Makupalat.fi:stä löydät verkossa julkaistua materiaalia aiheesta haulla osallisuus ja rajaamalla tuloksen asiasanalla nuoret.
Nuorisotietoa ja -tutkimuksta löytää Humakin kirjaston kokoelmista, joita voi tutkia Finna.fi:ssa. Haulla nuoret sitouttaminen löytyy tuloksiksi kaksi teosta
Älä keskeytä mua! : markkinointi sosiaalisessa mediassa. Korpi, Teemu 2010.
Osallistamisen oivalluskirja kaikille : arkisia esimerkkejä työelämästä. Otollinen, Pekka ; Mediapinta2016.
Samalla tavoin voit hakea nuoret osallisuus
nuoret syrjäytyminen ja nuoret yhdenvertaisuus.
Humakin kirjastosta voi varata ajan tiedonhaun ohjaukseen. Se kannattaa. Ohjausta voidaan antaa myös Teamsin välityksellä. Humakin kirjaston...
Tässä joitakin vinkkejä.
Koskinen, Karoliina: Likkoje jutui (Minerva 2006)
Laaksonen, Heli: useita runokokoelmia
Luhtanen, Sari & Paju, Tiina: Maisa & Kaarina. Naisen nyrkkisäännöt (Otava 2004)
Oksanen, Aulikki: Kootut mustelmat : runoja ja lauluja (WSOY 1992)
Perttula, Pirkko-Liisa: Harmaat pantterit (Otava 2011)
Toppi, Merja: useita runokokoelmia
Kirjastoilla ei ole julkaisutoimintaa. Sinun kannattaa tarjota runojasi kustantamoon. Kustantamoja löytyy Suomen kustannusyhdistyksen jäsenlistasta, Kirjastot.fi kustantajat-listasta ja Makupalat.fi:stä Kustantajat ja kirjakaupat.
En löytänyt lähdettä, jossa tulkittaisiin biisi-sanan syntyneen ruotsin kielen pjäs-sanasta englannin kielen piece-sanan sijaan. Itse pjäs on kehittynyt samasta ranskan sanasta pièce kuin englannin piece, Svenska.se SAOB (Svenska Akademiens ordbok) pjäs.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana on välittynyt englannin kielestä suomeen, Suomen kielen etymologinen sanakirja biisi.
Kyllähän niitä on. Keitettyjä perunoita voi laittaa mihin vain ruokaan, aivan oman maun ja mielikuvituksen mukaan. Martoilla on ohjeita, miten hävikistä tehdään herkkua. Siellä neuvotaan käyttämään perunoita keitoissa, sämpylätaikinan jatkeena, salaateissa tai munakkaissa.
Martat Hävikistä herkkua
Hävikkiruokareseptejä löytyy verkosta haulla hävikkiruoka reseptit, myös hävikkiruoka peruna.
Yhteishyvä Parhaat hävikkiruokareseptit
Valio Näppärät hävikkivinkit
Voit myös lainata keittokirjan kirjastosta, esim.
Hävikkiruokareseptejä / Lindfors, Kati. Manna-Apu ry 2019.
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä...
Hei,
Etunimi oli työläs löytää mutta viimein sekin löytyi ja runsaasti tietoja.
Pekka Ollilainen (s.1866 Nurmeksessa, k. 1940)
Kyseessä on sama henkilö. SKVR:n mukaan kerännyt aineistoa 1888-1892, joten hän on ollut reilu parikymppinen opiskelija.
”Opettaja P. Ollilainen Joroisista on lähettänyt runsaan ja hyvin toimitetun kokoelman satuja, runoja, loitsuja, taikoja ja arvoituksia Nurmeksesta, Rautavaaralta, Nilsiästä, Kuusjärveltä, Enosta, Sortavalasta ja Pieksämäeltä. Hänelle ehdotetaan 50 markan rahapalkinto.”
(Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista, toim. SKS, 1895)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498427?term=P.%20Ollilainen&page=254
Opettajana Joensuun kansakoulussa sekä ilta- ja...
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011).
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi.
Haakoninlahti, alunperin Håkansvik on merenlahti nykyisessä Laajasalolla. Alueella on nykyisin Haakoninlahdenkatu. Helsingin alueen vanhoja karttoja ja ilmakuvia voi etsiä uudesta Helsingin historia sivustosta, jonka osoite on https://historia.hel.fi/fi . Palvelun etusivulta avautuvat karttapalvelut, josta voi valita eri vuosien opaskarttoja ja ilmakuvia. Esimerkiksi vuoden 1962 opaskarttaan Haakoninlahti on selkeästi merkitty.
Lähteet:
Svenska ortnamn i Finland
Helsingin kadunnimet. Toinen korjattu painos. Helsinki, 1981
Voit tilata kaukolainaksi aineistoa, jota ei ole Keski-kirjastojen omissa kokoelmissa. Täältä löydät lisätietoa kaukopalvelusta ja tilauslomakkeen:
Kaukopalvelu | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi)
Voit myös tilata aineistoa Kuopion Varastokirjastosta:
Kirjaudu verkkokirjastoon (keski.finna.fi), tee tiedonhaku. Jos aineistoa ei löydy Keski-kokoelmasta, voit etsiä sitä Varastokirjastosta. Valitse Varastokirjasto (Kuopio) - välilehti ja katso mitä haullasi löytyy Varastokirjastosta. Tarkemmat ohjeet: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Tässä poimintoja:
Päivi Alasalmi, Tampereelle sijoittuva dekkarisarja
Saara Kesävuori, tamperelainen kirjailija
Terttu Autere, hämeenlinnalainen kirjailija.
Pirkko Arhippa, vaikuttanut Forssassa
Leena Lehtolainen, syntynyt Vesannolla
Eppu Nuotio, syntynyt Iisalmessa
Susanna Yliluoma, asuu tai on asunut Kangasalalla
Kannattaa lisäksi tutustua Kirjasampoon https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Neiliveden, Gillywater, koostumuksesta ei ole tarkempia tietoja. Harry Potter Wikipediassa sen mainitaan vain olevan taikajuoma (a wizarding beverage) ja kerrotaan, missä se teoksissa esiintyy. Lisäksi sanotaan, että sillä on arveltu olevan yhteys kidusruohoon, Gillyweed, mutta että siitä ei ole kirjoitettu teoksissa missään kohdin. Suomenkielisessä Potterwikissä arvellaan, että kidusruoho oli oletettavasti ainesosa juomassa nimeltä neilivesi , https://harrypotter.fandom.com/fi/wiki/Kidusruoho. Tuo oletettu yhteys ilmeisesti liittyy aineiden nimiin.
Genissä hänen kohdallaan on merkitty death: ja sen jälkeen asuinpaikka eikä päivämäärää. Periaatteessa siis voisi päätellä, että hän on kuollut. Tuossa sivussa oikealla on mahdollisuus ottaa yhteyttä profiilin ylläpitäjään. Sitä kautta voisit saada enemmän tietoa.
Svensk Damtidning on kirjoittanut kuningasparin vierailusta Skotlantiin vuonna 2021. Silloin vapaaherra ainakin on vielä ollut elossa.
Hakemalla nimellä löytyy mrkoll-nimisestä ruotsalaisesta palvelusta samanniminen herra, jonka mainitaan muuttaneen Tukholmaan vuonna 2022. Tämä henkilö näyttäisi olevan syntynyt samana päivänä ja vuonna kuin tuo Genin henkilö. Mrkoll kertoo hakevansa tiedot valtion rekisteristä ja samainen osoite löytyy myös Eniro.se:stä. Vaikuttaisi siis,...
