Etsimäsi kirja on todennäköisesti Saara Heinon Pikkusiskojen satuja, jonka on kuvittanut Helga Sjöstedt. Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1950 ja sen jälkeen siitä otettiin kaksi lisäpainosta vuosina 1953 ja 1956. Kirjassa on 59 sivua.
Teoksen sisällysluettelon voit lukea esimerkiksi tästä: https://finna.fi/Record/kyyti.365305#componentparts
Pikkusiskojen satuja -kokoelma kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Nämä kirjastot löydät esimerkiksi Finna-hakupalvelusta.
https://finna.fi/
Suurjännitetasavirtajärjestelmiä on rakennettu yhdistämään Suomen verkkoa Ruotsiin (Fenno-Skan 1 ja 2), Viroon (Estlink 1 ja 2) sekä Venäjälle (Viipurin linkki).
https://docplayer.fi/33296928-Elec-e8419-sahkonsiirtojarjestelmat-1-lue…
Äänitteellä Tonttu Toljanteri : kukahan se kaikki keinot (Teatteri Eurooppa Neljä, 2000) lääkäri Lättyä esittävä Kirsi Laamanen ja Tonttu Toljanteria esittävä Kunto Ojansivu laulavat yhdessä kaksi laulua tv-sarjasta Tonttu Toljanteri. Laulut ovat Tontun parannuslaulu ja Ooppera-aaria.
Alla olevasta linkistä näet kaikki äänitteeltä kuultavat laulut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4752180#componentparts
Nuottia kappaleista ei ole saatavana. Näyttää siltä, että muita Toljanterin lauluja ei ole myöskään äänitetty.
Vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalentereita on katsottavissa Yle Areenassa. Ehkäpä niiden avulla pystyt löytämään tarkemman tiedon, mistä laulusta on kyse.
https://yle.fi/
Kirjan sivumäärän voi yleensä tarkistaa teoksen kuvailutiedoista kirjaston tietokannasta. Suomalaisten teosten kuvailutiedot näkyvät myös Suomen kansallisbibliogarafiassa Fennicassa. Fyysisen kirjan sivumäärä voi toki vaihdella hiukan painoksesta riippuen.
Väinö Katajan teoksen Irja ensimmäisessä painoksessa vuodelta 1901 on 97 sivua. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3831095
Teoksen vuonna 1934 ilmestyneessä viidennessä painoksessa on sivuja 74. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3695950
E-kirjan ja fyysisen kirjan sivumäärät eivät aina vastaa toisiaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tarja Närhi löytyy edelleen Radio Suomen toimittajalistauksesta https://yle.fi/aihe/sivu/yle-radio-suomi/yle-radio-suomen-toimittajat ja juontaa edelleen esim. Iskelmäradiota https://areena.yle.fi/audio/1-4409832 .
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/...
Lohikäärme Justus -sarjan kertojana on mainittu Erkki Thil, joka on toiminut lukijaäänenä Justukselle.
Sarjasta voit löytää lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.booky.fi/kirjailija/Erkki+Thil+(lukija-%C3%A4%C3%A4ni)
Ensimmäinen näyte Keisareittemme jäljillä -TV-sarjasta on peräisin teoksesta Music for the Royal Fireworks, jonka sävelsi Georg Friedrich Händel. Etsitty teemanpätkä on teoksen ensimmäisestä osasta (Overture = alkusoitto) - levytysversiosta riippuen suunnilleen kohdassa 2'40.
Englanninkielisessä maailmassa säveltäjän nimi näkyy usein muodossa George Friderick Handel.
Cd-versio Louna-kirjastojen kokoelmissa.
Elokuvassa Mies joka näki huomisen (1981) kuuluvaa sotilasmarssikatkelmaa en valitettavasti pystynyt tunnistamaan. Elokuvan musiikista vastasi William Loose.
Mies joka näki huomiseen -elokuvan tekijät IMBD-tietokannassa.
Seuraavassa kirjailijoita, jotka saattaisivat osua kuvaukseen:
Cecelia Ahern
Jenny Colgan
Catherine Isaac
Sophie Kinsella
Jill Mansell
Mhairi McFarlane
Beth O'Leary
Jill Santopolo
Josie Silver
Lori Nelson Spielman
Toivottavasti edes osa näistä vastaa tarpeeseesi!
Kyseinen ilmiö on nimeltään astevaihtelu. Astevaihtelu on sanavartaloissa ilmenevää äännevaihtelua, joka koskee klusiileja p, t ja k (marginaalisesti myös b, g), silloin kun klusiilia edeltää soinnillinen äänne eli vokaali tai soinnillinen konsonantti. Astevaihtelulla on kaksi toteutumaa: vahva aste ja heikko aste. Niiden esiintyminen riippuu usein siitä, onko seuraava tavu avonainen vai umpinainen (ts. päättyykö se vokaaliin vai konsonanttiin).
Astevaihtelu esiintyy myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä saamelais- ja samojedikielissä. Ilmiöllä on kielihistorialliset perusteet.
Voit lukea lisää astevaihtelusta alla olevista linkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Astevaihtelu...
Läntisellä pallonpuoliskolla tarkoitetaan Greenwichin meridiaanista länteen sijaitsevaa maapallon puoliskoa. Koko Amerikan manner sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla, kuten myös osia Afrikasta, Etelämantereesta, Euroopasta ja Oseaniasta. Näyttää siltä, että ainut Aasiaan kuuluva paikka läntisellä pallonpuoliskolla on Venäjän koillisnurkassa sijaitseva Tšukotkan autonominen piirikunta.
Maija Asunta-Johnston kirjoittaa teoksissaan elämästä Unkarin maaseudulla. Hänen Unkariin sijoittuvat teoksensa ovat julkaisujärjestyksessä Punapukuisen naisen talo (2000), Onnellisen naisen vuosi (2002), Naiset eivät syö retiisejä (2004), Punainen jääkaappi (2006) ja Verkkorakkautta vartuneille (2008). Maija Asunta on julkaissut myös nuortenkirjallisuutta.
Teosten saatavuuden kirjastoalueesi toimipisteistä voit tarkistaa vaikka täältä. https://keski.finna.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175921229969
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Vuonna 1942 kuolleen venäläisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Vera Fignerin teoksia ei ilmeisesti ole suomennettu koskaan. Hakemasi teos on todennäköisesti venäjäksi Запечатленный труд, joka suomeksi käännettynä voisi olla ”muistiin painunut/suljettu työ”. Kirjastojen maailmanlaajuisessa WorldCat-palvelussa ei löytynyt yhtään suomenkielistä Vera Fignerin teosta. https://www.worldcat.org/
Suomen kirjastoista löytyy muutamia Vega Fignerin teoksia venäjäksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voi hakea niitä osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Jos haluat tilata jonkun näistä teoksista luettavaksi, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia.
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Nimekkeeseen ei liity yhtään nidettä. Toisin sanoen, siitä on olemassa kuvailu, mutta itse levyä ei ole yhtään kappaletta.
Luettelointitietue poistuu aikanaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen meriliikennestrategia 2014-2022 -julkaisussa todettiin merenkulun ammatilliseen koulutukseen ja meriammatteihin hakeutuvien määrä olleen laskussa. Tähän vaikuttavat julkaisun mukaan erityisesti alan maine, palkkaus ja urakehitysmahdollisuudet sekä muutamat muut epävarmuustekijät. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77909/Julkai…
Aihetta sivuttiin myös Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2014 julkaisemassa Katsaus kauppamerenkulun tilanteeseen -raportissa https://www.ptt.fi/media/wp/ptt-raportteja-252-katsaus-kauppamerenkulun…
Merenkulkualan koulutusta koskevia tutkimuksia ja opinnäytetöitä löytyy verkosta useitakin.
Vuonna 2011 Opetushallitus...
Sederholmin talosta on pieni artikkeli kirjassa Tiikerinmetsäjän koti ja muita tarinoita (Liisa Lauerma, 2000). Tuon ajan porvariston elämää kuvataan mm. seuraavissa kirjoissa:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809 (2016)
Parland-von Essen, Jessica: Ammatti, avioliitto ja arvostus: helsinkiläinen eliitti 1740-1820 (2010)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1750-1850 : asuminen ja elämänmuoto (2013)
Pohjanmaan porvariston vuosisata 1800 : sivistyksen verkostot (2018)
Kielitomiston sanakirjan mukaan 'sukupolvì' ja 'ikäpolvi' tarkoittavat samaa asiaa, mutta sanaa 'sukupolvi' käytetään myös kuvaannollisesti. Esimerkiksi: ensimmäisen sukupolven tietokoneet.
