Otsikko

Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut?

Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:

"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt, että rakennus ei saisi kohota 23 metriä enempää merenpinnasta. Rakennuksen kussakin kerroksessa oli vain yksi asuinhuoneisto. Kivijalkakerroksessa sijaitsivat talon palvelusväen huoneet sekä taloustiloja. Pankinjohtaja Norrmén asui talossa aina kuolemaansa 1942 saakka. Sodan jälkeen taloa asutti valvontakomissio, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa talon kohtaloon. Aikalaisista mm. arkkitehti Jac. Ahrenberg piti rakennusta sopivana vaativaan paikkaan Uspenskin katedraalin naapurissa. Myöhemmin monet kollegat, muiden mukana Nils Wasastjerna, tosin tuomitsivat rakennuksen arkkitehtuurin. Se ei saanut armoa sen paremmin jugendin, klassismin tai funktionalismin kaudenkaan suunnittelijoiden silmissä. Enso Gutzeit osti Norrménin talon 1959 ja seuraavana vuonna 63-vuotias hyväkuntoinen rakennus sai väistyä uuden marmoripalatsin tieltä."

"Norrménin talon tultua 1950-luvun lopulla Enso-Gutzeit Oy:n haltuun pääjohtaja William Lehtinen tilasi akateemikko Alvar Aallolta suunnitelmat uudeksi pääkonttoriksi. Aalto oli aikansa arvostetuin arkkitehti, ja hän pääsi nyt toteuttamaan sitä, mikä 1800-luvun alussa oli jäänyt Engeliltä saavuttamatta. Keisarillinen palatsi oli vaihtunut modernin Suomen taloudellisen tukipylvään, puunjalostusteollisuuden pääkonttoriksi. Turhaan ei Aalto nimennyt suunnitelmaansa Palazzoksi. Enson pääkonttorin suunnittelu käynnistyi vuonna 1959. Työtä aloittaessaan Aalto tutki huolellisesti rakennuksen vaikutusta vaativaan ympäristöön. Hän sai suostuteltua tilaajan laskemaan kaavan sallimaa rakennusoikeutta kerroksella. Viisi-, osin kuusikerroksinen valkea pääkonttorirakennus sijoittuu Katajanokan kanavan ja niemen etelärannan kulmaukseen muodostaen jatkeen Pohjoisesplanadin itäpään vaaleille empirerakennuksille, erityisesti Presidentinlinnalle. Pääkonttorin rasterijulkisivut verhottiin valkoisella Carraran marmorilla. Rakennus valmistui 1962. Enson – nyttemmin Stora Enso Oyj:n – pääkonttorin julkisivut ovat kokeneet saman kohtalon kuin Finlandiatalon ja muutaman muun 1960- ja 1970-luvun rakennuksen marmorilevyt. Enson kohdalla päädyttiin pitkällisen polemiikin jälkeen säilyttämään marmori julkisivumateriaalina. Rakennusten suojelu on edennyt monivaiheisen prosessin jälkeen siihen, että Uudenmaan ELY-keskus on 18.2.2010 tehnyt Helsingin kaupunginhallituksen esityksestä päätöksen pääkonttorin suojelemisesta rakennussuojelulain nojalla. Ainoastaan rakennussuojelulain katsottiin turvaavan rakennuksen alkuperäisten sisätilojen säilymisen. Päätös on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Rakennuksen suojeluun liittyvää asemakaavanmuutosta laaditaan parhaillaan kaupunkisuunnitteluvirastossa. Aalto laati 1970-luvulla suunnitelmia pääkonttorin laajentamiseksi rahapajan tontin suuntaan. Varhaisimmissa suunnitelmissa lähtökohtana oli rahapajan purkaminen ja laajennusosan rasterijulkisivumassojen porrastaminen. Pian kävi kuitenkin ilmi, että rahapaja tulee säilyttää, minkä jälkeen Aalto laati laajennussuunnitelmat siten, että rahapaja säilyisi. Julkisivumateriaalin osalta harkittiin tummempaa kiviainesta, joka liittäisi rakennuksen sulavammin ympäristön vanhoihin satamamakasiineihin. Laajennus jäi kuitenkin toteutumatta." Katajanokan kanavaterminaalialue historiaa

Helsinkikuvia tietokannasta löytyy kuvia Norrmannin talosta. https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=Norrmenin%20talo