armeijat

17 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–17.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jos on saanut terveüdellisistä syistä vapautuksen armeijasta, voiko osassa tapauksista käydä armeijan vapaaehtoisesti? 62 13.7.2020 Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä. Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista tai...
Onko tutkimusta raiskausten ja seksuaalisen hyväksikäytön määristä, varusmiespalveluksen aikana, maissa missä asevelvollisuus on pakollinen naisille sekä… 48 15.4.2020 Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita: https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369 https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731 https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/Women_Soldiers_and_Citizenship_in_Israel.html?id=...
Onko Suomessa kirjoitettu kirja joka pohtii nykyarmeijaslangia? Haluaisin kirjoittaa siitä aiheesta tutkielmani mutten halua, että työni pohjautuu netistä… 78 28.11.2019 Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf   Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin): - Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013. - Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008. Vainio, Pauliina:  Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.   Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin): - Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009. - Lehtonen, Juhani: U. E. Sotilaselämän perinnekirja, 2003. -...
Erään lähteen mukaan Venäjän armeijasta oli omin luvin poistunut helmikiin 1917 vallankumouksen mennessä miljoonaa sotilasta. Pitääköhän tieto paikkanssa ja… 363 10.8.2017 Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa. Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla...
Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Onko tähän sotaväkeen osaa ottaneista… 430 24.2.2017 Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen Screen, J. E. O. Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000 lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla. Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa Vappula, Kari Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989 Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa. Kansallisarkiston sivulta http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/ löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon...
Haluaisin löytää romaaneja, joissa kuvataan nuoren miehen kehitysvuosia. Kirja saisi mielellään kattaa ajan kouluvuosista armeijaan. Myös nuortenkirja tulee… 642 26.7.2013 Tarkoitit ilmeisesti nimenomaan kotimaisia romaaneja? Monissa teoksissa, jotka käsittelevät nuoren miehen kasvua, kuvataan usein lyhyempää ajanjaksoa kuin hakemaasi kouluvuosista armeijaan. Tässä kuitenkin nyt muutamia esimerkkejä, jotka voisivat olla melko lähellä etsimääsi: Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä Hannu Väisänen: Vanikan palat, Toiset kengät ja Kuperat ja koverat (omaelämäkerrallinen trilogia) Hannu Niklander: Aurinko katsoo taakseen, Radan varrella varjo (omaelämäkerralliset romaa-nit) Paavo Rintala: Pojat Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä Mikko Kalajoki: Taas mua pohjaan (nuortenromaani) Torsti Lehtinen: Kun päättyy Pitkäsilta
Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? 2254 15.5.2012 Huhujen mukaan sota-aikaan rintamalla kiisseliin lisättiin bromia miesten sukupuolivietin tukahduttamiseksi. Tiede-lehden Kysy asiantuntijalta -palstalla (Tiede 4/2007) jarrukysymykseen vastannut sotahistorioitsija Anssi Vuorenmaa toteaa, että Saksassa bromia on ilmeisesti armeijassa käytetty ja sieltä levisi tieto sen käytöstä Suomeenkin. Todistettavasti bromia on Vuorenmaan mukaan käytetty Suomessa vain lääkkeenä yksittäisille potilaille. Bromin kulutustilastot tuolta ajalta eivät osoittaneet runsasta käyttöä. Huhu jarrun käytöstä on kuitenkin elänyt sitkeänä ja ilmeisesti sitä kerrotaan edelleenkin jokaiselle uudelle alokaspolvelle. Tiede-lehti 4/2007 http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/522/mita_oli_sotilaide…
Millainen mahtoi olla ns. Venäjän "Suomen armeijan" kapteeni-adjutantin univormu vv. 1820-30? En tarkoita Suomen armeijan kapteenin univormua, vaan todellakin… 3350 11.8.2011 Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään. Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä. Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Olen nähnyt ruskea C-6 kokoisen kirjekuoren. Sen vasemmassa yläkulmassa oli teksti: Suomen Vapaaehtoisten Armeija Finlands Frivilliga Armé Bulevardi 21,… 1608 18.5.2011 Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen. Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja. Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen...
Mitä olivat ne lakipykälät, joiden perusteella ns. kenttäoikeudet langettivat kuolemantuomioita punaisille v. 1918? 957 22.3.2011 Suomen suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma N:o 73 on nimeltään "Keisarillisen Suomen Senaatin päätös sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta Armollisimmasti vahvistettujen asetusten sekä sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten julkaisemisesta". Päätös on annettu 13.11.1909. Valkoinen armeija laati omat ohjeet, jotka perustuivat tähän asetukseen. Päätöstä ei ole eduskunta hyväksynyt toisen sortokauden takia. Tampereen valtauksen jälkeen valkoinen armeija otti käyttöön tämän asetuksen Vaasan senaatin vastustuksesta huolimatta
Mistä sanat Esa Saario & Puskajussit esittämään lauluun "Armeijan saappaissa" 3048 26.10.2009 Armeijan saappaissa on levytetty v. 1962, mutta sanoja siihen ei löydy, ei kyllä levyäkään kirjastoista, joka on ilmestynyt Esa Saarion laulamana singlelevyllä ja julkaistu samannimisellä kokoelmakasetilla v. 1990.
Mikä näistä on oikea termi toisen mailmansodan aikaisen Saksan armeijan täydennysarmeijalle: täydennysarmeija, reserviarmeija, kotiarmeija 1190 5.1.2009 Eddy Bauerin kirjasarjassa Toinen maailmansota 1-6 (Wsoy) on käytetty muotoa Täydennysarmeija (Ersatzheer). Suomalaisen laitoksen toimituskuntaan kuului ammattiupseereita, joten käännös on siinä suhteessa luotettava.
N- liiton - sekä japanin asevoimien miesvahvuus 2 maailmansodassa. 1419 23.7.2007 Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan. http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
Mitä teki "förare" Suomen sodan aikana Ruotsin joukoissa? 1167 26.2.2007 Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin, http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Tarvitsisin hyviä tietolähteitä kääntäessäni eräästä tekstistä englanninkielistä armeijasanastoa suomeen päin. Olisin kiitollinen vinkeistä! 2945 14.6.2005 Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista: Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992 Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003 Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases, Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000 Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Olen lueskellut paljon natseista, mm. SS-miehistä. Mutta nyt tekisi mieleni tietää jotain ihan tavallisista Saksan armeijan sotilaista, kun eivät varmaan… 1086 25.1.2005 Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan. Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001. Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/ Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Mitä tarkoittaa int lyhenteessä SA-int. 2522 24.5.2002 Lyhenne int lyhenteessä SA-int(= Suomen Armeijan Intendentuuri) tarkoittaa intendentuuria. Intendentuuri = sotilashallinnon osa, jolle kuuluu taloushuolto. Lähteet: http://www.acronymfinder.com, Nykysuomen sanakirja, 4. osa, Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat