Otsikko

Äänekoskella on vuonna 1918 menehtyneiden työläisten muistomerkki kaiketi vuodelta 1977. Onko paljastuspäivästä tarkempaa tietoa? Keiden pystyttämä se on? Kuka…

Äänekosken kirjaston paikalliskokoelman kirjoista ei löytynyt muita tietoja kuin että pystyttäjä on "Äänekosken työväenjärjestöt".

Sisä-Suomen Lehdessä todennäköisesti pystytys on aikoinaan uutisoitu, mutta Äänekosken kirjastosta sattuu puuttumaan juuri tuo 1977 vuosikerta kokonaan.

Äänekosken museosta kerrottiin seuraavaa: Kansalaissodassa kaatuneiden työlaisten muistomerkistä löytyy hyvin vähän tietoa. Äänekosken kaupungin karttapalvelun mukaan muistomerkki on vuodelta 1977 ja sen ovat lahjoittaneet Äänekosken työnväenjärjestöt. Muistomerkistä itsestään ei löydy vuosilukua eikä tekijää, joiden perusteella sen paljastamisvuotta tai tekijää voisi selvittää. Museolla ei ole myöskään Sisä-Suomen lehteä vuodelta 1977, josta voisi etsiä ko. tietoa.

Olen käynyt läpi Äänekosken sosiaalidemokraattisen yhdistyksen johtokunnan pöytäkirjat vuosilta 1976-1978. Niistä ei löydy mainintaa muistomerkistä tai osallistumisessa sen hankkimiseen. Sen sijaan löytyy maininta Lahden vastaavasta hankkeesta.

Urpo Sparf käsittelee Äänekosken seurankunnan historiassa (julkaistu vuonna 2007) seurakunnan taidetta ja siinä mainitsee mm. vuoden 1918 sodassa kaatuneiden äänekoskelaisten, Karjalaan jääneiden muistomerkin ja sankarihautojen patsaan. Jos kansalaissodassa kaatuneiden työläisten muistomerkki on tuolloin ollut jo nykyisellä paikalla, siitä on haluttu kirjassa vaieta tai sitä ei ole laskettu seurakunnan taiteeksi.

Äänekosken kansalaissodassa kaatuneiden työläisten muistomerkkiä ei myöskään mainita työväenmuseo Werstaan julkaisemilla verkkosivuilla http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/. Siellä oleva tieto pohjaa Ulla-Maija Peltosen Suomen Akatemian tutkimushankkeessa vuonna 2000 tehtyyn kokonaiskartoitukseen vuosina 1918–2000 pystytetyistä muistomerkeistä paikkakunnittain. Ks. Ulla-Maija Peltonen, Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. SKST 894. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2003. (Itse en ole kirjaan perehtynyt)

Jännittävä on sen sijaan Äänekosken kaupunkilehden juttu vuodelta 2013. (Alla jutun teksti ja linkki juttuun.) Sen mukaan muistomerkin uhrien nimet sisältävä laatta olisi aikaisemmin ollut Työskillä (Äänekosken työväentalo?) ja tuotu vasta muutama vuosi ennen jutun julkaisemista nykyiselle paikalleen. Tämä selittäisi niin Urpo Sparfin kuin Ulla-Maija Peltosen teosten puuttuvat tiedot.

https://aksa.fi/kansalaissodan-uhreille-ruusuja-vapun-alkajaisiksi/

Äänekosken kaupunkisanomat

Kansalaissodan uhreille ruusuja vapun alkajaisiksi, 01.05.2013 11:51

Työläisten vappu alkoi aamupäivällä, kun kansalaissodassa vuonna 1918 menehtyneitä työläisiä muistettiin kirkkomaalla.

Äänekosken työväenjärjestöjen yhteisessä tapahtumassa ensimmäiset ruusut laski Keijo Kainu. Lyhyet muistosanat lausui Jarkko Kaukometsä.  Airueina toimivat Eila Nurmi ja Merja Närhi.

95 vuotta sitten 14 äänekoskelaismiestä menehtyi kansalaissodan melskeissä. Muistoa oli vaalimassa parikymmentä henkilöä Äänekosken Työväen Soittajien säestäessä.

Muistolaatta oli aiemmin Työskillä. Muutamia vuosia sitten laatta löysi tiensä kirkon edustalle omaan hautakiveen.

Ehkäpä seurakunnassa tai työväenyhdistyksessä tiedetään muistomerkistä tarkemmin.