| Minun pitäisi löytää V.A. Koskenniemen runo, jota kuulemani mukaan luetaan usein ristiäisissä. Tekstissä on tällainen kohta: tuon pienen suun suppuisen nään -… |
1231 |
|
|
|
Voisiko runo olla kuitenkin Aaro Hellaakosken Naurua? Tämä runo kertoo pienen vauvan naurusta, ja sopii hyvin vaikkapa ristiäisiin. Runo alkaa näin:
"Niin hassunkurisen touhun nään:
suu tuoss' on sepposenseljällään,
suu pieni ja hampaaton.
Se naurua on!"
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili (1. painos 1928, myös 1998 ja 2008). Jääpeili-kokoelma on myös Hellaakosken Runot-kokoelmassa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sj%C3%A4%C3%A4peili%20hellaa…
|
| Aaro Hellaakosken runokokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918) on runo, joka alkaa sanoilla "Sinne, missä kesä kuluu nopeasti". Tästä runosta on jostain syystä… |
2526 |
|
|
|
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria... |
| Kysyisin kuka on kirjoittanut runon, jonka yksi säkeistö menee jotenkin näin "Ken tietä käy, tien on vanki, vapaa vain on umpihanki" |
18585 |
|
|
|
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
|
| Kertoisitko mitkä kaksi rakkaustarinaa tähän runoon liittyy ? Millainen kauhutarina runossa kerrotaan ? "Niin pienenksi kasvoimme. Äskeittäin olit vaahtera… |
4043 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt lähteistä viittauksi kahteen rakkaustarinaan tai kauhutarinoihin liittyen tähän runoon, ellet näin peitellysti viittaa siihen, että runon on tulkittu kuvaavan rakkautta sekä fyysisesti että psyykkisesti, rakastelun jälkeisenä tunnelmakuvana.
Runo on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Jääpeili, joka ilmestyi vuonna 1928. Pertti Lassila toteaa siitä SKS:n 1997 julkaiseman kokoomateoksen, Runot 1916-1928, esipuheessa mm. seuraavaa; "Jääpeili (1928) on, paitsi Hellaakosken tuotannon ensimmäisen puoliskon pääteos, yksi hänen parhaista kokoelmistaan yleensäkin ja samalla sekä ilmestymisaikansa että koko 1900-luvun suomenkielisen lyriikan kestävimpiä kokonaisuuksia. Se on säilyttänyt tuoreutensa ja elinvoimansa läpi... |
| Olen tekemässä lehtijuttua ja tarvitsisin sitä varten Hellaakosken runon "Kiitos" kokonaisuudessaan, netistä löysin vain runon viimeisen säkeen. Olen… |
3239 |
|
|
|
Etsimäsi runo "Kiitos" sisältyy Aaro Hellaakosken vuonna 1943 ilmestyneeseen kokoelmaan "Uusi runo" (WSOY). Runo alkaa näin:
Ei mistään löydy pidättäjää
maan päältä, ei taivaan alta,
kun sydäntä, kypsää ja viileää
on kutsunut kuoleman kaikkivalta.
Kuka valmis on, hän kiittää,
kun viikate nousee ja niittää.
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi kirjoittaa vastaukseen kokonaisuudessaan, mutta se löytyy muun muassa seuraavista teoksista.
Hellaakoski, Aaro: Uusi runo (WSOY, 1943)
Suomen runotar / toimittanut Huugo Jalkanen...et al (W&G, 1965)
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Otava, 1996)
Vuodet kuin kuiskauksia / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (WSOY, 1995)... |
| Hellaakoski on runoillut "tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki." Onko kukaan kirjoittanut runoa: "ken latua kulkee ladun on vanki, vapaa on vain… |
55127 |
|
|
|
Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
|
| Tiedustelen erästä runoa, jonka alkuperästä minulla ei ole kovin tarkkaa muistikuvaa, mutta se on melko varmasti suomalainen. Runo on humoristisen kepeä… |
1797 |
|
|
|
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
|
| Etsin Kuolema -nimistä(?) runoa, joka menee suurinpiirtein näin Kuolema istuu olkapäälle----- ja päättyy Lähdetään. |
1901 |
|
|
|
Aaro Hellaakoskella on samanalkuinen runo teoksessa Huomenna seestyvää vuodelta 1953. Se ei kuitenkaan lopu "lähdetään" vaan "kaikki salvat aukeaa".
|
| Onko Naurua-runo V.A. Koskenniemen? - niin hassunkurisen touhun nään...... |
4142 |
|
|
|
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
|
| Minkä niminen on Aaro Hellaakosken runo, joka alkaa sanoilla: Aurinko ampuu kultanuoliaan päivä päivältä tihentyvin parvin, päivä päivältä kauemmas pohjoista… |
2954 |
|
|
|
Runo on nimeltään Kevään tulo, joka ilmestyi kokoelmassa Elegiasta oodiin. Runo on myös Hellaakosken Runot-teoksessa (WSOY 1993, 6. painos).
|
| Mistä runokokoelmasta löydän Aaro Hellaakosken runon, joka alkaa :" Herra luoksesi tahdoin?" Jukka Virtanen lausui tämän runon TV 1:n uskontopaneelissa tällä… |
2485 |
|
|
|
Runon nimi on Odottaja ja se löytyy Hellaakosken kokoelmista Huomenna seestyvää (1953) ja Runot (1953 ja myöhemmät painokset).
Runo näyttää olevan kokonaisuudessaan myös YLE:n sivuilla osoitteessa:
http://www.yle.fi/a2/teema.html
|
| Mistä Aaro Hellaakosken runoteoksesta löytäisin runon Hengen manaus? |
1927 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runo Hengen manaus on julkaistu kokoelmassa "Huojuvat keulat" (1946). Runo löytyy myös kokoelmista "Runot" (WSOY, 1998, 7. painos) ja "Aaro Hellaakosken runoja" (WSOY, 1963). Kaikkia kokoelmia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
|
| Kenen runosta ja minkä nimisestä runosta on seuraava: Hiihtäjä on tiensä vanki vapaa on vain umpihanki... |
3710 |
|
|
|
Runon kirjoittaja on Aaro Hellaakoski. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä, se löytyy Hellaakosken Runot-teoksesta (4.p. WS 1977) otsikon Lyhyesti alta ja on seuraava: "Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki."
|
| Löytyykö Aaro Hellaakosken runosta "Tähtilaivat" englanninkielistä käännöstä? |
2081 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi) käännöstietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on julkaistu koosteena vain unkarin kielellä. Antologia on ilmestynyt vuonna 1984.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ositteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/aloitus.htm pääset tutustumaan Aaro Hellaakosken elämään ja taiteeseen. Linkin Bibliografia takaa aukeaa sivusto, jota selaamalla löydät otsikon "Aaro Hellakosken tuotantoa on käännettynä seuraavissa valikoimissa". Sen mukaan hänen runojaan on ilmestynyt englanniksi kirjassa: Armstrong, Robert: Poetry and Folk Songs of Finland in Translation with poems of tribute and drawings, London 1975. Kirja on ainakin Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa.... |
| Kenen kirjoittama runo. Alkaa näin " Veri vetää, järki on vastainen, mutt' myönnyn käyköön niin. Minä hommaan jostain sormuksen ja me mennään naimisiin... |
3216 |
|
|
|
Runo on Aaro Hellaakosken ja nimeltään Tyhjin käsin. Se on kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924) ja myös esim. kirjassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000).
|
| Onko Aaro Hellaakosken runokokoelmia saatavilla ruotsinkielisinä käännöksinä pääkaupunkiseudulla? |
1247 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
|
| Mistähän kirjoista löytyisi Hellaakosken runo "Tuppuran Jussi". |
3099 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runo Tuppuran Jussi on julkaistu kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924). Se on myös ainakin kokoelmissa Runot 1916-1928 (1997) ja Runot (7. p. 1998).
|
| Asiakas etsii runoa nimeltä "Suloinen joutilaisuus". Luulee sen olevan Aaro Hellaakosken. Mistähän kirjasta tämä runo löytyisi? |
5660 |
|
|
|
Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928.
Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente
"Hauki se makasi kaislikossa
--
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki."
Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
(Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
|
| Löytyykö ruotsinkielistä yksinlaulunuottia sävellettynä Aaro Hellaakosken ruonoihin? Sibelius-Akatemian kirjaston tietokantojen kautta en onnistunut löytämään. |
1212 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löysin vain yhden Hellaakosken sanoihin sävelletyn ruotsin kielellä olevan laulun. Se on Olavi Ingmanin säveltämä "Kimppu kukkia akkunalla" (Blommor i fönstret), sanat on kääntänyt Joel Rundt. Laulu on kokoelmassa: 20 laulua / toimittanut Martti Turunen, WSOY 1935.
|
| Onko Unto Kupiaisen vuoden 1953 julkaiseman teoksen jälkeen tehty toista elämäkertaa Aaro Hellaakoskesta? |
1732 |
|
|
|
Varsinaista elämäkertaa ei Hellaakoskesta ole Kupiaisen teoksen jälkeen tehty. Kiinnostavia julkaisuja voisivat kuitenkin olla "Viimeinen dinosauri--Aaro Hellaakoski 1893-1952 näyttelyjulkaisu" / [näyttelyn tekstit Raija Majamaa] Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki, 1993,ISBN 951-45-6411-1. // Valkonen, Kaija: "Suurin on rakkaus". WSOY, Porvoo, 1997, 951-0-21783-2 (mm. Aaro ja Lempi Hellaakosken rakkauskertomus). // Leikola, Anto: "Hellaakoski, elävä runoilija : kolme tekstiä Aaro Hellaakoskesta". Oulu : [Oulun yliopisto], 1984, ([Eripainossarja] / Oulun Yliopisto. Historian laitos; n:o 97), ISBN: 951-42-1664-4 (nid.). Teosten saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta