| Löytyykö jostain tieto kuinka monta ihmistä on yhteensä ollut tehohoidossa koronan takia? |
700 |
|
|
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannetta kuvaavissa tilastotiedoissa ei tosiaan ilmoiteta sitä, kuinka moni henkilö on yhteensä ollut tehohoidossa koronan takia, vaan on keskitytty seuraamaan tehohoidon kuormitustasoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä THL:n tietopalveluun. |
| Kuulun riskiryhmään koronan osalta. Nyt kun nämä rajoitukset tiukentuvat ja ns.maskipakko alkaa. Kysynkin nyt saanko tai voinko enää tulla lainaamaan aineistoa… |
270 |
|
|
|
Tällä hetkellä kirjastoissa pätevät samat ohjeet kuin muuallakin eli maskin käyttö perustuu suosituksiin. Helmet.fi:n uutisessa todetaan: ”Toivomme, että ihmiset ottavat laajentuneen maskisuosituksen pääkaupunkiseudulla vakavasti ja noudattavat sitä, ellei ole terveydellistä syytä olla käyttämättä maskia. Näin saatamme säästyä rankempien keinojen, kuten esimerkiksi erilaisten aukiolorajoitusten ja koulujen etäopetuksen, käyttöönotolta”, toteavat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsinki_Es… |
| Koronavilkku vilkuttaa jos altistuminen on mahdollista. Mutta eikö näiden sairastuneiden tarvitsisi olla eristyksissä? Vai mitä en nyt ymmärrä...? |
265 |
|
|
|
Koronatartunta voi olla alussa jonkin aikaa oireeton. Oireiden alettua henkilö menee yleensä testiin. Saatuaan testistä tiedon, että hänellä on koronavirus, henkilö ilmoittaa tästä Koronavilkku -sovellukseen. Tällöin sovellus lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka ovat olleet oireettoman/oireisen tartunta-ajan aikana kontaktissa sairastuneen kanssa.
Joillakin koronatartunta taas ei aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos joltain henkilöltä löytyy koronavirus, saattaa testaamalla myös hänen kontakteistaan löytyä tartuntaa oireettomana kantavia muita henkilöitä. Tällöin tämä oireeton henkilö on saattanut liiikkua ympäriinsä kantaen tartuntaa siitä itse täysin tietämättömänä ja altistanut näin muita... |
| Tunteeko ihmiskunnan (lähi)historia mitään kriisiä, jota voisi verrata Corona-kriisiin? |
147 |
|
|
|
Lääketieteelliseltä kannalta tarkasteltuna erilaisia epidemioita on ollut lukuisia, esim. isorokko, musta surma, espanjantauti, kolera, malaria ja tuberkuloosi. Osa näistä on saatu hävitettyä, osa on joukossamme edelleen ja uusia on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tarkemmin näihin ja muihin epidemioihin voi tutustua esim. Tieteen kuvalehden artikkelissa https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa .
Jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä. Tällä hetkellä vallitsevassa Korona-kriisissä on kovasti korostunut paitsi sen lääketieteellinen puoli myös sen vaikutus eri valtioiden sekä maailman talouteen. Ehkä siinä mielessä tämän kriisin voi ajatella poikkeavan muista lähihistorian kriiseistä, vaikkapa... |
| Voiko piereskely levittää coronavirusta? K.o. virus tarttuu limakalvojen kautta. Viruksia ja/tai niiden osia etsitään jätevesistä. Jos elävää virusta on… |
732 |
|
|
|
THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen.
https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa
Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta.
https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x
Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta.
https://www.sciencedirect.com/science/... |
| Minkälaiset pitkäaikaissairaudet ovat kriittisimpiä suhteessa Covid19-virukseen? |
215 |
|
|
|
Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Näitä ovat esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta ja vastustuskykyä heikentävät taudit kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti. Riskiä lisää myös vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys, kuten esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito. Muita tekijöitä, jotka yleisesti ottaen heikentävät keuhkojen toimintaa ja saattavat lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle, ovat sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi... |
Kysy kirjastonhoitajalta
