hyönteiset

Tilaa aihepiirin hyönteiset RSS-syöte
155 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–155.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minkälainen on ampiaisten , hyttysten näkökyky ja miten ne hahmottaa esim ihmisen ? 5777 Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä. Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
En muista mikä eläin se oli, mutta se joten kummallinen eläin joka eli 7 vuotta maan alla sitten aina nousi ylös maan pinnalle... Mikä eläin se on? 1451 Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina. Lähteet: Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
Missä kirjassa olisi perhosen toukkien kuvia, josta niitä voisi sitten tunnistaa. Siis kuvia ei piirroksia. Jos sellaista ei ole olisiko nettisivua jossa… 11434 Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia. Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on - Larvae of...
Kesäinen kysymys! Minkälaiset ovat sääsken (hyönteinen) ravintoarvot? Kuinka monta kaloria on yhdessä sääskessä, tai esim. 100 grammassa sääskiä? 1605 Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37) Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä...
Asumme Espoossa ja sisälle 1. krs tuli läpikuultavia pieniä n. 2-3mm hyönteisiä , runsaasti. Suurennuslasilla katsoen 4 paria jalkoja. Borrelioosin… 1773 Punkki on nymfivaiheessa n. 1-1,5 mm:n kokoinen ja toukkavaiheessaan vain 0,3-0,5 mm. Kuva nymfipunkista löytyy ainakin täältä: http://www.exspot.fi/punkit/yleista.asp Kuvia ja tietoa kirvoista ja muista hyönteisistä ja ötököistä esim. täältä: http://www.luonnossa.net/Hyonteiset/
Miten leppäkertun pilkkujen määrä määräytyy? 2991 Leppäkertun pilkkujen määrä ja väritys määräytyy lajikohtaisesti: kullakin leppäkerttulajilla on omanlaisensa pilkkumäärä. Löydät helposti lisää tietoa asiasta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla leppäkertut: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut
Acanthosoma haemorrhoidale. Kuvausta lajista, yleisyys. 1267 Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia. Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Mistä saan tietää mikä on paarman nopein lentonopeus (km/tunti)? 7901 Internetistä löytyi sivusto, johon on kerätty erilaisia hyönteisiin liittyviä ennätyksiä. Urospuolisen paarman (Hybomitra hinei) huippulentonopeus on sivuston mukaan 145 km/h. Sivuston alaosassa on taulukko eri hyönteislajien lentonopeuksissa. Diptere/tabanidae-ryhmän alta löytyy muidenkin paarmalajien nopeuksia. Taulukossa lentonopeudet on ilmaistu metriä/sekunnissa, joten km/h-muodossa olevan lukeman saat kertoimella 3,6. Linkki: http://ufbir.ifas.ufl.edu/chap01.htm
Löytyykö kirjaa tai tietoa perhosen toukkien kasvatuksesta? 1107 Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Haluaisin tietää, mikä on tämä hyönteinen: Näyttää heinäsirkalta, on punainen, ja lentää; siivet kovien kuorien alla? 1289 Teoksessa Sandhall, Åke: Heinäsirkat ja hepokatit sukulaisineen, jota on useassa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa (saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi ) on tietoa ja kuvia useastakin punertavan värisestä ja lentokykyisestä heinäsirkan sukuisesta hyönteisestä. Samalta tekijältä on myös teos Ötökät: tunnistusopas, 445 lajia; sitä on myös saatavana useissa kirjastoissa. Internetistäkin löytyy tietoa heinäsirkoista. Tavallisella Google-haulla http://www.google.fi hakusanalla heinäsirkat löytyy useita linkkejä, esim. http://hepokatti.net .
Mistä löytäisin tietoa hyönteisten, erityisesti muurahaisten käytöstä ihmisravinnoksi eri kulttuureissa? 1272 Kysymästäsi aiheesta ei ole paljon kirjallisuutta, joitakin teoksia toki löytyy. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä kaksi asiaa käsittelevää teosta: Peter Menzelin Man eating bugs ja Jerry Hopkinsin Strange foods. Ne on luokitettu keittokirjaluokkaan 68.25, joten niistä löytyy myös reseptejä. Jatkossa voit hakea tästä aiheesta Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta esim. asiasanoilla ruoka-aineet ja hyönteiset sekä ruokakulttuuri ja alkuperäiskansat, ja tarkistaa, onko aiheesta hankittu lisää materiaalia. Myös retkeilyoppaista löytyy tietoa muurahaisten käyttämisestä ihmisen ravinnoksi. Esim. Stefan Källmanin Selviydy luonnon ehdoilla ja Hugh McMannersin Luonnossa selviytyjän käsikirja -teoksissa löytyy jonkin...
Etsin materiaalia "lintukirpusta". Pureeko ihmiseen jne. Mistä hakisin? 1591 Iiris Kalliola kertoo kirjassaan "Kun kirppu puree sinua", että vaikka syöpäläisistä on Suomen kodeissa likimain päästy eroon, kirput vain lisääntyvät talojen pihoilla. Huonosti puhdistetuista linnunpöntöistä peräisin olevat kirput imevät aikuisina verta ja kelpuuttavat isännäkseen myös ihmisen. Pureman jälki on hyttysenpiston kaltainen ja löytyy ihosta vaatteiden alta. (Kalliola, Iiris; Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet. ss. 19-20.) Lisää tietoa lintukirpuista löytyy mm. WSOY:n julkaiseman Suomen luonto-sarjan osasta Selkärangattomat, luvusta Kirput, sivuilta 150-151. Tietoa kirpuista yleensä ja mainintoja myöskin lintukirpuista on mm. teoksissa Terveysfakta / Jorma Palo, WSOY 1997 ja Hansson, Åke; Objudna gäster :...
Olen löytänyt pistiäisen, jonka lajia en löydä. Pistiäisen pää- ja keskiruumis ovat mustia. Sen takaruumis on oranssi ja takaruumiin kärki on musta. Sen… 2056 Löysin hyönteiskirjoista kolme eri pistiäistä, joihin kuvauksesi sopii. Kaikilla on musta ruumis oranssia takaruumista lukuunottamatta ja kaikki elävät hiekkamaalla. Nämä pistiäiset ovat hietapistiäinen, tikaripistiäinen ja verimehiläinen. Kannattaisi varmaan pistäytyä lähimmässä kirjastossa tarkistamassa jostakin hyönteiskirjasta. Tällaisia on mm. Sandhall, Åke: Pistiäiset, Uusi Zoo osa 9 ja Sandhall, Åke: Ötökät. Näissä kaikissa kirjoissa on hyvät värivalokuvat.
Saisinko tietoa rukoilijasirkasta ja etenkin sen lisääntymisestä? Suomenkielellä mieluiten! 866 Rukoilijasirkoista, joita on useita eri lajeja, löytyy tietoa useistakin eläinkirjoista: Kodin suuri eläinkirja 8. W+G 1981, Maailman eläimet: selkärangattomat. T 1989 ja Eläinten maailma 4. O 1975. Myös näiden eläinten erikoisesta lisääntymisestä (naaras syö useimmiten koiraan lisääntymisen jälkeen) löytyy tietoa varsinkin yllä mainitusta Maailman eläimet -sarja kirjasta.
Tietoja rukoilija- ja sauvasirkoista? 1061 Sauva- ja rukoilijasirkoista löytyy tietoa monista hyönteisiä käsittelevistä kirjoista, esim. Sandhallin ja Anderin teoksesta Heinäsirkat ja hepokatit tai Michael Chineryn kirjasta Pohjois- Euroopan hyönteiset. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi kaksi viitettä: Suomen luonto -lehden artikkeli vuodelta 1996 n:o 12 ja Eläinmaailma-lehden artikkeli vuodelta 1995 n:o 1. Eläinmaailma- lehden artikkeli käsittelee sirkkoja lemmikkeinä.