| Mitä tarkoittaa paikannimi Kousa? |
161 |
|
|
|
Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan. |
| Ompelussa metallinen rengas on sirkkarengas, englanniksi ilmeisesti eyelet. Mistä suomenkielinen varsin persoonallinen nimi tulee ja viitataanko sillä… |
106 |
|
|
|
Sirkka-sanan alkuperää merkityksessä "nauhareiän metallivahvike" ei tiedetä, mutta arvellaan, että sana viittaisi metaforisesti hyönteiseen. Ks. etymologinen sanakirja. |
| Mistä ilmaisu seinäruusu tulee? Onko ilmaisu jonkinlainen käännös vai onko oikeasti olemassa seinäruusuja? |
232 |
|
|
|
Englannin kielessä sana esiintyy muodossa "wallflower", ja Suomessakin ennen 1900-luvun puoliväliä ilmestyneissä sanomalehdissä puhutaan seinäkukasta, seinäkukkasesta ja seinäkoristeesta, ks. esim. linkki. Wallflower on myös kasvilajin nimi, kyseessä ovat Erysium-sukuun kuuluvat kasvit eli ukonnauriit. Seinäruusu-sanaa ei esiinny vanhoissa sanomalehdissä merkityksessä "nainen, jota ei haeta tanssimaan"; finna.fi-palvelussa vanhin esiintymä on vuodelta 1972. Kyseessä siis vaikuttaa olevan käännöslaina, joka on jossain vaiheessa muuttunut seinäkukasta seinäruusuksi. |
| Minkä maalainen Arja nimi on alunperin. |
194 |
|
|
|
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä... |
| Onko Silja alkuperältään suomalainen etunimi? Tiedetään että Siljan on järvi Ruotsissa. |
210 |
|
|
|
Silja on suomalainen nimi joka on muunnelma Ceciliasta, joka juontuu muinaisroomalaisesta sukunimestä Caecilius (1). Sivustolla https://www.ancestry.com kerrotaan englannista vapaasti suomennettuna:"Silja-nimi on suomalaista alkuperää ja se yhdistetään usein luonnon kauneuteen, erityisesti sinikelloon tai vuokkoon. Suomalaisessa kulttuurissa kukilla on usein merkittäviä merkityksiä, ja Silja edustaa ominaisuuksia, kuten herkkyyttä ja viehätystä, jotka ovat luontaisia näille kukille. Lisäksi nimi tuo mieleen kuvia rauhallisista maisemista ja Suomen kansallispuistojen kasviston lempeästä olemuksesta. Historiallisesti Silja-nimeä on käytetty pääasiassa Suomessa, ja sillä on kulttuurinen merkitys suomalaisessa kansanperinteessä ja... |
| Montako erilaista -nen loppuista sukunimeä Suomesta löytyy? |
199 |
|
|
|
"Suomessa on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä. Niistä suomalaisia on noin 50 000 eli 40 % kaikista nimistä. Koko väestöstä suomalainen nimi on noin 77 prosentilla. Nen-loppuisia nimiä on noin 4 300 eli vain vajaat 4 % kaikista erilaisista sukunimistä."https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/ |
| Mikä on se teos, jossa kuvataan suomenkielen sanojen juontuminen, sanojen historia? Mikä on uusin ilmestynyt kirja? |
111 |
|
|
|
Tarkoitat varmaan etymologiaa eli sanojen alkuperän selvittämistä. Siitä löytyy uusimpina suomen kieltä tutkivina kirjoina Pitkäranta, Reijo: Nova fata verborum : näkymiä sanojemme historiaan. (2023), Saarikivi, Janne: Hankalat sanat (2023) sekä Männikkölahti, Hanna: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen (2022) Selkokirja. Linkki Helmet hakutulokseen |
| Puolalaisen Wieslaw nimen etymologia? |
76 |
|
|
|
Behind the Name-sivustolta löytyi tietoa Wieslaw-nimestä, joka pohjautuu siis nimen pidempään muotoon Wielislaw: Meaning, origin and history of the name Wiesław - Behind the NameMeaning, origin and history of the name Wielisław - Behind the NameSivuston mukaan Wielislaw taas pohjautuu slaavilaisiin sanoihin: "Derived from the Slavic elements velĭ "great" and slava "glory"". Puolan kielen oppimateriaaleja tai kirjoja puolan kielen sanastosta meiltä kirjastosta löytyi vain muutama, jos sinua kiinnostaa tutustua kieleen muutenkin:Polish phrase book & dictionary | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioColloquial Polish : the complete course for beginners | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio |
| Englannin train sanan etymologia treenaamiselle ja junalle, onko homonyymi vai treenaavatko junat vai junaileeko treenaajat? Omaan korvaan lausutaan samalla… |
57 |
|
|
|
Substantiivi ja verbi train äännetään molemmat [treɪn]. Molemmat johtuvat latinan vetämistä tarkoittavasta sanasta trahere muinaisranskan verbin traïner ja substantiivin train(e) kautta. Jälkimmäinen tarkoitti jonkin vetämistä tai juhla-asun laahusta. Tässä merkityksessä se siirtyi keskienglantiin. Substantiivi train tarkoitti jonkin raahaamista tai vetämistä, haukan pyrstöä, hajujälkeä, ruutivanaa, liidulla vedettyä viivaa tai joukkoa toisiaan seuraavia asioita, eläimiä tai ihmisiä (esim. seuraajia), jonoa tai kulkuetta. 1800-luvulla veturista ja sen perään kytketyistä rautatievaunuista alettiin käyttää ilmausta train of carriages, joka sittemmin lyheni yleisessä kielenkäytössä.Verbillä tarkoitettiin 1500-luvulla vetämistä tai jonkin... |
| Kuulin tänään ensimmäistä kertaa tänä keväänä Satakielen laulavan. Löysin netistä Satakielen saksankielisen nimen nachtigall eli yölaulaja. Nacht on yö mutta… |
124 |
|
|
|
Etelä-Karjalan maakuntalintunakin tunnetun satakielen germaanisten kielten nimityksen (ml. englannin nightingale ja ruotsin näktergal) ensimmäinen osa viittaa tosiaan yöhön. Jälkimmäinen osa sen sijaan viittaa erilaisiin äänentuottamisiin, kuitenkin mitä luultavimmin alun perin lauluun. Sen sukulaissanoja ovat esimerkiksi protogermaaninen verbi *galen ("laulaa"), sekä nykykielistä englannin to yell ("huutaa"). Satakielen nimen voi siis germaanisilla kielillä ymmärtää yölaulajaksi.Lähteet: Nachtigall – Schreibung, Definition, Bedeutung, Etymologie, Beispiele | DWDSNIGHTINGALE Definition & Meaning - Merriam-Webster |
| Mistä tulee sanonta säkäkorkeus, mikä sen alkuperä? |
253 |
|
|
|
Ilmaus säkäkorkeus on johdettu eläimen selän korkeinta kohtaa merkitsevästä säkä-sanasta. Sillä on vastineita itäisissä lähisukukielissämme, mutta sen alkuperä on tuntematon.Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Takaraivon etymologia. Miksi takaraivo on takaraivo? |
603 |
|
|
|
'Raivo' on vanha germaanisperäinen pääkalloa merkitsevä sana, josta pään takaosaa merkitsevä takaraivo on johdettu. Suomen kielen etymologinen sanakirja siteeraa esimerkissään kansanrunoa seuraavasti: "Näki päitä pyöriviä, raivoja ratisevia".Lähteet: Kaisa Häkkinen, Suomen etymologinen sanakirja Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3 |
| Mistä tulee sana "epäperäinen" ja mitä se oikeastaan tarkoittaa? Uudissana varmaankin, milloin lanseerattu ja kenen toimesta? |
170 |
|
|
|
"Epäperäinen" lienee juonnettu "alkuperäisen" vastakappaleeksi. Se tarkoittaa väärennöstä, epäaitoa, tai vähintään teosta, jonka tekijä on eri kuin luultu. Uudissana se ei ole, vaan se on mainittu jo vuosisadan vanhoissa sanakirjoissa, kuten vuoden 1925 Otavan Pienessä tietosanakirjassa. Lähteet:epäperäinen - Kielitoimiston sanakirjaPieni Tietosanakirja (1925) |
| Haapavedellä on sellaiset paikannimet, kuin "Korkatti", " Ainali" ja "Osmanki", joiden historiankirjoissa kerrotaan olevan saamelaista alkuperää. Mitähän sanat… |
250 |
|
|
|
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka… |
| Haluaisin tietää, mistä suomen kielen sana saldo on tullut ja miten sitä on käytetty. |
304 |
|
|
|
Tilinpidollinen termi saldo on lainaa italiasta ja merkitsee jäännöstä eli tulojen ja menojen erotusta, käytännssä esimerkiksi pankkitilillä olevaa rahasummaa. Italian saldo on substantiivijohdos verbistä saldare 'täydentää, tehdä kokonaiseksi', ja tämä juontuu puolestaan latinan verbistä solidāre, joka on johdos adjektiivista solidus 'luja, kiinteä, kokonainen'. Suomeen saldo on epäilemättä lainattu ruotsista, jossa sana on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen. Suomen kirjakielessä saldo-sanaa on alettu suomalaisena sanana käyttää 1800-luvun jälkipuoliskolla; se mainitaan ainakin jo Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1865.Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mistä tulee sana "piikki" tarkoittaen lukua 25. Esim uimarannaalla oli kelluva saareke jota sanottiin piikiksi, "uidaan piikille!" (25m.) ja satapiikki kevari … |
635 |
|
|
|
Piikin ja luvun 25 yhteys juontaa juurensa 25 pennin kolikkoon (1865–1917), josta 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen tultaessa oli alettu käyttää nimitystä 'piikki' (joskus myös 'piiki'). Sanakirjojen mukaan esikuvana tässä on ollut ruotsin kruunun kolikkoa (1875–) tarkoittanut slangisana spik. 25-penninen sai suomalaisilta useita kutsumanimiä sen vuoksi, että se oli aikansa käytetyin raha: "Kaksikymmentäviisipenniä on raha, jota käytetään enemmän kuin muita rahoja liikkeessä. Tämän tähden sillä onkin lisänimitys 'suutarinmarkka', 'hilkku' ja 'piikki'." (Mitä 25 pennillä voi saada? – Kansan lehti 8.8.1911)Kaarina Karttunen, Nykyslangin sanakirja Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L–P |
| Suomeksi kissa "kehrää", ja varmaankin ilmaus tulee vähän samankaltaisesta rukin äänestä? Olen monesti miettinyt, miten on muissa kielissä; löytyykö esim… |
232 |
|
|
|
Valitettavasti mitään kovin tieteellistä en onnistunut aiheesta löytämään. Löysin netistä keskusteluketjun, jossa keskusteltiin enemmänkin kissan tuottaman kehräämisäänen kuvailusta eri kielillä, mutta sieltä löytyi tieto, että ainakin hollanniksi kissa "spinnen" eli "kehrää". Tuota kautta löytyi sitten Wikipedia-artikkeli ja sen eri kieliversiot, joita tutkimalla pääsee vastausten äärelle. Italiaksi sana on "fusa", joka on "fuso"-sanan feminiinimuoto. "Fuso" tarkoittaa mm. "värttinää" ja "kehrää" (osa rukissa pyörivää lyhtyä, joka aiheuttaa sen tunnusomaisen hyrisevän äänen). Travelling Cats -nettisivustolla on 100 kielen kehräyslista: https://traveling-cats.com/2015/09/purr-in-other-languages.html. Sivusto ei valitettavasti ole... |
| Mikähän mahtaisi olla sanan 'mokoma' etmologia, mitä kantaa sana on? |
602 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan mokoma tarkoittaa samaa kuin sellainen; mainio; mitätön, ruoja.Eri murteissa on käytetty myös sanoja mukoma ja mukama sekä mogumane (kummallinen)Johdettu samasta pronominivartalosta mo- kuin moinen. Vaihtelu mokoma/mukama viittaa myös siihen, että pronominivartalot mo- ja mu- ovat samalähtöisiä.Muu; toinen, muunlainenLähteet: Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja, SKS 1995https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_5799aa36835dc62b4… |
| Mistä tulee sanonta "munata"? |
383 |
|
|
|
Muna sanalla on kielteinen merkitys, koska se liitetään linnun munan lisäksi myös penikseen tai kiveksiin. Mikäli ihmisen vartaloon muodostuu tyrä, on silläkin samanlainen merkitys sen kivuliaisuuden vuoksi ja siitä on syntynyt kielteinen verbi tyriä.Munata on verrannollinen tyriä verbin etymologiaan, eli koska munallakin on kielteinen merkitys, on siitä kehittynyt tuo negatiivinen verbi munata.Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_52072ba2654f8f4502dd339f382798f5&word=munahttps://sanat.csc.fi/wiki/Etymologiadata:imsm:muna |
| Sana: jööna Mikä mahtaa olla etymologia? Tarkoittaa joidenkin henkilöiden puheessa Pohjois-Pohjanmaalla jotain toista henkilöä (yleisimmin kai miestä). "Se… |
85 |
|
|
|
Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main |
Kysy kirjastonhoitajalta