| Olisiko jostain Claes Anderssonin runoista vaiko irrallinen mietelause? |
173 |
|
10.6.2023 |
|
Claes Anderssonin runossa, joka on otsikoitu numerolla 29, on rivit: "Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut / ei ole enää oma itsensä. / Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä."
Runo on kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003) ja se alkaa suomeksi näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Voit lukea runon myös kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51450
On kylmä, täällä palaa -kokoelman saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Anderssonin runo: kesät me muistamme aina |
1115 |
|
9.6.2023 |
|
Claes Anderssonin runon Kesät me muistimme, aina kesät (Det var somrarna vi mindes kokoelmasta Tillkortakommanden, 1981) voit lukea teoksista Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962 - 84 ja Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://finna.fi/Record/keski.18059?sid=2999612319
https://finna.fi/Record/keski.165787?sid=2999612319
|
| Ketkä ovat kirjoittaneet seuraavat runot? Mistä teoksista nämä runot löytyvät? TIPO TIE "Jossain vaiheessa tajusin että isä vaan lähti Me jäätiin Kallioon… |
88 |
|
29.3.2023 |
|
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista runoa... |
| Etsin Claes Anderssonin yhtä runoa / runoteosta. |
162 |
|
30.11.2022 |
|
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19). |
| Onko Claes Anderssonin Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider , 1969, suomennettu? Jos, millä nimellä? Löysin tällaisen runon (Tapaus 258?), josta… |
145 |
|
19.8.2022 |
|
Suomen kansalliskirjasto Fennican mukaan Claes Andersson runokokoelmaa Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider (1969) ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Anderssonin runojen kokoelma Vuoden viimeinen kesä : Runoja vuosilta 1962 -84 (WSOY, 1985) sisältää 16 runoa kokoelmasta Det är inte lätt att vara villaägare i dessa tider, mutta ei kysymyksessäsi mainittua runoa Fall 258. Teoksen runot on suomentanut Pentti Saaritsa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3291937
https://keski.finna.fi/Record/keski.18059
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921529925
|
| Mistä löydän Claes Anderssonin runon Kesät me muistamme? Entä onko Kiurujen kesä Hannu Salakan yksittäinen runo vai runokokoelman nimi? |
675 |
|
20.6.2022 |
|
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
|
| Sitä, mitä kaipaamme, emme menetä koskaan. Sitä, jota rakastamme, kaipaamme aina. Tämä teksti on usein kuolinilmoituksissa. |
1439 |
|
31.5.2022 |
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c… |
| Kenen kirjoittama on runo, jonka alkusäe alkaa: Hiukan erikoinen voi olla vain henkensä kaupalla. Lisäksi runossa on merkintä: 129. runo |
475 |
|
17.6.2021 |
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mistä löytäisin Claes Anderssonin runon, joka alkaa: "Me tarvitsemme oikeasti niin vähän..."? Ja vielä toinen runo, jota etsin. Siinä aseiden toivotaan… |
725 |
|
14.1.2021 |
|
Etsimäsi Claes Anderssonin runo on alunperin nimeltään "Inandning, utandning" ja löytyy hänen runokokoelmaltaan "En morgon vid havet" (Schildts & Söderströms, 2015):https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kokoelma on ilmestynyt Jyrki Kiiskisen suomennoksena nimellä "Aamu meren rannalla" (WSOY, 2015). Etsimäsi runo on suomeksi nimeltään "Sisäänhengitys, uloshengitys":https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Petter Korkman on säveltänyt runon ja se löytyy Youtubesta:https://www.youtube.com/watch?v=_V16agnHGz0
Kielikuva auroiksi muuttuvista aseista on peräisin Raamatusta, ja sitä on hyödynnetty paljon eri yhteyksissä. Pentti Saarikosken runokokoelman "Tanssiinkutsu" (... |
| Etsimme Claes Anderssonin runoa, joka on mahdollisesti suomennettu nimellä Sinun tiesi. |
245 |
|
17.12.2020 |
|
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Mistä löytyisi Tommy Tabermannin runo- tai aforismi(?) jossa sanotaan suunnilleen niin että jos on ollut rakastettu, ei koskaan lakkaa olemasta tms. |
521 |
|
18.10.2018 |
|
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
|
| Loviisassa puiston penkkiin kiinnitetty Claes Anderssonin melko uusi runo. |
1196 |
|
30.8.2018 |
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright… |
| Claes Andersson on kirjoittanut Unkarin kansannousun vihastuttamana Pamfletin/runon. Mistä kokoelmasta löytyy? Voisitko lähettää vastauksessa tekstin. Onko… |
328 |
|
10.7.2017 |
|
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
|
| Etsin Claes Anderssonin runon suomennosta. Runo on ruotsinkielisestä Under (1984) -kokoelmasta ja menee näin: "Andersson pitää pirunmoista meteliä / Andersson… |
4747 |
|
8.11.2010 |
|
Hei,
runo on julkaistu suomeksi ainakin seuraavissa kokoelmissa:
TÄMÄN runon haluaisin kuulla / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, osa 2, Tammi, 1988
RUNO on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996
ANDERSSON, Claes : Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993 / Claes Andersson ; suomentanut Pentti Saaritsa, WSOY, 1996
ANDERSSON, Claes : Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 / Claes Andersson ; suom. Pentti Saaritsa, WSOY, 1985
Mikäli muistat runon alun tai nimen, kannattaa kokeilla Vaski-kirjastojen tietokannasta hakemista nimekehaulla. Aivan kaikki runot eivät vielä näin löydy, mutta varsinkin kysytyimmistä tällaiset tiedot on tietokantaan... |
| Etsin Claes Andessonin runoa "Etikettejä vammaisille" |
1084 |
|
25.7.2008 |
|
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
|
| Etsin Claes Andersonin runoa joka menee jotenkin näin: "sattui että päätimme soittaa toisillemme linja oli silloin varattu..." "Ilman sinua elämä olisi vähän… |
1463 |
|
8.3.2006 |
|
Runo on nimeltään Ystävyys 1-21 ja se löytyy ainakin Anderssonin kokoelmista Runoja meren pohjalta (WSOY 1996) sekä Vuoden viimeinen kesä (WSOY 1985).
|
| Kuka on kirjoittanut "Kesät me muistimme, aina kesät./ Niihin me takerruimme, niistä tuli eräänlainen/ fiksaatio." jne.? Mistä kirjasta sen löytää? |
1413 |
|
14.8.2003 |
|
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
|
| Kuka kustantaja/Ylikangas H ja Andersson C ? |
1016 |
|
2.10.2001 |
|
Claes Anderssonin kustantaja on WSOY. http://www.wsoy.fi/
Heikki Ylikankaan kustantajia ovat WSOY ja Otava. http://www.otava.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
