evoluutio

11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuuliun että valaiden maassa eläneillä esi-isillä oli sorklat. Ovatko valaat siten teknisesti sorkkaeläimiä? 49 5.6.2020 Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon. Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011) https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9 https://areena.yle.fi/1-50266377
Miksi kaneilla ja jäniksillä on lyhyt häntä? 175 8.5.2019 Metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen vastasi tähän kysymykseen vuonna 2012 näin: "Jäniseläinten alkuperäistä asuinympäristöä olivat Keski-Aasian laaja arot, joissa maahan kaivautuminen on ollut tärkeä hengissä pysymisen edellytys. Maahan kaivautuessa hännästä on vain haittaa, ja tämän takia häntä on kehittynyt lyhyeksi. Useimmat maailman kaniinit elävät yhä maan alla. Niiden häntä onkin pysynyt hieman lyhyempänä kuin maan päällä paremmin viihtyvillä jäniksillä." Evoluution näkökulmasta hännän olemassaolo tai pituus ovat olosuhteiden mukaan suhteellisen helposti muuttuva ominaisuus. Useimmissa tapauksissa emme kuitenkaan voi tarkasti ja yksiselitteisesti todeta yhtä tai edes kahta syytä johonkin tiettyyn ominaisuuteen. Esimerkiksi...
Miksi kärpäsillä ei ole pistintä puolustuskeinona? 137 23.7.2018 En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä. Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman...
Mikä kasvi-/eläinlaji on syntynyt viimeksi ja milloin se on syntynyt? 268 14.5.2018 Uusin tutkijoiden havaitsema eläinlaji, lintulaji, syntyi vain pari vuosikymmentä sitten Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Aiemmin saarella havaitsematon sirkkukoiras ja paikallinen sirkkunaaras saivat lisääntymiskykyisiä poikasia. Geenitutkimus osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista. Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat sitä lempinimellä Iso lintu. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-9949268 Uusia, tieteelle tuntemattomia kasvilajeja löydetään jatkuvasti. Osin on kyse siitä, että maapallolla on vielä laajoja alueita, joiden kasvikuntaa ei ole tutkittu. Alla linkki uutiseen aiheesta: https...
Mistä tulee sukeltajan refleksi? Luin isosiskoni vanhaa koulukirjaa, jossa asiaa ei selitetty mutta se sisälsi teorian (jota ei ole voitu todistaa) missä… 866 12.6.2017 Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten. Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn...
Miksi ihmisellä ei ole sellaista tiettyä kiima-aikaa tai paritteluaikaa niinkuin ainakin useimmilla eläimillä on? Eläimillähän on yleensä aina tietyt kiima… 4514 11.6.2013 Ihmiselläkin hedelmöittyminen on mahdollista vain naisen kuukautiskierron ovulaatiovaiheessa eli munasolun irtoamisen aikaan. Toisin kuin monilla muilla nisäkäslajeilla, ihmisellä tähän ei liity mitään selviä ulkoisia merkkejä. Tosin viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että myös ihmisellä hajuaistilla on asiassa selvä, vaikkakin tiedostamaton rooli: ovulaatiovaiheessa nainen tuoksuu miesten mielestä paremmalta. Ihmisen sukupuolinen aktiivisuus ei kuitenkaan vaihtele kovin selkeästi kuukautiskierron mukaan. Tämän arvellaan liittyvän vaiheeseen, jossa ihminen lajina kehittyi, aivojen koko kasvoi ja niiden energiantarve lisääntyi. Isompien aivojen ylläpito vaatii ravitsevampaa ruokaa, ja niiden vuoksi ihmislapsi syntyy paljon...
Ovatko tulevaisuudentutkijat koskaan arvioineet, millaista elämä on maapallolla vuonna miljoona? 1297 14.6.2012 Asiaa on pohdittu ainakin evoluution kannalta. Skottilainen geologi ja kirjalija Dougal Dixon visioi 1980-luvulla, miltä ihminen saattaisi näyttää 50 miljoonan vuoden kuluttua. Katso kuvat: http://www.geekologie.com/2012/02/fugly-what-humans-will-look-like-in-5… http://www.findance.com/uutiset/17512/taltako-ihminen-nayttaa-50-miljoo… Dixon on kirjoittanut useita kirjoja mm. dinosauruksista ja evoluutiosta. Kirjassaan "Ihmisen jälkeen : tulevaisuuden eläinkunta" (Kirjayhtymä 1983) hän pohtii tieteelliseltä pohjalta millaisen suunnan evoluutio voisi saada sitten kun nykyiset valtalajit, myös ihminen, ovat tuhoutuneet ja aikaisemmin vähäpätoiset lajit ovat saanneet kehittyä esteettä. Kirjaa on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso...
Onko absoluuttista moraalia olemassa? 2289 26.1.2010 Kysymyksesi voisi tarkoittaa kahta asiaa: ensinnäkin sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita noudatetaan kaikissa kulttuureissa, ja toisekseen sitä, onko olemassa jotain käyttäytymissääntöjä, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Nämä kaksi kysymystä sekoitetaan usein toisiinsa, mutta filosofi David Humen mukaan nimetyn Humen giljotiinin nojalla ne ovat oikeastaan erillisiä kysymyksiä: pelkistä tosiasioista ei voi päätellä sitä, mitä asioiden pitäisi olla. Kysymykset eivät riipu toisistaan, sillä ihmisten tosiasiallinen käytös ja kulttuurien tosiasialliset tavat eivät välttämättä ole moraalisia: vaikka kaikkialla maailmassa esimerkiksi orjuutettaisiin ihmisiä surutta, voisi silti olla, ettei näin pitäisi tehdä. Ensimmäiseen...
Mistä löytää tietoa eliökunnan kehityksestä? Kirjasta tai inteernetistä? Enkä siis halua mitään Darwinin teorioita 626 22.4.2003 Voit selailla Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä materiaalia kehitysopista ja evoluutiosta (luokka 56.41). Aiheesta löytyi hyllystä esim. Laihonen, Pasi: "Evoluutio" ja Reader, John: "Alkumerestä maalle", jotka ovat meillä luokassa 56.4. Eri biologian oppikirjasarjoista, jotka ovat luokassa 56.07 saat perustiedot. Internetistä löydät lisätietoa esim. Kirjastot.fi-etusivuilta Linkkikirjastosta luokasta 5 Luonnontieteet: Biologia, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ja Makupaloista, http://www.makupalat.fi/ .
Minun pitäisi löytää tietoa kulttuurievoluutiosta, etenkin kirjoitus- ja puhetaidon kehittymisestä ja merkityksestä.Tiedon haluaisin löytää joko kirjoista tai… 959 5.4.2003 Tässäpä joitakin teoksia, joista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella osoitteesta www.helmet.fi Kirkinen, Heikki; Termiitti vai enkeli? : ajatuksia kulttuurievoluutiosta / Heikki Kirkinen. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002 Blackmore, Susan; Meemit - kulttuurigeenit / Susan Blackmore ; suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki : Art House, 2000 Korhonen, Mikko; Kielen synty / Mikko Korhonen ; toimittanut Ulla-Maija Kulonen. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1993 Kuusi, Pekka; Tämä ihmisen maailma / Pekka Kuusi. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1982 Lieberman, Philip; Eeva puhui / Philip Lieberman ; suomentanut Kimmo Pietiläinen. [Helsinki] : Terra Cognita, 2000. (asiasanat: kieli, kehitys, ihminen, evoluutio,...
Kuinka "keltainen" ihonväri palvelee ihmistä ja kuinka se on kehittynyt? Luonnossahan ei kai ole mitään turhaa... 1076 5.6.2001 Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon. Näin...