| Eino Hyyrynen lausui usein 50-60 -lukujen vaihteessa junan kulkua imitoivan runon. Muistan pätkiä siitä: "Nyt mat-kan-tekkoon, mat-kan-,tekkoon..." Ja… |
133 |
|
25.7.2023 |
|
Etsityn kaltainen junan kulun kuvaus sisältyy ainakin Viljo Kojon novelliin Hopeahäät, joka sisältyy vuonna 1925 julkaistuun kokoelmaan Yllätys. Siinä kiertävä suutari Höllin Heikki kertoo isännille, millaisia tarinoita juna milloinkin pitää:
"Muistakaapas vain kuunnella, kun se asemalta lähtee, niin eikös sano: Noh! Nyt matkan tekkoon... no, nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon... nyt matkan tekkoon, matkan tekkoon, matkan tekkoon... Mutta sillan kohdalla sanoo: Varovasti, varovasti, varovasti. Ja kun tullaan ylämäkeen: Höllin Heikin housut puttoo... Höllin Heikin housut puttoo... housut... puttoo... housut... puttoo... puttoo... put-too... Mutta kun on päästy mäelle niin: Ei put-took-kaan, ei put-took-kaan, ei... |
| Millä autoilla uudessa Mission Impossible -leffassa ajetaan? |
75 |
|
19.7.2023 |
|
BMWBLOG-sivuston mukaan Mission: Impossible - Dead reckoning part one -elokuvassa nähdään BMW M5 sekä sähköautoksi muunnettu Fiat 500 (https://www.bmwblog.com/2023/06/14/tom-cruise-drives-bmw-m5-one-handed/).
Junakohtausta varten rakennettiin kopio Orient Express -junasta eli Idän pikajunasta. Ks. esim. Los Angeles Timesin artikkeli: https://www.latimes.com/entertainment-arts/movies/story/2023-07-14/miss….
|
| Muistan lapsuudesta tarinan jota äitini luki. En tiedä onko satu, loru vai mikä. "Tule mukaan lähdetään, koko maata kiertämään.." jotenkin noin se alkoi.. ja… |
77 |
|
20.2.2023 |
|
Runomuotoinen tarina on J. C. van Hunnikin Iloinen junamatka (Paletti 1976).
Lapset ja eläimet matkustavat junalla: "Junalla nyt lähdetään / koko maata kiertämään. / Pepe hoitaa lämmitystä / tuntematta väsymystä. / Kirahvi on johtaja, / entä keitä vaunuissa? / Uni voittaa karhu-Nallen, / miten kävi pikku-Kallen, / joka katoll kurkistaa? / Isäänsä kai kutittaa."
Tieto löytyi Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi). Sieltä voi tiedustella lisätietoja kirjasta. |
| Löytyyko netistä sellaista tavarajunien aikataulua, jota pystyy tulkitsemaan tavallinen ihminen. Siis yhtä yksinkertaista aikataulua kuin on olemassa… |
353 |
|
23.1.2023 |
|
Tavarajunien aikatauluista ei ole laadittu VR-tyyppistä matkahakujen asiakasliittymää, ja tähän pääsyy lienee se, etteivät ne palvele matkustaja-asiakkaita.
Junien aikatauluja ja muita liikennetietoja voi seurata suodatetusti mm. Väyläviraston, Juliadatan ja Digitrafficin sivuilla. Esimerkiksi Juliadatan livesivulla on nähtävissä kattavasti erilaisia juna-aikatauluja, samaan tapaan kuin Junat.net-sivulla matkustajajunien. Yksittäisten junavuorojen jäljittäminen vaatii palveluissa usein esimerkiksi junan numeron tai reitin tietoja.
Juliadataa ylläpitää junaharrastajien verkosto ja sivustolle voi rekiströityä. Tällöin esimerkiksi omien seurantojen tekeminen on mahdollista. |
| Aikanaan Helsingin rauatieasemalla oli lapsuudessani juna 1950-60-luvulla) pienoismalli.Se oli lasivitriinissä ja kolikolla sen sai käymään. Se oli silloin… |
151 |
|
20.12.2022 |
|
Pienoismalli on siirretty muutama vuosi sitten Suomen rautatiemuseoon. Se on siellä
näytteillä, mutta mekanismi ei ole enää toimintakunnossa. |
| 1)Sota-aikana noin 1942-44 lähti Helsingistä puolenpäivän aikaan pikajuna Äänislinnaan. Mihinkähän aikaan se suunnilleen ohitti Keravan aseman. Yleensä … |
150 |
|
5.9.2022 |
|
Vaunut.org-sivustolle skannatussa aikataulussa matka-aika Helsingistä Keravalle on ollut 30-48 minuuttia vuonna 1939.
Sivuston keskustelupalstan junaharrastajat osaisivat varmasti kertoa aiheesta lisää. Toinen mainio tietolähde olisi arvatenkin Suomen rautatiemuseo. |
| Montako junaa pysähtyy Tikkurilan asemalla vuorokaudessa noin keskimäärin? |
140 |
|
26.8.2022 |
|
En valitettavasti löytänyt kysymykseen suoraa vastausta.
Tutkailin mm. Väyläviraston sivuilta löytyviä Rautatietilastoja ja Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää Rautatietilastoa sekä Rautatiemuseon Kokoelma ja tietopalvelu -sivua.
Junat.net sivulta löytyy asemakohtainen aikataulu, jota seuraamalla voit laskea junavuorot, https://www.junat.net/fi/tikkurila.
Digitraffic.fi -sivuilta löytyy avointa dataa rautatieliikenteeseen liittyen https://www.digitraffic.fi/rautatieliikenne/.
Jos haluat virallisempaa tietoa, suosittelen ottamaan yhteyttä Tilastokeskuksen neuvonta ja tietopalveluun.
|
| Juhannusjuna, jossa seurattiin junan ohjelmallista matkaa Hki-Rovaniemi. Voisko uusia ko. ohjelman? |
261 |
|
17.6.2022 |
|
Juhannusjuna on kulkenut vuonna 2012. Ylen elävästä arkistosta pääsee palaamaan kyseiseen ohjelmaan, mutta jos haluaisit tästä uusinnan tv:stä tai uuden ohjelman, kannattaa pyyntö laittaa suoraan Ylen ohjelmatoiveeseen.
Tästä pääsee palaamaan juhannusjunan kyytiin: Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön | Elävä arkisto | yle.fi
Ohjelmatoiveen voi esittää täällä: Palaute (yle.fi) |
| Miten voisin löytää lapsuuteeni kuuluneen kirjan, jonka nimeksi muistan "lelujen junamatka", mutta tuolla nimellä ei miltään sivustolta tunnu löytyvän kuvia… |
151 |
|
10.3.2022 |
|
Olisikohan kyseessä ehkä Enid Blytonin Lelujen lomamatka? |
| Päiväkodissa alle 3v ryhmässä alkamassa junateema. mitä juna-aiheisia kirjoja lauluja olisi osaatteko auttaa |
311 |
|
4.1.2021 |
|
Pienten lasten juna-aiheisia kirjoja on varsin paljon. Alla on linkki hakutulokseen Helmet-kirjastojen kuvakirjoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28junat%20kuvakirjat%29%2…
Halutessasi voit rajata hakua vielä esim. kielen mukaan sivun vasemmasta reunasta kohdasta "kieli".
Kirjaan Värssyveturi (Marjo Nygård kuv.) on koottu juna-aiheisia runoja, laulunsanoja ja leikkejä vuosikymmenten varrelta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513166458&…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2026382__Sv%C3%A4rssyvetu…
|
| Kuinka pääsee kulkemaan yleisillä (linja-auto ja juna) kuopiosta forssaan ja toisinpäin? |
330 |
|
3.7.2020 |
|
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi |
| Muistan lapsuuteni (olen syntynyt 1956) ihanan satukirjan, jonka jokaisella sivulla oli pätkä junanrataa aina erilaisessa ympäristössä. Kirjan reunaan oli… |
206 |
|
12.9.2019 |
|
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme seuraajista kyseistä satukirjaa? |
| Onkohan saatavilla joko kirjana tai artikkeleina tietoa entisen Valtionrautateiden aikaisista erikoispikajunista, junien numeroista, vaunuista ja… |
512 |
|
4.2.2019 |
|
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaanJouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta HelsingissäTapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, MoottorikalustoHeikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleeltaAri Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarinaTapio Keränen, Rautatien arkeaKyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä PendolinoonPetri Pentikäinen... |
| Olen kuullut, että junissa ei enää nykyään työskentele koneapulaisia mutta milloin vielä työskenteli? Entä onko heitä työskennellyt muuallakin kuin junissa? |
609 |
|
25.7.2018 |
|
Aiemmin työskenteli veturissa kaksi henkilöä: veturinkuljettaja ja lämmittäjä. Diesel- ja sähköjunien tultua käyttöön lämmittäjää ruvettiin kutsumaan koneapulaiseksi, jonka tehtävä oli veturin ja sen koneiston hoito ja kuljettajan auttaminen. Kahden miehen ajosta luovuttiin vähitellen.
Tiedustelin asiaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:ltä ja sain sitä kautta liikennepäällikkö Hannu Lehikoisen vastauksen:
"Yksinajoon alettiin siirtyä vaiheittain vuonna 1994 (sitä ennen jo Lättähatut, lähiliikenteen sähkömoottorijunat ja vaihtotyö yksinajossa). Yksinajo laajeni henkilöstötilanteen mukaisesti (ketään ei irtisanottu). Esim vaarallisten aineiden kuljetukset olivat pitkään kaksinajossa. Viimeiset kaksinajoa vastineet veturit (... |
| Mahtaako kukaan tietää, milloin suomalainen taitelija Kersti Styrén os. Nybom kuoli. Hän on syntynyt 1916 Helsingissä, naimisissa Gösta Styrénin kanssa,… |
381 |
|
5.9.2017 |
|
Valitettavasti en löytänyt tietoja taiteilijasta. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä FINNA - tietokannasta hänestä löytyi muutama maininta. Asiaa voisi kysellä vielä esim. Taideyliopistojen kirjastosta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=nybom+kersti&type=AllFields&fil…
https://lib.uniarts.fi/
|
| Minkä pääkaupunkiseudun juna-aseman ns. pitkän matkan junat (esim. allegro) useimmiten ohittavat? Eli mill' pk-seudun juna-asemalla olisi paras todennäköisyys… |
534 |
|
27.2.2017 |
|
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
|
| Asun radan vieressä. Kohdallani on junan ajolangoissa paikka, jossa virta on hetken poikki ja veturi siirtyy paikan yli massan voimalla. Kuulee, kun moottorin… |
1114 |
|
24.1.2017 |
|
Tarkoittamasi tangot ovat ilmeisesti niin sanotun erotusjakson eristeet. Eräs helsinkiläinen veturinkuljettaja kuvaili niitä seuraavalla tavalla:
"Ne ovat eristeet, joilla saadaan sähkötön alue kahden sähkönsyöttöaseman välille, jotta syöttöasemien syöttämä sähkö ei menisi toistensa "päälle" ja siten sekottaisi koko systeemiä. Kutsutaan erotusjaksoksi, jossa veturin/sähköjunan pääkytkin avautuu ja se rullaa alueen läpi. Näin myös saadaan rataverkon sähköistys jaettua useampaan osaan, jolla järjestelyllä saadaan toteutettua useat syöttöasemat, jotka syöttävät tarvittavan määrän sähköä junien tarpeeseen."
Verkosta on löydettävissä Liikenneviraston dokumentti "Sähkörataohjeet", jossa on havainnollistava kuva erotuskentästä ja erotusjaksosta (... |
| Kun Pk-seudulla avattiin uusi kehärata, junien tunnuksiksi annettiin I ja P. Mistähän ne tulevat, olemme yrittäneet arvailla eri vaihtoehtoja. |
472 |
|
1.12.2016 |
|
I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
|
| Millaiset junat ohittavat juna-asemia pääkaupupnkiseudulla? ovatko ne kaukojunia, tavarajunia, jotain erikoisempia junia? Minkä aseman junat useimmiten… |
670 |
|
15.9.2016 |
|
Asemat, joilla pääkaupunkiseudun lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät löytyvät HSL:n sivuilta:
http://aikataulut.reittiopas.fi/linjat/fi/train.html
Kaukoliikenteen junat voivat pysähtyä Riihimäen, Leppävaaran, Tikkurilan ja Pasilan asemilla:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/abc_lahiliikenne
Tavarajunat pysähtyvät omien sopimustensa mukaan.
Eli kaikenlaiset junat ohittavat asemia pääkaupunkiseudulla. VR:ltä ei osattu arvioida, minkä aseman junat useimmiten ohittavat. Radoilla liikkuu satoja junavuoroja päivittäin. Aseman ohittamisessa noudatetaan Liikenneviraston antamia nopeusrajoituksia.
Junabongaus on harrastus, jossa voi mm. valokuvata junia, seurata kalustokiertoa tai yrittää löytää harvinaisia junia tai vetureita. Alla linkki Vantaan... |
| Olen rautatieläisen poika, mutta en huomannut koskaan kysyä seuraavasta asiasta. Joku jossain väitti, että raskas juna lähtee NÄIN. Veturi ei jaksaisi lähteä,… |
1169 |
|
4.2.2016 |
|
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.... |
Kysy kirjastonhoitajalta
