joet

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Niin Suomessa kuin maailmallakin monet tärkeät kaupungit on perustettu joen varteen. Miksei Vaasa ole joen varrella? 90 22.2.2021 Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta. Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman läänistä kaikkine...
Merien ja jokien suojelu kiinnostaa. Mitkä järjestöt auttavat, esim. pk-seudulla? 36 16.2.2021 Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä  John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/  
Alkavatko joet puroina tuntureilta tai vuorilta?Miksi? 52 16.9.2020 Valuma-alue on alue, johon satanut vesi kertyy maanpinnan muotojen ohjaamana. Ympäristö.fi-sivustolla kerrotaan, että "valuma-alueen raja kulkee maaston korkeimmissa kohdissa. Pienet valuma-alueet muodostavat yhdessä yhä suurempia valuma-alueita. Suurista valuma-alueista voidaan käyttää nimitystä vesistöalue, joka koostuu monimuotoisesta uomien ja järvien järjestelmästä." Lisää tietoa sivustolta: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Pienvesien_kun…
Maantiedettä. Miksei Kymijoen suiston päähaarojen väliin (Kotka-Vastila-Ruotsinpyhtää) jäävää maa-aluetta katsota merisaareksi? 49 6.7.2020 Saari on Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan  "joka puolelta veden ympäröimä (mannerta pienempi) maa-alue.": https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/saari Tilastokeskuksen mukaan merialueiden suurimmat saaret ovat Ahvenanmanner ja Kemiönsaari, ja sisävesien suurin on Soisalo: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html Helsingin Sanomien artikkelissa (Suurimpien saarien selvitystyö vaati sinnikkyyttä, 9.6.2002) Tilastokeskuksen erikoissuunnittelija Kai Enkama on  pohtinut  saaren merkitystä tarkemmin, esim. sitä, kuinka luonnonmukainen saaren on oltava, tai onko esimerkiksi kanavan erottama maa-alue saari: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004058592.html Saaren käsite ei tosiaan ole kiistaton.  On esimerkiksi...
Voisitko kertoa millaiset ovat espanjan mantereen vesistöt ja merialueet. 355 2.5.2019 Espanjan alueesta löytyy runsaasti tietoa monella kielellä. Vesistöistä ja merialueista saa helposti kokonaiskuvan kartan avulla. Toenperän kirjastoissakin löytyy Espanjan aluekarttoja. https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FMap%2F%22&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FMap%2FAtlas%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLumme%2FTOE%2F%22&lookfor=espanja+&type=AllFields Lisätietoja Espanjan vesistöistä voisi saada esim. maantieteen kirjoista https://lumme.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~geographic_facet%3A%22Espanja%22&lookfor=maantiede&type=AllFields Myös...
Eräs sukuun kuuluva oli syntynyt vuonna 1520 Kiehnanjokisuussa. Nyt herää kysymys missä päin tuon niminen paikka on mahtanut sijaita, sillä nettihaulla en… 124 16.11.2018 Yksi mahdollinen ehdokas "Kiehnanjoeksi" voisi olla Kiehimänjoki Paltamon kunnan alueella Kainuussa. Professori Reijo Heikkisen "Jokia, jotka virtaavat Kainuussa" -verkkosivulla (http://www.reijoheikkinen.fi/jokia-jotka-virtaavat-kainuussa/) Emäjoen kohdalla kerrotaan seuraavaa: "Joen yläjuoksua kutsutaan Kiannanjoeksi ja alajuoksua Ristijärven Iijärvestä lähtien Kiehmänjoeksi. Joen kokonaispituus on 105 kilometriä, josta Emäjoen osuus on 65 km." Kuvittelisin, että Kiehmän/Kiehimänjoki voisi helposti muuntua Kiehnanjoeksi kirkonkirjojen merkinnöissä.
Missä lastenkirjassa puhutaan Missipissi-joesta? 620 30.10.2013 Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut http://www.kepa.fi/uutiset/944
60-luvun lopulla kansakoulussa opettaja näytti karttaa,jossa Suomen joet oli merkattu eri väreillä sen mukaan kuinka saastunut joki oli. Erityisen punainen … 1103 24.2.2007 Suomen ympäristökeskus on seurannut pintavesien tilaa valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla 1960-luvulta lähtien. Uusin luokitus vuosilta 2000-2003 löytyy Ympäristökeskuksen pintavesien laatua käsittelevältä sivustolta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=179102&lan=FI Sivustolta löytyy mm. värikoodattu Suomen kartta järvien, jokien ja merialueen vedenlaadusta 2000–2003( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=15739&lan=fi ), mutta myös tarkempia alueittaisia karttoja. Ks. esim. kartta: Vesien laatu Jokioisilla 2000-2003: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=38774&lan=fi Lisää tietoa aiheesta voi kysyä Hämeen ympäristökeskuksesta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=209475&lan=fi...
Maanalaiset joet Suomessa, erityisesti Lapissa kaikki mahdollinen tieto tai sen hankintatapa, vaikkapa nettiosoitteet kiitos 1466 25.3.2002 Tietoa Lapin tai ylipäätään Suomen maanalaisista joista ei tunnu paljoa löytyvän. Teoksessa Lappi (osa 3, toim. Linkola et al.) kuitenkin mainitaan yhdessä kuvatekstissä maan alle katoava puro Enontekiön Toskaljärvellä. Samassa todetaan, että kyseessä on karstialueille tyypillinen ilmiö, joka Suomen oloissa on erittäin harvinainen. Myös Suomen kartastossa (osa 1: fyysinen ympäristö) kerrotaan, että karsti-ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia yksityiskohtia. Geo-kirjasarjan 4. osassa on artikkeli karsti-ilmiöstä (karsti = eräiden kivilajien tietyissä oloissa tapahtuva liukeneminen), jossa käsitellään jonkin verran maanalaisia jokia yleisesti. Karstia käsitteleviä sivuja on netissä useita, tosin englanninkielisiä, katso esim. linkkiluettelo...