etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
806 osumaa haulle. Näytetään tulokset 501–520.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä on saanut alkunsa sana olutlava? 2328 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja. En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … 1786 Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä. Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Mistä tulee sukunimi Helander? 2505 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”). Sukututkija...
Mitkä on nimen Elia Johannes merkitykset? 1105 Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot. ”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu...
Mitkä on MINEA JASMIN MARIEL nimien merkitykset? 2089 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Minea” on alkuperältään epäselvä. Se saattaisi olla muunnelma nimistä, joiden päätteenä on ”-mina” kuten Vilhelmina. Nimi on alkanut kuitenkin esiintyä Suomessa Mika Walterin romaanin ”Sinuhe, egyptiläinen” ilmestymisen jälkeen, sillä siinä esiintyy Minea-niminen sivuhenkilö. Siten nimen taustalla lienee kreikkalaisen mytologian Kreetan kuningas Minos. Edellä mainitun lähteen mukaan ”Jasmin” on alkuperältään persialainen nimi, joka viittaa jasmiinipensaaseen. Jasmiinin kukka symboloi rakkautta ja kauneutta. Jälleen saman lähteen mukaan ”Mariel” on joko italialaisen nimen ”Mariella” lyhennelmä tai muunnos nimistä ”Meriel” ja ”Muriel”, joiden kelttiläinen merkitys on ’...
Etsin tietoa Lempäälässä sijaitsevasta Kelhon kartanosta. Sen historiasta olen jo saanut tietoa Speitzin suvusta jne. Omistuspohjaa on selvinnyt ja taistelut,… 2433 Juha Kuisman Lempääläisen paikannimikirjan (Lempäälä-seura, 2012) mukaan Kelho-nimen taustalla on kuivaa, karun maan huonokasvuista niittyä tarkoittava kelhä-sana. "Kelhon nimi viittaa kartanoa vanhempaan Mäyhäjärven Kelhonniemeen. Siitä kuivanmaan niitystä on saatu koko kulmakunnan nimi."
Mitä tarkoitetaan sanalla kilseä. Kustaa Vilkuna kirjoittaa Vuotuinen ajantieto -kirjassa ... Neitsyt Marian ilmestyspäivänä (25.3.) ei ollut tarjolla mitään… 1284 Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'. Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main Kotimaisten kielten keskus
Käytin tänään Kotkassa? oppimaani sanontaa "olla konamoinaa" eli suomeksi "ei olla milläskään". Nyt kiinnoisi tietää sanan etymologia. Ti Google ei tiennyt… 934 Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa. Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Savolainen-sukunimen alkuperä, kantasana, historia ja levinneisyys? 1915 Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Mistä nimi Nana tulee ja milloin sen nimen nimipäivä on? 3879 Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Mistä nimi Elias on peräisin ja mikä on Elias-nimen kantanimi? 2899 Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Haluaisin tietää enemmän nimestä Jaarle. Mistä se on lähtöisin ja miten monta kantajaa nimellä on Suomessa? 926 Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee muinais­skandinaavisesta päällikköä tai aatelis­miestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle. Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi. https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (...
Mistä nimi Onatsu juontaa? 4288 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena. Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu. Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Arvoisa suomalainen kirjastonhoitaja Mulla olisi sellinen pyyntö. Tiedän, että suomen kielen sanan „solu“, joka siis tarkoittaa bioloogista solua otti suomen… 1128 "Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa." Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Kohteliaimmin tiedustelisin seuraavaa: Mikä lienee etymologinen alkuselitys verbille RISPAANTUA? 2325 Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'. Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000) Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007) http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ http://runeberg.org/svetym/1089.html
Mikä on sanan LINNUNRATA alkuperä ja millaisia tarioita sanaan liittyy. Ja onko linnunradalle ollut Suomessa/muualla Euroopassa muita kutsumatapoja? 10077 Wikipedia kertoo näin: Etymologia Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon [6]. [6] Jump up ↑ Taivaankannen takojat, haettu 5.9.2008 "Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon." Esko Valtaojan kirjassa "Tähdenlento...
Osaisikohan kirjastonhoitaja kertoa, mikä on koiraan ja uroksen ero? Liittyykö se fysiologisiin piirteisiin? Mahdollisimman tyhjentävä vastaus - missä,… 5480 Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt. Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta. Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus: "Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.) Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä...
Mitä nimi Emilielle tarkoittaa? 781 ”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista. Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Mitä tarkoittaa sukunimi Salenius? Mikä on sen alkuperä? 1370 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) johdannossa sivuilla 24–25 kerrotaan, että latinan mukaan muodostetuissa -us-pääteisissä nimissä pohjana on voinut olla asuinpaikan nimi. Teoksessa ”Sukukirja. I osa: Suomen aatelittomia sukuja” (Otava, 1901) kerrotaan, että eräs Salenius-suku on peräisin Laitilan pitäjän Salon kylästä, jolloin sukunimi perustuu tuohon Salo-paikannimeen. Tässä ei ole mahdollista selvittää laajemmin yksittäisten sukujen alkuperiä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että maantieteellisissä nimittä yleinen ”salo” merkitsee suureen metsäalueeseen tai vanhassa merkityksessä metsäiseen suureen saareen. Se lienee balttilainen laina.
Onko sana lelu lyhenne leikkikalusta? 2252 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan "lelu"-sanalla on vastineita joissakin lähisukukielissämme. Inkeroisen kielessä ovat sanat "lilla" tai "lillo", karjalan kielessä on sana "lilu" ja vatjan kielessä sana "lello". Näitä vastaavia lelua merkitseviä sanoja ("lelo", "lilu") tavataan suomen kielen murteissa. "Lelu" kuuluu samaan sanapesyeeseen kuin hoivakielenhemmottelemista merkitsevät sanat "lelliä" ja "lellitellä". "Lelu"-sanaa on käyttänyt suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Abraham Poppius runossaan vuonna 1820. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)