junat

22 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuinka pääsee kulkemaan yleisillä (linja-auto ja juna) kuopiosta forssaan ja toisinpäin? 44 3.7.2020 Tässä  vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista: https://www.perille.fi/?lng=fi https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
Muistan lapsuuteni (olen syntynyt 1956) ihanan satukirjan, jonka jokaisella sivulla oli pätkä junanrataa aina erilaisessa ympäristössä. Kirjan reunaan oli… 81 12.9.2019 Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa? 
Onkohan saatavilla joko kirjana tai artikkeleina tietoa entisen Valtionrautateiden aikaisista erikoispikajunista, junien numeroista, vaunuista ja… 222 4.2.2019 Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset: Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaanJouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta HelsingissäTapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, MoottorikalustoHeikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleeltaAri Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarinaTapio Keränen, Rautatien arkeaKyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä PendolinoonPetri Pentikäinen...
Olen kuullut, että junissa ei enää nykyään työskentele koneapulaisia mutta milloin vielä työskenteli? Entä onko heitä työskennellyt muuallakin kuin junissa? 201 25.7.2018 Aiemmin työskenteli veturissa kaksi henkilöä: veturinkuljettaja ja lämmittäjä. Diesel- ja sähköjunien tultua käyttöön lämmittäjää ruvettiin kutsumaan koneapulaiseksi, jonka tehtävä oli veturin ja sen  koneiston hoito ja kuljettajan auttaminen. Kahden miehen ajosta luovuttiin vähitellen. Tiedustelin asiaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:ltä ja sain sitä kautta liikennepäällikkö Hannu Lehikoisen vastauksen: "Yksinajoon alettiin siirtyä vaiheittain vuonna 1994 (sitä ennen jo Lättähatut, lähiliikenteen sähkömoottorijunat ja vaihtotyö yksinajossa). Yksinajo laajeni henkilöstötilanteen mukaisesti (ketään ei irtisanottu). Esim vaarallisten aineiden kuljetukset olivat pitkään kaksinajossa. Viimeiset kaksinajoa vastineet veturit (...
Mahtaako kukaan tietää, milloin suomalainen taitelija Kersti Styrén os. Nybom kuoli. Hän on syntynyt 1916 Helsingissä, naimisissa Gösta Styrénin kanssa,… 221 5.9.2017 Valitettavasti en löytänyt tietoja taiteilijasta. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä FINNA - tietokannasta hänestä löytyi muutama maininta. Asiaa voisi kysellä vielä esim. Taideyliopistojen kirjastosta. https://finna.fi/Search/Results?lookfor=nybom+kersti&type=AllFields&fil… https://lib.uniarts.fi/
Minkä pääkaupunkiseudun juna-aseman ns. pitkän matkan junat (esim. allegro) useimmiten ohittavat? Eli mill' pk-seudun juna-asemalla olisi paras todennäköisyys… 321 27.2.2017 Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen. Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta) Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi, Tapanila ja Puistola. ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
Asun radan vieressä. Kohdallani on junan ajolangoissa paikka, jossa virta on hetken poikki ja veturi siirtyy paikan yli massan voimalla. Kuulee, kun moottorin… 539 24.1.2017 Tarkoittamasi tangot ovat ilmeisesti niin sanotun erotusjakson eristeet. Eräs helsinkiläinen veturinkuljettaja kuvaili niitä seuraavalla tavalla: "Ne ovat eristeet, joilla saadaan sähkötön alue kahden sähkönsyöttöaseman välille, jotta syöttöasemien syöttämä sähkö ei menisi toistensa "päälle" ja siten sekottaisi koko systeemiä. Kutsutaan erotusjaksoksi, jossa veturin/sähköjunan pääkytkin avautuu ja se rullaa alueen läpi. Näin myös saadaan rataverkon sähköistys jaettua useampaan osaan, jolla järjestelyllä saadaan toteutettua useat syöttöasemat, jotka syöttävät tarvittavan määrän sähköä junien tarpeeseen." Verkosta on löydettävissä Liikenneviraston dokumentti "Sähkörataohjeet", jossa on havainnollistava kuva erotuskentästä ja erotusjaksosta (...
Kun Pk-seudulla avattiin uusi kehärata, junien tunnuksiksi annettiin I ja P. Mistähän ne tulevat, olemme yrittäneet arvailla eri vaihtoehtoja. 321 1.12.2016 I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
Millaiset junat ohittavat juna-asemia pääkaupupnkiseudulla? ovatko ne kaukojunia, tavarajunia, jotain erikoisempia junia? Minkä aseman junat useimmiten… 363 15.9.2016 Asemat, joilla pääkaupunkiseudun lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät löytyvät HSL:n sivuilta: http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/train.html Kaukoliikenteen junat voivat pysähtyä Riihimäen, Leppävaaran, Tikkurilan ja Pasilan asemilla: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/abc_lahiliikenne Tavarajunat pysähtyvät omien sopimustensa mukaan. Eli kaikenlaiset junat ohittavat asemia pääkaupunkiseudulla. VR:ltä ei osattu arvioida, minkä aseman junat useimmiten ohittavat. Radoilla liikkuu satoja junavuoroja päivittäin. Aseman ohittamisessa noudatetaan Liikenneviraston antamia nopeusrajoituksia. Junabongaus on harrastus, jossa voi mm. valokuvata junia, seurata kalustokiertoa tai yrittää löytää harvinaisia junia tai vetureita. Alla linkki Vantaan...
Olen rautatieläisen poika, mutta en huomannut koskaan kysyä seuraavasta asiasta. Joku jossain väitti, että raskas juna lähtee NÄIN. Veturi ei jaksaisi lähteä,… 626 4.2.2016 Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi. Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä: http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/ Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
Kuinka paljon on eroa energian kulutuksessa, jos kuljetan autolla tonnin kuorman esim 1000km .Tain vastaavasti junalla ts . rautapyörillä vastaavan matkan ja… 449 24.11.2014 Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita. Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon. Oletetaan, että kuormaa...
Punkaharjulta huomenta! Perintölaatikosta löytyi valokuvia. Mihin onnettomuuteen liittyy höyryveturi no. 843. Tuo tieto on ainoa, joka näkyy selvästi… 464 17.11.2014 Tällaisen tiedon saimme Suomen Rautatiemuseosta: Veturi numeroltaan 843 on Tk3 sarjaa, valmistettu vuonna 1929 ja hylätty 1965. Onnettomuusluettelossamme (ei täydellinen) se ei ole ollut onnettomuuksissa. Tämän veturin "sukulainen" nro 845, oli osallisena Jyväskylän ratapihalla 12.12.1965 sattuneessa törmäyksessä. Kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.
Etsin lyhyehköjä satuja, jotka kertovat matkustamisesta jollain välineellä; autolla, junalla, laivalla, lentokoneella, raketilla, pyörällä. 497 3.10.2014 Ohessa valikoima lasten kirjoja, joissa matkustetaan erilaisilla menopeleillä: Haderlein, Ute : Iloisia Nallesatuja; Helsinki : Kirjalito, 2011. Hirvonen, Lauri: Hupsutupsun junamatka. Helsinki : WSOY, 2009. Montanari, Donata : Pikku Juna; Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 1994. Oram, Hiawyn: Matkalla vaarin luokse; Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2001. Kinnunen, Tommi: Vernerin matka maailmalle. Helsinki : Nemo, 2010. Whybrow, Ian: Automatka mummolaan. Karkkila: Mäkelä, 2010. Lachman, Ruth Mabee: Riston laivamatka. Helsinki : Tammi, 1977. Winters, Pierre : Hui, me lennetään! / Pierre Winters & Tineke Meirink ; Helsinki : Lasten Keskus, 2011. Emmett, Jonathan: Jaska Jänön vapaapäivä. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2006. Kelman, Marcy:...
Kirjastonhoitaja, Nyt tarvitsisin listaa kirjallisuudesta, jossa tapahtumapaikkana on juna. Matkakirjat käy ja myös kaunokirjallisuus (ei tietokirjat). Koko… 778 24.10.2013 Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa. Aho, Juhani: Rautatie (1884) Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929) Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012) Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001) Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890) Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937) Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964) Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984) Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004) Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008) Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948) Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988) Theroux, Paul: Suuri...
Menossa syyskuussa bosniaan,serbiaan,montenegroon ja ehkä albaniaan. voiko albaniassa käydä, kun passi menee vanhaksi helmikuussa 14,siis 5 kk:n matkan jälkeen… 804 20.5.2013 Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin: "Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)." Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426} Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader): http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa. Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole: http...
Haluaisin lukea uudelleen kirjan, joka kertoo Siperian radan varrella olevasta asemapaikasta. Siellä tapahtuu jotain vain silloin, kun juna tulee idästä ja… 846 2.8.2012 Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josta ehdotettiin Tsingiz Aitmatovin teosta Eikä päivä pääty. Kollegan mukaan teoksesta löytyy myös hautausmaan paikalle rakennettu kosmodromi. Kyseistä teosta näyttäisi olevan myös Kokemäen kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Satakirjastojen yhteistä aineistotietokannasta: http://www.satakirjastot.fi/
Haluaisin tietää milloin kulki viimeinen evakkojuna Valkjärveltä Viipuriin?Mihin aikaan se ljuna saapui Korpiojalle? Juna seisoi papulan sillalla, kun viipuria… 3124 3.11.2011 Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty. Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä...
Olen manner-Euroopassa, ja etsin kesää varten mahd. halpaa, suht nopeaa reittiä Suomeen. Matkustaisin mieluusti junan ja tai bussiliikenteen avulla, koska en… 1100 28.12.2010 Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta. Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Matkustin elokuussa junalla Turusta Joensuuhun päin. Matkan alussa konduktööri kuulutti, että junassa on x-määrä vaunuja, joista ensimmäinen kulkee koko matkan… 1267 22.10.2009 Tämän tyyppisiin VR:n asioita koskeviin kysymyksiin saa nopeimmin vastauksen ottamalla yhteyttä suoraan VR:n valtakunnalliseen puhelinpalvelunumeroon 0600-41900, tai antamalla palautetta VR:n nettisivujen kautta. Palautteisiin vastataan! Soitto VR:lle antoi seuraavanlaista tietoa. Jos koko vaunu ja yksikkö matkaa suljettuna asemalta toiselle on kyseessä juuri siinä vaunussa oleva tekninen ongelma: ovet eivät toimi, wc:t eivät toimi tms. Erikseen tiedottaminen on VR:n tapa kertoa matkustajille heti. Kyseiseen vaunuun on saatettu myydä ennakolta lippuja ja sinne ei sitten pääsekään.
Onko Helsingin metron raideleveys leveämpi kuin Suomen rautateiden? 2693 2.8.2006 Yleensä metrot tehdään rautateiden kanssa samalle raideleveydelle. Myös Suomessa on päädytty samaan ratkaisuun. Suomessa rautateiden ja Helsingin metron raideleveys on 1524 mm. Se ei kuitenkaan merkitse, että metro ja rautatiet olisivat yhteensopivia. Rautatiekalusto ei sovi metroradalle kaluston poikkileikkausten erojen vuoksi. Lisätietoja metrosta ja kiskoliikenteestä löytyy esimerkiksi seuraavilta internetsivuilta: http://www.kaupunkiliikenne.net/mikametro.htm http://www.saunalahti.fi/rautatie/faq/