| Mitä kasvia Esko keräsi metsästä äitiään käyttääkseen kotimatkalta palatessaan? Käytti sanaa "riisi:. |
315 |
|
16.11.2021 |
|
E. A. Saarimaan Nummisuutarit-selitysten mukaan 'riisi' tarkoittaa näsiää (Daphne mezereum). Sinikka Piippo huomauttaa Suomen luonnon lääkekasveissaan, että vanhemman väen keskuudessa näsiä tunnetaan yhä vanhalla nimellään 'riidenmarjana'. Näsiän lisäksi Kiven riisi-sana voi tarkoittaa myös ketunliekoa (Lycopodium selago). Riisi-sanaa onkin meillä käytetty monenlaisista ihmisten ja eläinten taudeista sekä monien niiden hoitoon lääkkeinä käytettyjen kasvien tai kasviaineiden nimissä (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3).
Aleksis Kiven tuotannossa riisivettä ja riidenmarjoja käytetään etenkin viinanhimon suitsimiseen: "Kivi oli oppinut omalta äidiltään juomahimon parantamisen riisivedellä. Riisivedellä tarkoitetaan -- liuosta, joka... |
| Mistä tulee sanonta perskängit? |
580 |
|
26.10.2021 |
|
Tarkoittanet perskännit? Aiheesta on kysytty - ja vastattu - Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa vuonna 2006. Tässä lainaus:'Sanonta tullee käännöksenä englanninkielisestä termistä 'Bottom's up' (eli samasta aihiosta kuin 'perseet olalla') ja tarkoittaa a) toivotusta voimakkaan humalatilan hankkimiseen (hieman samalla tavoin kuin kotoinen 'Pohjanmaan kautta) ja b) tilaa, joka toivotuksen kuuliaisesta noudattamisesta seuraa.
Jarvan / Nurmen kirjassa "Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja" (Gummerus 2006) annetaan englanninkieliseksi vastineeksi "extreme drunkenness ".' |
| Kuinka suuri osa humalahakuisesta juomisesta johtuu itsetunto-ongelmista? |
141 |
|
14.6.2021 |
|
Tässä tahoja, joilla voisi asiasta olla tietoa:
Päihdelinkki.fi https://paihdelinkki.fi/fi/info
A-klinikka https://www.a-klinikka.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
A-klinikkasäätiö https://a-klinikkasaatio.fi/yhteystiedot |
| Miksi juhlimiseen koodiin kuuluu kännissä hajoittaa lasitavaraa ja miksi siihen koodistoon kuulu myös se ettei niitä missä nimessä niitä siivota itse? |
217 |
|
11.6.2021 |
|
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle käytökselle."... |
| Kieltolakiaikaan 1919-32 sijoittuvia teoksia, joissa kuvauksen kohteena on apteekkialkoholin hankkiminen |
137 |
|
27.5.2021 |
|
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
|
| Mihin perustuu vanhoillislestadiolaisuuden alkoholin täydellinen kielto? |
592 |
|
14.5.2021 |
|
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/ |
| Pidetäänkö missään muussa maailman maassa kuin Suomessa niin yleisesti ihmistä outona ja/tai tyhmänä, jos tämä ei käytä runsaasti alkoholia? Voidaanhan… |
292 |
|
8.4.2019 |
|
WHO:n julkaisema Global status report on alcohol and health 2018 kertoo alkoholinkäytöstä vertaillen maanosia, https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/274603/9789241565639-e…. Kaavioista näkyy esim. s. 42 missä päin maailmaa käytetään eniten alkoholia henkilöä kohden, Suomea tummempia alueita on siellä täällä, erityisesti Euroopassa. Rajua kausittaista juomista harrastetaan Suomea enemmän muiden muassa Venäjän alueella ja joillain seuduilla Afrikassa, s. 48. Esimerkiksi alkoholin aiheuttamien sydän- ja verisuonitautien aiheuttamien kuolemien kartalla tummimmat alueet ovat Suomesta itään s. 74. Sivun 353 appendixiin on koottu Euroopan maiden alkoholinkäytön lukuja, kokonaiskulutusta sekä erilaisten alkoholituotteiden käyttöä.... |
| Milloin Mika Waltarilla alkoi alkoholismi? Hänhän kertoi 70-luvulla kuinka hänellä oli ollut dipsomaniaksi kehittyvä alkoholismi niin ajattelin vain että onko… |
1303 |
|
4.4.2019 |
|
Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17)
Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20-vuotiaana... |
| Mistä tulee vanha sanonta "tehdään siitä poika", kun viinapullossa on enää vähän jäljellä ja halutaan juoda se loppuun? |
2256 |
|
25.6.2015 |
|
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
|
| Löytyykö teiltä video / dvd : tä aiheesta raskaus ja päihteet? Tai jotain kirjaa, jossa aiheesta olisi enemmän? |
1343 |
|
9.1.2008 |
|
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yksi aiheeseen liittyvä video:
Elämänlanka: raskaus ja alkoholi (24 min.) (1997)
Kirjallisuutta:
FAS-lapsi : raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (A-klinikkasäätiö, 1999)
Halmesmäki, Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999)
Rautavuori, Mira: FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta : näkökulmia raskausdenaikaiseen päihteidenkäyttöön (Kehitysvammaliitto, 2001)
Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (Ensi- ja turvakotien liitto, 2001)
|
| Varusmiesten alkoholinkäyttö vapaa-aikana |
1383 |
|
9.4.2002 |
|
Kun haet materiaalia opinnäytetyötä varten suosittelisin sinua käymään lähikirjastossasi ja käyttämään siellä olevia tiedonhaun apuvälineitä. Katso esim. Kokkolan kaupunginkirjaston tiedonhakusivuja http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/index.htm .
Anders webkirjastosta, http://webkirjasto.kpnet.fi/ löytyy yli 70 viitettä alkoholinkäytöstä. Kun yhdistän varusmiehet tai asevelvolliset ja alkoholinkäyttö ei valitettavasti löydy viitteitä. Voit itse tarkistaa paikallaolotietoja.
Linnea tietokannoista löytyy paljon viitteitä alkoholinkäytöstä. Yhdistämällä Linneassa hakusanat varusmiehet ja alkoholinkäyttö ei löydy mitään.
Aleksista löytyy muutama artikkeliviite:
Äijänseppä, Sinikka: Varusmiesten tupakointi, suunuuskan ja alkoholin käyttö 1990-... |
| Tietoa opinnäytetyöhön, varusmiesten alkoholinkäytöstä vapaa-ajalla. |
896 |
|
29.1.2002 |
|
Harri Vertio on kirjoittanut kaksi teosta joista voisi olla Sinulle apua:
-Varusmiesten alkoholinkäyttö
-Varusmiesten terveyskäyttäytyminen : esimerkkeinä varusmiesten tupakoinnin, alkoholinkäytön ja elvytysvalmiuden muutokset palvelusaikana
Kumpaistakin olisi saatavilla Eduskunnan kirjastosta; yhteystiedot ja aukioloajat löydät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Lisäksi voisit tutustua kirjastojen työasemilla Aleksi- ja Arto-artikkelitietokantoihin: molemmat antavat jokusen viitteen asiasanoilla varusmiehet alkoholinkäyttö.
|
| Tietokirjoja fasoireyhtymästä |
971 |
|
13.3.2001 |
|
Alkoholinkäytön vaikutuksesta sikiöön on varsin runsaasti tietoa. Sikiön alkoholioireyhtymää (=FAS) käsitteleviä uusimpia teoksia ovat Merja Airinnon Alkupaukku (vuodelta 2000), FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (1999), Anneli Vainion Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä (1999) ja Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi (1999). Plussa-ainestotietokannan kautta voit tutkia aihetta itsekin käyttämällä esim. asiasanoja alkoholinkäyttö ja raskaus. Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemman vastauksen löydät arkistosta hakusanoilla sikiön alkoholioireyhtymä.
|
| Kuinka monta ravintola-annosta päivässä kuluttaa suomalainen alkoholin suurkuluttaja, kun laskentaperusteena käytetään keskimääräistä vuosikulutusta? |
1654 |
|
1.8.2000 |
|
Täsmällistä vastausta kysymykseesi ei käytettävissä olevista lähteistä löydy. STAKESilta http://www.stakes.fi/ uskon löytyvän tuoreempaa ja selkeämpää tietoa.
Stakesin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 esitetään arvio, että runsaasti alkoholia käyttävä viidennes juo 75 prosenttia kaikesta alkoholista. Annos on 12 grammaa absoluuttista alkoholia (esim. Stakesin Taskumatti 2000 http://www.stakes.fi/tilre/alko.htm). Litra 100% alkoholia painaa 790 grammaa (Alkoholijuomien käsikirja 2, 1986, s. 9). Kokonaiskulutukselle löytyi vain vuoden 1997 luku 35.6 miljoonaa litraa, mutta kokonaismyynti on vuonna 1999 Taskumatin mukaan ollut 36 737 000 litraa. Laskutoimituksien avulla saadaan arvio annosten määrästä.
|
| Kuinka paljon suomalaiset alkoholin suurkuluttajat käyttävät absoluuttista alkoholia vuodessa? |
1400 |
|
31.7.2000 |
|
Stakesin Päihdetilastollisen vuosikirjan 1999 mukaan alkoholin kulutus on kasvanut. Aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Suomessa juotiin vuonna 1998 noin 9 litraa alkoholia asukasta kohti. Alkoholin tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta alkoholia juotiin vajaa 2 litraa asukasta kohti.
Lisätietoja aiheesta Stakesista kehittämispäällikkö Ritva Hein, puh. (09) 3967 2494 ja erikoissuunnittelija Ari Virtanen, puh. (09) 3967 2378.
Stakesin internet-osoite on http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/123.htm
|
| Kuinka monta prosenttia suomalaisista on alkoholin suurkuluttajia? |
1302 |
|
31.7.2000 |
|
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 -kulutus, käyttö, haitat (Ritva Hein, Satu Vuorjoki) sivulla 12 kerrotaan alkoholin suurkuluttajia arvioista riippuen olevan 250 000 - 500 000 eli maksimissaan 10 prosenttia kaikista kuluttajista, joita on taas suomalaisista 90 prosenttia.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
