| Nyt tuli teille vaikea kysymys: Edesmennyt isäni tapasi lausua meille hauskaa runoa, joka lienee ollut Heikki Asunnan johonkin aikakauslehteen (ehkä 40… |
87 |
|
|
|
Valitettavasti etsimäsi runon lähdettä ei löytynyt. |
| Mistä löytäisin sanat Heikki Asunnan runoon Aleksi ja Pekko. |
32 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitoimassa Nuorten Pellervo -lehden numerossa 11 - 12 vuodelta 1931 on Heiska-sedän "riimittelemä ja piirtämä" runo Pekko ja Aleksi. Heiska-setä on Heikki Asunnan salanimi.Voit lukea runon alla olevasta linkistä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/957970?term=Pekon&term=Aleksilta&page=26https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6253d8ef-8bae-40c4-87ab-5… |
| Haluaisin löytää Heikki Asunta runon Älä itke kälyni, älä käly kulta |
105 |
|
|
|
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana. |
| Milloin Heikki Asunmaan runo Metsämökin joulu julkaistiin? |
99 |
|
|
|
Kyseessä lienee Heikki Asunnan runon Metsämökin joulu. Runo on julkaistu vuonna 1933.
https://www.finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu |
| Mikä runo ja kuka on runoilija? "Isä ja poika käyvät hiljaa, kahden niin onnellisin mielin ruuhelleen. Koi kuultaa kaislikosta kotilahden ja hopeoitsee salmen… |
165 |
|
|
|
Säkeet ovat Heikki Asunnan runosta Kevät, joka julkaistiin Nuorten Pellervo -lehdessä 5/1934. Tämä ei ole sama runo kuin Asunnan Ruuhenveistäjä-kokoelmaan sisältyvä Kevät.
01.05.1934 Nuorten Pellervo no 5 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto |
| Yritän löytää Heikki Asunnan runoa, jossa esiintyisivät sanat "karvainen piru" tai "karvainen paholainen". Aika hankala tehtävä, mutta osaisitteko auttaa? |
163 |
|
|
|
Tutkimistani Asunnan teoksista löysin karvakouraisen helvetin herran Mastolyhty-kokoelman runosta Viimeinen vahtivuoro, mutta tässäkään ei valitettavasti esiinny sanaparia "karvainen piru" tai "karvainen paholainen".
"Kukahan ryömii luukusta lastiruuman / purkaen suustaan pilvenä huurun kuuman, / karvaisin kourin touvista kiinni ottain?! / Vikisten seuraa vaaria parvi rottain; / selväpä selvä: helvetin herra itse! / -- " |
| Mauri Sariola siteerasi aikoinaan Asunnan runoa, jossa puhutaan kuinka vieraat ovat lähteneet, syötyään kaikki ruuat viimeiseen leivänmurikkaan. Mistäköhän… |
236 |
|
|
|
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
|
| Mistä löydän runon Rautasormus? |
187 |
|
|
|
Heikki Asunnan runo Rautasormus sisältyy runokokoelmaan Leirinuotio : isänmaallisia runoja (1934). Runo on luettavissa myös teoksesta Heikki Asunta: Valitut runot (1948).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Runossa kerrotaan laivakapinasta, jossa miehistö laivalla väheni, kulia lyötiin (tai koulutettiin) touvilla, kapteeni otettiin hengiltä ja jouduttiin… |
173 |
|
|
|
Heikki Asunnaltahan tuo kuulostaa - tarkemmin sanottuna Mastolyhty-kokoelman runolta Timperi puhuu. Se sisältyy myös Asunnan Valittuihin runoihin ja Suomalainen parnasso -sarjassa julkaistuun Asunta-valikoimaan. Niin ikään antologiasta Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta sen voi käsiinsä saada. |
| Jouduin kansakoulussa lausumaan ensimmäisellä tai toisella luokalla koulun juhlissa lausumaan pätkän olikohan se runosta. En muista muuta siitä kuin tämän… |
276 |
|
|
|
Katkelma on Heikki Asunnan runosta Metsämökin joulu. Runon voi lukea esimerkiksi teoksista Armahin joulunaika : valikoima jouluaiheisia runoja (toim. Eero Salola, 1945), Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola, 1958) ja Lukemisto Suomen lapsille : 4, Polvesta polveen (Airila – Penttilä – Salola) sekä teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla. 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000).
https://finna.fi/ |
| Missä Heiki Asunnan kirjassa on runo Petunjauhattaja? |
157 |
|
|
|
Petunjauhattaja-runo sisältyy Heikki Asunnan runokokoelmaan Sudenmarja (1950).
Teos kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Kenen kirjoittama on runo, joka alkaa näin: Yllä yksiöisen jään unenhauras utuseitti. Käärinliinaan kelmeään pyry raisun rannan peitti. |
299 |
|
|
|
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
|
| Keväällä 1951 julistettiin runokilpailu Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten hymniä varten. Kolme runoa valittiin sävellyskilpailun pohjaksi. Kirjoittajat… |
317 |
|
|
|
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955,... |
| Kansakoulussa, 60-luvun lopulla, luimme lukukirjaa, jossa eräs runo puhutteli minua jo lapsena. Olen tuloksetta yrittänyt löytää sitä netin kautta. En ole… |
661 |
|
|
|
Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967). |
| Mistä runoteoksesta löytyy Heikki Asunnan runo "Tuntematon veli"? |
537 |
|
|
|
Runo Tuntematon veli sisältyy Heikki Asunnan kokoelmaan Vedenjakajalla : Runoja vainon vuosilta (1943).
Saatte runon sähköpostiinne.
|
| Haluaisin saada selville runon ja tekijän. Pitkä runo joka alkaa "Näin haudan umpeen mullatun ja hunajaisin huulin puheen ulkokultaisen puhuneen kuulin ......"… |
551 |
|
|
|
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
|
| Miten voisin saada lukea : Asunnan runot? |
516 |
|
|
|
Heinolan kirjastossa ei ole Heikki Asunnan runoja, mutta Lahden pääkirjastossa on alla luetellut kokoelmat:
- Valikoima runoja
- Valitut runot
- Ruuhenveistäjä
- Syysmaanantai
- Vedenjakajalla
- Mastolyhty
- Metalliseppele
- Mustaa ja kultaa
- Kolmen teinin lauluja
Voit saada kirjat Lahdesta Heinolan kirjastoon tekemällä varaukset Lastu-verkkokirjaston kautta tai pyytämällä henkilökuntaa kirjastossa tekemään varaukset. Alla linkki varausohjeeseen:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
|
| Haluaisin löytää sanat Heikki Asunnan runoon Kevät. Runo alkaa sanoilla Soi kuovin herkkä, hauras aamuvirsi... Lausuin sitä koulutyttönä 50-luvulla… |
807 |
|
|
|
Heikki Asunnan runo Kevät sisältyy teokseen "Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa" (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen, 1949). Teos on lainattavissa kotiseutunne kirjastoverkossa, joten voitte tilata kirjan omaan lähikirjastoonne.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Onko olemassa runoa sitaatista, siteerauksesta tai lainauksesta? |
728 |
|
|
|
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
|
| Vaikka en ymmärräkään, mitä tuossa lopussa tapahtuu, riittäisi, jos tietäisi, onko lainaus sanatarkka välimerkkeineen. Alkuperäinen rivityskin auttaisi. Kiitos… |
809 |
|
|
|
Kysymyksen lainaus Heikki Asunnan Timperi puhuu -runosta yhdistää katkelman sen ensimmäistä säkeistöä viimeiseen:
Nämä rivit ovat ensimmäisestä säkeistöstä, sen säkeet 5-12:
"Hän latasi piippuunsa muikeinta laatua,
mist' olis' sonnikin saattanut kaatua,
upotti leukansa kämmeneen,
aloitti harvakseen:
- Tekö aiotte rannassa Liverpoolin
tämän astian hyljätä? Tottavie
syön mittani touvia hymyhuulin,
se temppu teille jos hyvä lie."
(s. 64-65)
Tästä eteenpäin Asunta jatkaa seuraavasti:
"Ma ymmärrän: yhtä ja toista on puutosta,
mutta - jos kaipaatte meiningin muutosta -
jokainen ensinnä kuunnelkoon,
mitä ma nähnyt oon."
(s. 65)
Seuraavat kysymyksessä lainatut rivit ovat kuitenkin runon lopusta, sen neljä viimeistä säettä:
"Jos yhtä ja toista nyt... |
Kysy kirjastonhoitajalta