| Milloin alettiin jättää rikollisen nimi mediassa kertomatta alle 2 vuoden tuomioiden kohdalla? |
37 |
|
|
|
Rikostoimittaja Rami Mäkisen Journalistin artikkelissa kerrotaan, että nykyiset nimien julkaisukäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Rikosuutisten nimensuoja oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, ja poliisikin kertoi epäiltyjen tietoja lehtimiehille. Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset ja rajoitti nimien julkaisua mediassa. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”. Soveltaminen oli kuitenkin kirjavaa jopa samassa tiedotusvälineessä. Yleisesti nimikynnys oli alempi kuin nykyään. Nykyisin selviönä pidetty kahden vuoden raja... |
| Kuinka suuri osa "kysy kirjastonhoitajalta" palvelun vastauksista jätetään julkaisematta tällä sivustolla? |
292 |
|
|
|
Vuoden 2019 vastauksista n. 70 % on tallennettu näkyviin.
Syynä yksityisiin vastauksiin on pääasiassa tietosuoja, eli kysymykset tai vastaukset sisältävät henkilökohtaisia tietoja tai eivät sisällä tietoa, joka voisi olla hyödyksi muille kysyjille.
Kaikista vastauksista näkymättömissä on isompi määrä, koska osa varhaisimpien vastausten sisällöstä on jo vanhentunutta. Myöskin palvelun alkuvaiheessa vastaajat herkemmin jättivät julkaisematta vastauksiaan, vaikka ne olisivatkin olleet täysin julkaistaviksi sopivia.
Vastauksia on palvelussa vuodesta 1999 alkaen annettu (24.7.2020) 74160, niistä julkisessa arkistossa on näkyvissä 45812. |
| Onko joku aikamäärä, milloin päiväkirja tulee julkiseksi? |
703 |
|
|
|
Heti aluksi täytyy varoittaa, että vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Päiväkirjoilla ei ole mitään julkistusaikaa, vaan niiden julkistaminen on kokonaan kirjoittajan itsensä tai hänen perikuntansa asia. Luultavasti useimmat päiväkirjat eivät tule koskaan julki siinä mielessä, että ne julkaistaisiin kaikille avoimesti. Arkistoihin talletetuille päiväkirjoille on saatettu säätää jokin salassapitoaika, jonka jälkeen ne ovat kenen tahansa vapaasti luettavissa. Päiväkirjan omistajalla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta julkistaa koskeen päiväkirjaa.
Yleisesti ottaen päiväkirjan julkaisemista koskee sama... |
| Koulussa puhuttiin sananvapaus- ja julkisuuslaista . Miten nämä lait vaikuttavat kirjaston toimintaan käytännössä? |
1537 |
|
|
|
Julkisuuslailla viitataan lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jossa käsitellään mm. asiakirjojen julkaisuutta. Lain 4 § määrittelee viranomaisen käsitteen ja suuri osa kirjastoista kuuluu määrittelyn piiriin. Laissa säädetään mm. asiakirjojen julkisuudesta ja viranomaisen tiedottamisvalvollisuudesta. Nämä säädökset koskevat siis valtaosaa kirjastoista.
Henkilötietojen rekisteröinnistä ja siihen liittyvästä yksityisyyden suojasta säädetään useissa eri laeissa.
Lisätietoa voit löytää osoitteesta http://www.tietosuoja.fi .
Mikäli tarkoitat sananvapauslailla lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460, niin säädös ei varsinaisesti kohdistu kirjastoihin. Sananvapaudesta säädetään myös Suomen... |
Kysy kirjastonhoitajalta