geologia

29 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Voiko katinkullasta tehdä mitään 67 29.1.2024 Katin- tai kissankullaksi on Suomessa nimitetty sekä kiillemineraaleja (biotiitti, muskoviitti) että rikkikiisua. Mikäli sillä tarkoitetaan rikkikiisua eli pyriittiä, sitä käytetään teollisuudessa rikkimalmina valmistettaessa rikkihappoa ja ferrosulfaattia. Muskoviittia puolestaan on käytetty sähkötekniikassa. Lähteet ja lisätietoa Geologi Elina Lehtosen blogiteksti Kissankulta kimaltaa: https://vihreakivi.wordpress.com/2022/01/14/kissankulta-kimaltaa/ Geologia.fi: Pyriitti https://www.geologia.fi/glossary/pyriitti/ Elina Lehtonen: Kissankullan määritelmä historiassa ja nykyään https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/geologi_-…  
Jääkaudet 85 8.12.2022 Yleistietoa jääkausista löytyy muun muassa näistä teoksista, jotka ovat saatavilla Haminan kaupunginkirjastosta: Koivisto, Marjatta, ja Harri Kutvonen. Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004. Lunkka, J. P., ja Juha Pekka Lunkka. Maapallon Ilmastohistoria: Kasvihuoneista Jääkausiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008. Isomäki, Risto. Miten Salpausselät Syntyivät. Helsinki: Into, 2015. Lisää teoksia löydät Kyyti-kirjastojen aineistohausta asiasanalla "jääkaudet".https://kyyti.finna.fi/
Tulivuorenpurkaus jatkuu La Palmalla. Ylös tulee laavaa mutta tuleeko sinne kuoppa ja millä se täyttyy? Entä öljyä poratessa? 190 13.12.2021 Tulivuoren laava eli magma on sulaa kiviaineista, joka sisältää myös kaasuja. Magman koostumus vaihtelee, ja erityyppiset magmat käyttäytyvät purkautuessaan eri tavoin. Magman lämpötila vaihtelee tyypistä riippuen 700 ja 1300 asteen välillä. Jäähtyessään se jähmettyy. Magmaa syntyy maan alla kohdissa, joissa mannerlaatat joko työntyvät toistensa alle tai erkanevat toisistaan, sekä maankuoren niin kutsutuissa kuumissa pisteissä. Syvemmällä maapallon sisällä vallitsee niin kova paine, että korkeasta lämpötilasta huolimatta kiviaines ei sula. Vasta kun se maapallon vaipassa tapahtuvien konvektiovirtausten vuoksi nousee lähemmäs pintaa, se muuttuu sulaksi. Magma kerääntyy magmasäiliöihin, ja kun kammion paine nousee, se purkautuu maan...
Mitkä kaupat myyvät GTK:n julkaisua: Retkeilijän kiviopas, toim. Sari Grönholm, 2011 271 17.12.2020 Retkeilijän kiviopasta ei ole enää myynnissä kirjakaupoissa. Antikvariaatti.net -antikvariaatissa on tällä hetkellä myytävänä muutama kappale kirjan ensimmäistä painosta (2004). Kirjan toisen painoksen vuodelta 2006 voi ladata ilmaiseksi seuraavista osoitteista:https://docplayer.fi/8512229-Retkeilijan-kiviopas.htmlhttp://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas.pdf
Mikä on se tummansininen kivilaji, jonka laattamaisista paloista on muurattu portaita, reunamuureja ja rakennettu pihapolkuja? Ainakin 1960–70-luvuilla… 494 19.11.2020 Geologimme mukaan kyseessä on liuske ja sen täytyy olla enemmänkin tumman harmaa kuin tumman sininen kiilleliuske, jonka väri syntyy hienorakeisesta mustasta biotiitista, jota esiintyy päämineraalina. Jos biotiittiliuskeessa on runsaasti sinistä kordieriittimineraalia, saattaa se hieman vaikuttaa kiven yleisväriin. Valaistusolosuhteet vaikuttaa myös, usein valokuvissa tummanharmaat biotiittirikkaat kiilleliuskelaatat näyttävät tummansinisiltä. Kirjassa Virkkunen, Marjatta, Partanen, Seppo J & Rask, Markku (2001). Suomen kivet: koru-, jalo- ja rakennuskivet, kivet harrastuksena, kivet arkeen ja juhlaan sanotaan liuskeista mm. seuraavaa: Liuskeeksi sanotaan metamorfortuneita sedimenttikiviä, joille usein on tyypillistä hyvä lohkeavuus...
Monessa paikkaa lukee, että Suomessa on kolme kanjonijärveä, joista Hossan Julma-Ölkky on suurin. Mitä nuo kaksi muuta mahtavat olla? 896 20.8.2020 Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.  esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."  Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhana…...
Hämeenlinnan Loimalahdessa Viialantiellä oleva rivitalomme takapihalla nousee mäki joka kuuluu 3.jääkauden muodostumiseen. Mäen rinteessä on pirunpelto… 225 7.7.2020 Ikävä kyllä kirjastossamme ei löydy tarkempaa tietoa näin pieneltä alueelta, mutta alla joitakin viitteitä jääkausiin, muinaisrantakivikoihin eli pirunpeltoihin, muinaisrantoihin, karttapalveluihin sekä siirtolohkareisiin liittyen. Maankamara-karttapalvelusta löytyy tietoja Suomen maa- ja kallioperästä. Linkki palveluun https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/ Palvelussa yhdistyvät mm. maa- ja kallioperäkartat, tarkka korkeusmalliaineisto sekä ilmakuvat. Nähtävissäsi on lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet, geologiset luontokohteet, kiviainesvarannot, geoenergiapotentiaali, Suomen ympäristökeskuksen aineistoja (mm. pohjavesialueet ja luonnonsuojelukohteet) sekä Maanmittauslaitosen pohjakartat....
Onko nykyisellä aikakaudella nimeä? 604 19.5.2020 Siluurikausi, liitukausi ja pleistoseenikausi ovat kaikki geologisia aikakausia. Siluurikausi ja liitukausi ovat geologisia kausia, ja pleistoseenikausi on geologinen epookki. Geologinen ajanlasku perustuu geologisten muodostumien tutkimiseen sekä ajoittamiseen (stratigrafia), ja sitä käytetään etenkin geologiassa ja paleontologiassa. Geologisten ajanjaksojen pituus saattaa olla useita miljoonia vuosia. Nämä ajanjaksot luokitellaan suuruusjärjestyksessä eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa lyhyempiin ajanjaksoihin. Nykyistä maailmankautta kutsutaan kenotsooiseksi maailmankaudeksi. Sen katsotaan alkaneen liitukauden lopulla tapahtuneen joukkosukupuuton jälkeen noin 65 miljoona vuotta sitten....
Onko teillä teoksia joko fyysisenä tai digitaalisena, joista voisin lukea Suomen kansallismaiseman eli Kolin historiasta? Kiinnostaisi teos jossa mentäisiin… 185 5.5.2020 kirjastostamme löytyy Kolia käsitteleviä julkaisuja ja voit hakea niitä Verkkokirjastostamme https://gtk.verkkokirjasto.fi/ hakusanalla Koli. Suurin osa ei varsinaisesti käsittele Kolin historiaa, mutta tässä pari poimintaa sinua ehkä kiinnostavista. Lovén, Lasse & Rainio, Heikki (toim.): Kolin perintö – kaskisavusta kansallismaisemaan. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-40-1739-0. Julkaistu myös verkkoversiona. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_038.pdf Kohonen, J., & Rainio, H. (1992). Kolin synty - kansallismaiseman geologinen historia. Espoo: Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraporttihttp://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p22_4_100.pdf Mielenkiintoiselta vaikuttava kirja, jota ei...
Mitä tarkoitetaan termillä maametalli? Onkon olemassa muita metalleja kuin maasta louhittuja? Ja mistä tulee termi maametalli? 1134 15.1.2020 Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. --  Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac). ”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme olivat ilma...
Onko Suomesta löydetty yhtään vanhaa tulivuorta tai kraatteria. 1216 10.1.2020 törmäyskrattereita on tällä hetkellä löydetty Suomesta 12 kpl. Satu Hietala ja Lauri J. Pesonen ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen artikkelin viimeisimmästä löydöstä Mineralia lehdessä ja artikkelista löytyy myös muuta tietoa kraattereista.  Hietala, S., & Pesonen, L. J. (2018). Tusina täynnä: Varmat merkit kahden taivaankappaleen törmäyksestä. Mineralia : Kiviharrastajan Kuvalehti, 2018, No. 4, s.4-12. Artikkeli on luettavissa myös verkossa http://www.tampereenkivikerho.fi/attachments/article/113/Mineralia_2018… Kraattereihin liittyviä linkkejä:https://kraatterit.wordpress.com/kraatterikirja/https://www.is.fi/tiede/art-2000005734057.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/suomen-12.-meteoriitt…https://www.kirjastot.fi...
Millaista ääntä tulivuoren purkauksissa pyrokplastinen tuhkapilvi pitää sen vyöryessä alas tulivuoren rinnettä ja sen alla tasamaalla? Ja liittyykö siihen… 223 2.12.2019 Emme onnistuneet kirjastossa löytämään ääninäytettä tai kuvausta äänestä jonka aiheutuu ainoastaan pyrokplastinen tuhkapilvi ja joka erottuisi muusta tulivuoren purkautumisen aiheuttamasta paukkeesta ja jylinästä. Internetistä löytyy kuitenkin videonäytteitä, joista näkyy ja kuulee pyrokplastisen tuhkapilven vyöryminen. Voit hakea näitä esim. hakusanoilla pyroclastic flow sound. Geofyysikot ovat kuitenkin kyenneet erottamaan vulkaanisen ukkosen äänen tulivuoren muusta jylinästä. Kyseessä oli Alaskassa sijaitsevan Bogoslof tulivuori. Tutkijat julkaisivat tutkimustuloksensa vuonna 2018 Geophysical Research Letters lehdessä. Viite: Haney, M. M., Van Eaton, A. R., Lyons, J. J., Kramer, R. L., Fee, D., & Iezzi, A. M. ( 2018). Volcanic...
Millä leveyspiireillä maannousema on Itämerelle 0 cm, eli maa ei enää nouse jääkauden vaikutuksesta? 240 9.10.2019 Itämerellä maannousu on alle yksi millimetri vuodessa leveyspiiriltä 55 leveyspiirille 56 kulkevan linjan eteläpuolella. Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy kartta ja muuta tietoa Fennoskandian maannoususta: https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu.    
Asun aivan Nummelan harjun (Salpausselän jatke Hankoon päin) koillispuolella ja kerran kävellessäni pienellä lenkillä näin mielestäni erikoisen kiven. Olen… 343 24.9.2019 Kiveä näkemättä ja kokeilematta on mahdotonta esittää edes arvausta siitä, mistä voisi olla kysymys. Kiven löytöpaikka - rakennustyömaan kaivuukasa - lisää mahdollisuuksia huomattavasti verrattuna siihen, jos tällainen kivi olisi löytynyt harjun päältä. Kysyjä ei myöskään mainitse mitään siitä, onko kivi hioutunut, kuten harjuissa olevat kivet järjestään ovat, vai onko siinä teräviä särmiä. Kivessä näkyvät saniaismaisen lehden muodot saattavat olla dendriittejä, joita syntyy rauta- ja mangaanipitoisen veden tunkeuduttua kiven kapeisiin rakoihin. Veden haihtuessa siihen liuenneet ainekset voivat joskus kiteytyä rakoon kasvimaisiksi kuvioiksi. Linnunpää veisi kiven jo arkeologian puolelle ja olisi varsin sensaatiomainen löytö....
Mistä löytyy kuvat/piirustukset/selostukset siitä, miten Baltian laatta (Suomi) on seikkaillut ympäriinsä maapalloa vuosimiljoonien kuluessa? 240 30.11.2018 Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on mm. Pesonen, L. & Sohn, M-J. (2009). Mantereet ja supermantereet. Julkaisussa Maan ytimestä avaruuteen : ajankohtaista suomalaista geo- ja ympäristötieteellistä tutkimusta/Haapala, I. & Pulkkinen, T. (eds.), s.13-31 Kakkuri, Juhani: Muuttuva maa. WSOY, 2007. Smith, P. J., Taipale, K., Hakanen, J. & Allen, P. (1992). Tieteen maailma: [6], Maapallon kehitys. Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut samantyyppiseen kysymykseen aikaisemmin ja vastauksen loppuosassa on Balticaa koskevaa infoa.http://www.kysy.fi/kysymys/miten-mannerlaattojen-liikkeet-ovat-vaikutta… Lyhyt ja ytimekäs kuvaus löytyy myös Geologia.fi sivustolta linkistä http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/maan-...
Miten saan käyttööni verkkojulkaisun http://tupa.gtk.fi/turve/ttr_454.pdf? Lataaminen teidän sivuilta ei onnistu eikä kirjautuminen omalla Helmetin kortilla… 224 15.5.2018 Hei, turvetutkimusraportin 454 eli Vaasassa ja Mustasaaressa tutkitut suot ja niiden turvevarat on vapaasti luettavissa, mutta sen oikea linkki on http://tupa.gtk.fi/raportti/turve/ttr_454.pdf  
Onkohan Suomessa, esim. GTK:lla seuraavia julkaisuja? Törnebohm, A.E., 1976: Om Sveriges viktigaste diabas och gabbroarter. Kongliga Svenska Vetenskaps… 237 2.3.2018 Hei, molemmat löytyvät GTK:n kirjastosta käsikirjastokappaleina ts. ne ovat luettavissa käsikirjastossamme Espoon Otaniemessä  
Löytyykö teiltä seuraavat julkaisut (tulen ens viikolla käymään espoossa): Kurkinen, I., Ristaniemi, O. & Pitkäranta, R. 1994. Kauhajoen kunnan sora- ja… 290 15.8.2017 Kyseiset julkaisut löytyvät kokoelmastamme ja olemme hakeneet ne sinulle valmiiksi. Tervetuloa lainaamaan ensi viikolla.
Kuinka paljon sedimenttejä eli kerrostumia (kalkki-, hiekka- ja savikiviä) on Riian leveydellä peruskallion päällä? 370 22.3.2017 suoraa vastausta kysymykseesi emme ikävä kyllä löytäneet. Latvian geologinen kartta kokoelmistamme löytyy, mutta ei pienemmältä alueelta. Geologisen kartan selitys (Latviaksi) löytyy linkistä http://www.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/vpp/mali_latv…. Muutama maaperän läpileikkauskuva Riian kaupungin alueelta löytyy linkistä http://kekava.lv/uploads/filedir/Rail%20Baltica/11pielikumsrigasposmaal… sivuilla 11-12. Riian lähialueelta Märupesta löytyy tietoja sen sedimenteistä http://marupe.lv.test.s1.23.pro-9.com/wp-content/uploads/2013/08/Marupe… sivulta 18 lähtien (Latviaksi). Sinua saattaa myös kiinnostaa englanninkielinen excursiopas Latviasta linkissä http://www.geovip.lu.lv/fileadmin/user_upload/lu_portal/projekti/geovip...
Voinko saada kopiot seuraavista GTK:n arkistoraporteista: Aurola, Erkki, 1946. Hämeenkylän kalkkikivitutkimukset Schmidtin vaa'alla. 7 s., 2 l. M17/Hp-46/1/84… 440 21.2.2017 olemme lähettäneet kopiot pyytämistäsi arkistoraporteista sähköpostiisi