Hei,
Missä säätyvaltiopäivillä 1867 olleet talonpoikaissäädyn edustajat asuivat valtiopäivien aikana tammikuusta toukokuun loppuun asti? Isoisäni isoisän isä edusti Leppävirran tuomiokuntaa, ja pöytäkirjan mukaan sai anomuksesta kahden viikon vapaan kotiseudulla käyntiä varten.
Maksoiko kotikunta vai valtio heille korvausta työstä ja korvauksen matkustamisesta kaukaa kotoa pääkaupunkiin?
Onko vuoden 1867 valtiopäivistä muualla kuin Finnassa kuva-aineistoa?
Vastaus
Talonpoikaissäädystä valituiksi tulleille valtiopäivämiehilleen maksoivat tuomiokunnat päivä- ja matkarahaa. Palkkiot eivät olleet yhtenäiset, vaan ne vaihtelivat tuomiokunnasta toiseen. Vuoden 1867 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajien korvaukset olivat keskimäärin 10,6 markkaa päivältä.
Edustajat joutuivat itse huolehtimaan valtiopäivien aikaisesta majoituksestaan ja kustantamaan ylöspitonsa saamallaan päivärahalla. Tilannetta kuvastaa hyvin edusmies Riihimäen kommentti Suomen Talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoista vuodelta 1897: "Mielestäni tulisi tässä kohden määrätä palkka sen keskimäärän mukaan, mitä useammilla valtiopäivillä edusmiehille on palkaksi määrätty. Viime valtiopäiväin aikana oli asianlaita toinen, kun ajat olivat huonot ja hyyryt kalliit. Huonot ajat ovat nyt kyllä poistuneet, mutta yhtäkaikki ovat huoneenvuokrat nykyään ylen suuret, jonka vuoksi minusta on kohtuullista määrätä palkka 16 markaksi päivältä. Lisäksi pyytäisin huomauttaa eräästä kohdasta, jota kukaan muu ei ole tuonut esiin. On nimittäin ollut tavallista myöntää matkaan lähtöä varten yksi valmistelupäivä ja siitä pitäisi säädyn erikseen päättämän, koska valitsijamiehet eivät siitä vaalitilaisuudessa mitään määrää. Kellään tänne tullessaan ei ole mitään huonetta tiedossa ja senkin tiedustelemiseen menee yksi päivä."
Nimenomaisesti vuoden 1867 valtiopäivistä kuva-aineistoa on niukalti. Säätyvaltiopäivien ja kansanedustuslaitoksemme historiaa koskevissa teoksissa on joitain yksittäisiä kuvia (lähinnä säätyjen edustajista), mutta jo siitä päätellen, että eri lähteissä toistuvat samat kuvat, materiaalia on olemassa hyvin rajoitetusti.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Viljo Hytönen, Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906
Kalevi Heikkilä, Talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajain vaalit 1860-luvulla Turun ja Vaasan hovioikeuspiireissä
Jarno Salovuori, Wärristä valtiopäivämies : Kaarlo Wärri vuoden 1867 valtiopäivillä
Suomen kansanedustuslaitoksen historia. 4, Säätyedustuslaitoksen kokoonpano, työmuodot ja valtuudet
Suomen Talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjat
Kommentoi vastausta