| Ote John Miltonin "Kadotetusta paratiisista". |
997 |
|
1.2.2018 |
|
Yrjö Jylhä suomensi kyseisen kohdan John Miltonin runoelmasta Kadotettu paratiisi (1933, Paradise Lost) näin:
Saatanan / sai hämmennyksiin hyveen hohde pyhä / ja tehokas; hän kadotustaan suri, (--).
http://www.gutenberg.org/cache/epub/26/pg26-images.html
Milton, John: Kadotettu paratiisi (1952)
|
| Olen kielenkääntäjä ja tiedustelen, onko Alfred Lord Tennysonin runoa Ulysses suomennettu? Haen suomennosta, jos sellainen jo on olemassa, tälle lauseelle… |
1059 |
|
25.9.2017 |
|
Yrjö Jylhä on suomentanut Alfred Tennysonin (1809–1892) runon Ulysses ja suomennos Odysseus sisältyy ainakin teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933).
Kyseinen kohta kuuluu Jylhän suomentamana näin: "[--] joka etsii / ja pyrkii kauas eikä hellitä."
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.gutenberg.org/files/8601/8601-h/8601-h.htm
|
| Tarvitsisin suomeksi seuraavan katkelman John Miltonin kirjasta Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä): Did I request thee, Maker, from my clay To mould me Man… |
381 |
|
20.4.2017 |
|
Anoinko, Luoja, että ihmiseksi
maan tomusta mun loisit? Rukoilinko,
ett' ikiyöstä herättäisit minut
tään tarhan loistoon?
|
| Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? |
1192 |
|
25.2.2017 |
|
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta... |
| Tarvitsisin suomennoksen seuraavasta pätkästä John Miltonin romaania Paradise Lost, suom. Kadotettu paratiisi, jonka Yrjö Jylhä käänsi 1930-luvulla (uusia… |
1031 |
|
14.2.2017 |
|
Kyseiset katkelmat löytyvät John Miltonin Kadotetun paratiisin kahdeksannesta kirjasta. Yrjö Jylhän suomennos on vuodelta 1933. Jylhän suomennoksessa Adam on muodossa Aadam.
Saat suomennokset katkelmista sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/20
https://www.dartmouth.edu/~milton/reading_room/pl/book_8/text.shtml
Milton John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
|
| Mistähän runosta ja kenen mahtaa olla seuraavantyyppiset (siis jotain tuonne päin?) säkeet: Antaa mennä kuin on mennäkseen. Pahinkin päivä vierii verkalleen… |
451 |
|
12.10.2016 |
|
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
|
| Miten kuuluu käännös Othellon lauseelle: "Not I. I must be found: My parts, my title and my perfect soul shall manifest me rightly". |
888 |
|
3.12.2015 |
|
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
|
| Minun pitäisi saada selville, onko Heinrich Heinen runo (romanssi) "Die Grenadiere suomennettu, ja jos on, niin miten sen ensimmäinen säkeistö (saks. alla)… |
1894 |
|
8.6.2015 |
|
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
|
| Miten kuuluu Yrjö Jylhän suomennos Jagon pitkähkön repliikin kohdasta "- - and then kiss me hard, As if he plucked up kisses by the roots"? (Othellon 3… |
481 |
|
4.3.2015 |
|
Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin:
"Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi:
'Suloinen olento!' ja kiihkeästi
mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin
mun huuliltani kukat suudelmain."
|
| Miten William Wordsworthin runo "Ode" (There was a time when meadow, grove, and stream, the earth, and every common sight to me did seem...) on käännetty… |
1187 |
|
17.6.2014 |
|
Yrjö Jylhä on suomentanut William Wordsworthin runon "Ode". Suomennos sisältyy ainakin seuraaviin teoksiin:
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (Otava, 1954)
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Runo on yhdeksän sivua pitkä. Saat sähköpostiisi runon ensimmäisen osan.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
|
| Miten on suomennettu Shakespearen Kesäyön unelmasta seuraava sitaatti: "The course of true love never did run smooth"? |
1343 |
|
16.6.2014 |
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/... |
| Löytyisikö suomennosta tälle otteelle, joka on peräisin Shakespearen A Midsummer Night's Dream: I know a bank where the wild thyme blows, Where oxlips and… |
1090 |
|
13.1.2014 |
|
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Shakespeare,... |
| Miten kuuluu suomeksi Shakespearen Kesäyön unelman sitaatti "the course of true love never did run smooth"? Act 1, Scene 1, line 134. |
3532 |
|
21.12.2011 |
|
Lysanderin repliikki, johon kysymyksessä mainittu säe sisältyy, kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti (Juhannusyön uni. WSOY, 2005):
[Ah ja voi! En muista satua, en tarinaa,
en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin,]
että aidon rakkauden tie on tasainen; ei,
[ne jotka rakastavat, ovat joko eriarvoisia...]
Lauri Siparin suomennos on tällainen (Kesäyön uni. Love kirjat, 1989):
[Voi meitä! Mutta kaikki mitä olen
lukenut tai kuullut kertoo samaa:]
todellisen rakkauden tie ei koskaan ole ollut sileä.
[Joko esteenä on eri syntyperä - ]
Yrjö Jylhä puolestaan kääntää kohdan näin (Kesäyön unelma. Otava, 1961):
[Voi, missään kohtaloissa, joista luin
tai kuulin kertomuksia, ei vierryt]
tasaisna virta uskollisen lemmen;
[vaan milloin oli... |
| Miten Shakespearen orvokista käyttämä nimitys "love in idleness" on suomennettu? (Kesäyön unelma, 2. näytös, 1. kohtaus, Oberonin repliikki) |
1743 |
|
1.8.2011 |
|
Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.”
Melko... |
| Etsin Alfred Lord Tennysonin runon englanninkielistä alkuperäisversiota. Runo on nimetön (suom. Yrjö Jylhä) ja alkaa "Veet, vuoret kietoo valon kimmellys/jo… |
3213 |
|
14.1.2011 |
|
Etsitty nimetön runo on itse asiassa katkelma runosta Ulysses. Yrjö Jylhän suomennos Odysseus löytyy Maailmankirjallisuuden kultainen kirja -sarjassa ilmestyneestä Englantilaisen kirjallisuuden kultaisesta kirjasta (WSOY, 1933). Kysymyksen säkeet ovat runon loppupuolelta.
Ulysses-runo englanniksi on luettavissa esimerkiksi Representative Poetry Online -verkkosivulla: http://rpo.library.utoronto.ca/poem/2191.html. Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy riveiltä 54 ja 55.
|
| Etsin Yrjö Jylhän runoa Kohtaus metsässä englanniksi. Ilmeisesti runon on kääntänyt Cid Erik Tallqvist (Meeting in the Woods), mutta netistä olen löytänyt… |
1835 |
|
3.8.2010 |
|
C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
|
| Kenen kirjoittama runo tai mistä kijasta tämän runon löytäisin? Autio talo, hyjätty talo. Ikkunoista on sammunut valo. Ovet on auki liesi on jäässä, ammuttu… |
2158 |
|
10.12.2009 |
|
Etsitty runo on Yrjö Jylhän Tuomittu talo ja siteerattu säkeistö ensimmäinen neljästä. Alunperin runo ilmestyi kokoelmassa Kiirastuli (1941), mutta se löytyy myös monesta Jylhän tuotannosta kootusta runovalikoimasta, kuten Runoja : valikoima eri kokoelmista (1943) [tässä nimellä Autio talo], Yrjö Jylhän kauneimmat runot (1957), Valikoima Yrjö Jylhän runoja ja käännöksiä (1960).
|
| Kenen runo? "Kun olet surusta sairas soperra pimeyteen... |
2799 |
|
28.9.2009 |
|
Etsitty runo on Yrjö Jylhän Kuolema, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Risti lumessa (1937). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisestä säkeistöstä:
"Kun olet surusta sairas,
soperrat pimeyteen:
Tule, kuolema, kierrä kairas
syvälle sydämeen!"
|
| Mistä Yrjö Jylhän teoksesta löytyy runo Uusi kevät? |
1450 |
|
22.1.2009 |
|
Uusi kevät on julkaistu Jylhän runokokoelmassa Kiirastuli: runoja rauhan ja sodan ajoilta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1941 otavan kustantamana. Uusintapainokset on otettu vuosina 1972 ja 1977.
|
| Etsin Yrjö Jylhän runoa, jossa esiintyy seuraavanlainen riimi: "Kuun valossa varjolleni (tai varjoille)" Mahtaisitteko te tietää mistä runosta on kysymys. … |
2534 |
|
4.12.2008 |
|
Kyseessä lienee Yrjö Jylhän runo Varjot, joka alkaa "Kuun paisteessa varjolleni olen mustasukkainen". Löytyy ainakin kokoelmista Yrjö Jylhän kauneimmat runot. (Otava, 1957) ja Runoja rakkaudesta / toim. Jarkko Laine (Otava, 1979).
|
Kysy kirjastonhoitajalta
