |
309 |
|
|
|
Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä, joka tunnetaan esimerkiksi nimillä "Ack, Värmeland, du sköna", "Värmlandsvisan" ja "Kaunis kotimaani". "The vikings" -elokuvan musiikin säveltäjä Mario Nascimbene on käyttänyt tätä kansansävelmää omassa teoksessaan.
|
| Olisiko mahdollista saada, Auld Lang Syne laulun käännökset ? Niitä taitaa olla kolme, tai niin olette aikaisemmin vastanneet. "Mun veikko vielä muistathan ja… |
483 |
|
|
|
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on kaksi... |
| Sanat lauluun "Elämä on arvoitusta, ken sen voisi ymmärtää"? |
296 |
|
|
|
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto, 05.04... |
| Krinitsa. Mitä se on suomeksi. Se on ukrainaksi lauletun laulun nimi? |
1215 |
|
|
|
Ukrainan kielen nettisanakirjan mukaan krinitsa (КРИНИ́ЦЯ) merkitsee kaivoa. Tarkistimme sanan vielä Juri Zubin Suomi-ukraina-sanakirjasta (2020) ja siellä oli sama tieto. Youtubessa on video, jossa tätä laulua lauletaan https://www.youtube.com/watch?v=8sJBey-6gRU ja siinä on kuvituksena kaivoja. Ukrainassa on myös tämännimisiä paikkoja.
Suomessa laulu tunnetaan nimellä Hiljainen tienoo. Se on esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osassa 6, s. 37 ja sen teksti on hengellinen. |
| Haluaisin tietää Toivo Kuulan Kansanlaulusikermään kuuluvien laulujen nimet. Viitasalon tekemässä Kuulan teosluettelossa on tälläinen maininta: … |
164 |
|
|
|
Toivo Kuulan jousikvartetolle säveltämän teoksen Suomalaisia kansanlauluja (Kansanlaulusikermä, opusnumeroimaton) laulut ovat Yksin istun ja lauleskelen, Lohduton, Koiviston polska, Joulupuu on rakennettu, Mun sydämestäni rakastan ja Suursaaren suurta polskaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5450347
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf |
| Riennämme rinnoin sykkivin rinnoin laulun sanat ja myös ruotsiksi onnittelulauluna |
357 |
|
|
|
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen... |
| Luin jostain, että suomalaisen kansanlaulun "Sattui kerran vahingossa Matin muori kuolemaan" sävelmä tunnetaan myös Venäjällä. Missä venäläisissä lauluissa… |
189 |
|
|
|
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen... |
| Mistä löytyisi nuotti, levy tai sanat, sävelmään Laulu synnyinmaalle säv.I Dunajevski ja san. Lebedev-Kumatsh. |
164 |
|
|
|
Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa. |
| Lauloimme koulussa laulua, jonka muistan aina täysikuulla: "Kuule kuu, jos tuskaa lientää tahdot rinnan polttavan, anna sätees hellän rientää uneen neidon… |
429 |
|
|
|
"Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan.
Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia).
Reino Järvisen tekemä... |
| Mikä kansanlaulu kyseessä, löytyykö sanat? Laulun nimi on ilmeisesti "Onneni" ja sen on levyttänyt Canto Choir albumilleen Finnish folk songs. Laulun sanoista… |
266 |
|
|
|
Laulun nimi on Onneni, mutta se tunnetaan ehkä paremmin alkusanoillaan: Mitä minä teen tälle onnelleni. Canto-kuoro levytti kappaleen vuonna 1971.
Laulun sanat löytyvät nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmelta : Erkki Melartinin kokoelmista (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1983). Nuottia on ainakin Rovaniemen kirjastossa, josta sen voi saada kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa asioimalla.
Levyn tiedot Ylen Fono tietokannassa.
Nuotin tiedot Lapin kirjastojen tietokannassa. |
| Löytyisikö SOINNUT kansanlauluun Hän aikoi luoksein tulla? |
270 |
|
|
|
"Hän aikoi luoksein tulla" -laulu sisältyy sointumerkein mm. seuraaviin nuotteihin:
Suomalaisia kansanlauluja (sovittanut Olli Heikkilä; F-Kustannus, 2004; melodia e-mollissa)
Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua (sovittanut Olli Heikkilä; Warner/Chappell Music Finland, 1996; melodia e-mollissa)
Suuri toivelaulukirja. 5 (sovittanut Nacke Johansson; Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1983; melodia g-mollissa)
Kansanmusiikki. 1, Laulusävelmiä (Suomen kunnallisliitto, 1977; melodia a-mollissa)
108 kitaralaulua (kokoelmasta Duettokirja 1, sovittanut Emil Kauppi; Fazerin Musiikkikauppa, 1974; melodia h-mollissa)
|
| Tyttäreni kirjoittaa Austraaliassa kirjaa jossa hän käyttää sanoja Suomalaisista kansanlauluista. Mistä hän saa parhaiten varmistaa että laulut ovat varmasti… |
149 |
|
|
|
Teosto hallinnoi sanoitusten tekijänoikeuksia ja varmimman vastauksen saa kysymällä heiltä. |
| Mistä ja miten saisin Pippi L:n esittämänä just tämän laulun ja ruotsiksi siis: avskedsvisan? |
418 |
|
|
|
Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna tunnetaan ruotsalainen kansansävelmä Till Österland vill jag fara. Peppi Pitkätossu -elokuvissa sen esittävät poliisikonstaapelit ja kuoro Astrid Lindgrenin sanoilla Till fjärran land ska du fara. (Lähteet: Svensk filmdatabas http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=music&itemid=546766 ja ruotsinkielinen Wikipedia https://sv.wikipedia.org/wiki/Till_%C3%96sterland_vill_jag_fara)
Laulusta on useita erilaisia versioita, mutta Pepin esittämänä en onnistunut laulua löytämään. Kirjaston kokoelmissa olevalla levyllä Här kommer Pippi Långstrump sen laulaa ryhmä lapsia. Yksinlauluna sen on esittänyt ainakin Sofia Karlsson levyllä Visor från vinden (2007), jonka voi kuunnella esimerkiksi Youtubesta. Muita... |
| Mikä on kansanlaulun "Yksi ruusu on kasvanut laaksossa" historia? Olenko ymmärtänyt oikein, että se on Ilmari Krohnin Säämingistä keräämä laulu ja sanat ovat… |
1700 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografian Violan ja äänitetietokannan Fonon mukaan Yksi ruusu on kasvanut laaksossa on suomalainen kansansävelmä. Alkuperäistä säveltäjää ei ole tiedossa, sävelmä on levinnyt kansan keskuudessa eteenpäin. Ilmari Krohn (1867‒1960) oli tunnettu myös innostuksestaan kansansävelmiin. Ensimmäisen keruumatkansa hän oli tehnyt kesällä 1886 Mikkelin seudulle ja julkaissut sovituskokoelman saaliistaan jo seuraavana syksynä. Siitä jäi elämään useita lauluja, niiden joukossa Kreeta Haapasalon Kanteleeni ja Yksi ruusu on kasvanut laaksossa. Kaarle Krohn (1863-1933) on kirjoittanut laulun sanat.
Lähteet:http://www.fono.fi/https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Suomen kansan sävelmiä. SKS, 2017. |
| Hannes Saari aikoinaan levytti vuonna 1928 Volgan Lotjamiesten laulun. Löytyykö kyseiseen musiikkiin sanoja? Itse en ainakaan löytänyt mistään. https://youtu… |
400 |
|
|
|
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy... |
| "Ilta pimenee" englanniksi? Olen takuuvarmasti kuullut englanniksi version laulusta, joka on suomeksi nimeltään "Ilta pimenee". Sävel on trad. En vain muista… |
466 |
|
|
|
Ilta pimenee on kansansävelmä, jonka sanoittajaksi on merkitty Anne tai Pus Brodal. Suomenkielinen sanoitus on Marjatta Haapasen. Kappale löytyy esim. cd-levyltä Tilkkutäkki : 30 suosikkia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2040632__Silta%20pimenee_…
Anne Margarethe "Pus" Brodal oli norjalainen, ja suomennos on tehty hänen norjankielisestä sanoituksestaan (I den mørke kveld)
Pus Brodal – Speiderhistorisk leksikon (speidermuseet.no)
Englanninkielisestä versiosta emme löytäneet tietoa.
|
| En meinaa netistä löytää juuri ollenkaan tietoa tosta ”Tuu tuu tupakkarulla”- alkuisesta runosta/laulusta. Luin, että se on jo vanha, mutta onko sen… |
6542 |
|
|
|
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja Viipuriin vuonna... |
| Kysyisin kansanlaulun "Aamulla varhain" alkuperää. Internet vihjaa säveltäjiksi niin Sibeliusta kuin A. Järnefeltiä, mutta itse olen aina ollut siinä… |
572 |
|
|
|
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös... |
| Onko banks of sacramento levytetty suomeksi? Jos on, niin mikä on kappaleen suomenkielinen nimi |
214 |
|
|
|
Laulua ei ole käsittääkseni levytetty suomeksi. Etsin mahdollisia versioita Suomen kansallisdiskografia Violasta, Fono.fi äänitetietokannasta, Discogsista sekä kirjastojen aineistoluetteloista. Levyllä "Shanty mereltä" (Troubadour Bureau & Studio, 2002) löytyi suomalaisten muusikoiden versio laulusta, mutta laulun nimi levyllä on englanniksi. Kansivihkossa mainitaan nimen suomalainen nimi "Sacramenton särkät".
Lähteitä ja vinkkejä musiikkitiedonhakuun:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…http://www.fono.fi/https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1683416?lang=fin |
| Monellako eri sävelellä on aakkosista olemassa suomenkielinen laulu? Ainakin Tuiki tuiki tähtönen -sävelellä on sellainen ja sitten olen kuullut myös Pieni… |
446 |
|
|
|
Yleisradion Fono-haku antaa tulokseksi 13 suomenkielistä aakkosaiheista laulua:
http://www.fono.fi/AiheHakutulos.aspx?aihe=aakkoset&kieli=Suomi&culture=fi
Tuiki tuiki tähtönen on alkujaan ranskalainen kansansävelmä. Pieni nokipoika mainitaan vain kansansävelmäksi, eli se voi olla suomalainen tai sitten tänne muualta kulkeutunut. |
Kysy kirjastonhoitajalta
